Pienyritysten työhyvinvoinnin ja liiketoiminnan kehittäminen osana ammattikorkeakoulun verkostoja – toimintaa, tuloksia ja kehittämiskohteita

Ammattikorkeakoulut voivat tarjota yksinyrittäjille sosiaalisen pääoman ja osaamisen kasvattamiseksi vaikuttavia osaamisverkostoja. Ammattikorkeakoulupedagogiikan muutos ja opetuksen rakentuminen autenttisiin oppimisympäristöihin helpottaa myös pienyritysten pääsyä osaksi ammattikorkeakoulun arkea ja verkostoja. Haasteita kuitenkin riittää.

Kirjoittajat: Sari Niemi ja Anu Raappana

Johdanto

Mikroyritysten työllistämä henkilöstömäärä vastaa yli 10 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten henkilöstöstä (TEM 2014). Mikroyritykset ovat merkittävä työllistäjä ja merkittävä toimija alueellisissa kehittämisverkostoissa. Tästä huolimatta ne jäävät usein ammattikorkeakoulujen kehittämistyössä suurten yritysten varjoon. Useiden alueellisten toimijoiden muodostama verkosto voisi olla yksinyrittäjille ja mikroyritykselle merkittävä oppimis- ja innovaatioverkosto ja samalla koko toimintaympäristölle uutta luova, sparraava ja talouskasvua tuottava toimintamuoto. Parhaimmillaan verkostot lisäävät yksinyrittäjän sosiaalista pääomaa ja toimivat siten työyhteisönä, vaikuttaen yrittäjän työhyvinvointiin.

Mikroyritykset osaksi kehittämisverkostoja

Ammattikorkeakoulut toimivat alueellisissa verkostoissa sillanrakentajina korkeakoulujen ja työelämän välillä. Ammattikorkeakoululaki (14.11.2014/932) ohjaa ammattikorkeakouluja toimimaan tiiviissä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö toteutuu pääsääntöisesti opiskelijoiden työharjoitteluina ja opinnäytetöissä. Näiden lisäksi ammattikorkeakoulut toteuttavat rooliaan alueellisissa kehittämisverkostoissa opetukseen tiiviisti linkitettyjen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio hankkeiden avulla. Työelämän, eli yritysten ja korkeakoulutuksen kumppanuus on keino sekä koulutuksen ja työelämän kehittämiseen. (Boland ym. 2010, 314-336; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010; Vanhanen-Nuutinen & Laitinen-Väänänen 2011; Laitinen-Väänänen ym. 2012.)

TulevaisuustupaErilaisissa yritysten kanssa tehtävissä hankkeissa on tunnistettu useita tarpeita kehittää ammattikorkeakoulujen roolia alueellisissa kehittämisverkostoissa. Myös Työpolitiikan palvelurakennearvioinnissa (TEM 2014) todetaan, että ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa tulisi hyödyntää enemmän ja laaja-alaisemmin työelämän kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan työelämän kehittämisessä olisi hyvä suosia laajoja oppimisverkostoja ja yhteiskehittelyä, jossa osallistujina tulisi olla eri henkilöstöryhmiä työpaikkojen sisällä, asiakkaita sekä alueellisia työelämäkehittäjiä monipuolisesti esimerkiksi korkeakouluista ja työmarkkinajärjestöistä (Alasoini 2011, 125–128).  Kehittämisverkostoilla tarkoitamme tässä avoimia, epämuodollisia, jonkin hankkeen tai toiminnan ympärille rakentuneita verkostoja, jotka koostuvat yrityksistä, oppilaitoksista ja muista kehittäjäkumppaneista.

Kokemuksia ammattikorkeakoulujen ja pienyritysten yhteistyöstä

Ammattikorkeakoulun tki-toiminta on siis perinteisesti kohdistunut suur- ja pk-yrityksiin, vaikka mikroyritysten ja yksinyrittäjien osuus yritysten määrästä on merkittävä. Syyt tilanteeseen löytyvät sekä toiminnanohjauksesta että toimintatapojen erilaisuudesta. Yrittäjille tehtyjen haastattelujen perusteella ammattikorkeakoulu ei ole esimerkiksi kyennyt markkinoimaan palvelujaan pienille yrityksille. Julkisrahoitteiset projektit ovat usein niin mittavia tavoitteiltaan ja panoksiltaan, että pienen yrityksen on hankalaa hahmottaa omaa rooliaan siinä, mahdotonta sitoutua aikatauluihin tai maksaa osallistumismaksuja.  Osaltaan myös rahoitusinstrumentit ovat ohjanneet siihen, että kooltaan suuremmat yritykset ovat olleet osuvampia hankekumppaneita – vaade yksityisen rahoituksen osuudesta on niin suuri, että pienet eivät pysty lähtemään mukaan.

Toisinaan ammattikorkeakoulun toimijat ovat kokeneet, että pienyritysten löytäminen, heidän osaamistarpeidensa kartoittaminen ja kehittämissuunnitelmien laatiminen on työlästä ja hankalaa. Pienyritysten kanssa toimiminen vaatii joustavuutta, ymmärrystä pienen yrityksen toimintalogiikasta sekä mahdollisuuden muuttaa tavoitteita yhteistyön aikana. Palautteen perusteella pienyritykset ovat saaneet liiketoiminnallista apua esimerkiksi palvelujensa tuotteistukseen, hinnoitteluun ja myyntiin. Tällä on ollut suora vaikutus myös hyvinvointiin. Yksittäisissä hankkeissa on tehty myös yksittäisiä, suoraan työhyvinvointia parantavia toimenpiteitä.

Opiskelijat ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulun kehittämisverkostoa. Pienyrittäjälle voi olla jopa pienempi kynnys asioida opiskelijan kuin kaiken kokeneen ja koulutetun asiantuntijan kanssa, ja opiskelijoista on usein apua konkreettisessa tekemisessä. Opiskelijoille voi olla haastavaa toimia pienen yrityksen kanssa johtuen yrityksen rajallisista resursseista sekä “kädet savessa” -työtilanteesta. Opiskelijan voi olla vaikeaa saada ohjausaikaa yrityksen edustajalta. Pienyritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä opinnäytetöissä on kuitenkin hyviä kokemuksia. Haasteeksi on koettu se, että ammattikorkeakoulun opinnäytetyöprosessi on usein pitkä ja vaatii myös yrityksen edustajalta aikaa opiskelijan ohjaamiseen.

Ilman yrityksen ohjauspanosta opinnäytetyö jää irralliseksi kehittämispanostukseksi ja yrityksen osaamisen kehittymiselle asetetut tavoitteet eivät täyty. Parhaimmillaan opinnäytetyöprosessi on kolmikantainen oppimisprosessi, jossa oppivat sekä opiskelijat, yritykset edustaja että oppilaitos, jolle opinnäytetyö tehdään. On kuitenkin syytä huomata, että kaikki ammattikorkeakoulun ja yritysten välinen yhteistyö ei ole verkostokumppanuutta. Verkostokumppanuus on enemmän kuin ammattikorkeakoululta tilattu opinnäytetyö tai opiskelija työharjoittelijana.

Verkostoista osaamista, liiketoimintaa ja hyvinvointia?

Työelämän rakenteiden, tarpeiden sekä työn tekemisen tapojen muuttuessa osaamisen merkitys kasvaa. Sen jatkuva kehittäminen on tärkeää myös työllistyvyyden ylläpitämiseksi. Työurat ovat muuttuneet hajanaisemmiksi ja katkonaisemmiksi. Myös yrittäjyyden ja palkkatyön raja hämärtyy. Työhyvinvointi ja laajemmin työelämän muutokset puhuttavat lähes kaikkia. Muutokset ovat avanneet mahdollisuuksia ja tarpeita uusille verkostomaisille toiminnoille. Osaamista tuotetaan ja sovelletaan aiempaa avoimemmin. Tämä muuttaa myös ammattikorkeakoulujen ja yritysten välisiä suhteita entistä avoimemmiksi ja eri tavoin osallistaviksi.

Yksinyrittäjien voi olla vaikeaa hahmottaa, mitä osa-aluetta tai osaamista heidän tulisi kehittää ja minkälaiset verkostot voisivat tarjota heidän omaa osaamistaan täydentävää osaamista. Verkostokartta tekee yrittäjän verkoston näkyväksi ja auttaa hahmottamaan, mitä osa-alueita verkostosta puuttuu. Verkoston kuvaaminen auttaa hahmottamaan, mistä voisi löytyä apua tai kumppaneita täydentämään omassa osaamisessa olevia puutteita. Aineistoista on havaittavissa, että yritykset hyötyvät yhdessä tekemisestä ja toisilta oppimisesta. Raija Leskinen (2011) toteaa väitöskirjassaan, että parhaimmillaan onnistunut verkostoituminen on kokemusten jakamista, oppimista toisilta, vertaistukea ja kannustamista sekä tukea yrittäjänä jaksamisessa.

Verkostoista löytää osaamista, joka itseltä puuttuu. Ammattikorkeakoulun kanssa toimiessa yrityksellä on käytössä useita erilaisia tapoja hyödyntää laaja-alaisesti monenlaista osaamista. Tämä vaatii yritykseltä kykyä hahmottaa ne kohdat yritystoiminnassa, joita tulee kehittää ja joihin tulee etsiä kehittämistä tukevaa verkostoa. Osaaminen ja tunne siitä, että selviää ilman jatkuvaa pinnistelyä työstä, on keskeinen tekijä yrittäjän työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tämä korostuu silloin, kun yritys on pieni. Aina ei apua ole saatavissa verkostoistakaan sillä osaamisen ostaminen on vaikeaa, jos ei tiedä mitä pitäisi ostaa tai miten ostetaan toiselta yritykseltä palveluja. Osa myös arastelee ottaa yhteyttä toisiin yrittäjiin esimerkiksi siitä syystä, että epäilee kustannusten nousevan liian korkeaksi toisen yrityksen kanssa yhteistyötä tehtäessä.

Parhaillaan Lahden ammattikorkeakoulussa on käynnissä monialainen Hyvän työelämän ääni -hanke. Se on Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulujen keväällä 2015 käynnistämä ESR-osarahoitteinen hanke, jonka yhtenä tavoitteena on rakentaa pienyrityksille tuottavuuden ja työhyvinvoinnin palvelumalli. Tästä ja useista muista hankkeista aiemmin on syntynyt monipuolista ja laaja-alaista aineistoa, kuten haastatteluaineistoa, verkostokarttoja, dokumentoituja oppimistapahtumia ja erilaisia kokeiluja, jotka liittyvät osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Hyvän työelämän ääni -hankkeessa on muun muassa käynnistetty Pienyrittäjän 24/7-työhyvinvointiohjelma. Syksyn 2015 ohjelmaan on osallistunut kahdeksan päijäthämäläistä yrittäjää, joille on tarjottu sekä henkilökohtaista että ryhmäohjausta omien hyvinvointitekijöiden ja oman tilanteen tunnistamiseksi sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Hankkeen aikana etsitään ja kokeillaan toimintamalleja, joilla yrittäjät voisivat jatkossakin ylläpitää hyvinvointiaan ja kehittää liiketoimintaansa alueellisissa verkostoissa (esim. Työelämä 2020) ammattikorkeakoulukumppanuutta hyödyntäen.

Lopuksi

Lahden ammattikorkeakoulussa on toteutettu useita erilaisia yritystoiminnan ja alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämishankkeita vuosien varrella. Niiden tavoitteena on ollut paitsi kehittää jonkin tietyn organisaation toimintaa, palveluprosesseja tai tuotteita, myös etsiä uusia tapoja tehdä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Hankkeissa on ollut mukana pääsääntöisesti alueen suuria yrityksiä, mutta viime vuosina erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että myös mikroyritykset ja yksinyrittäjät voisivat päästä mukaan kehittämishankkeisiin. Käynnissä olevat mikroyrityksille suunnatut hankkeet vaikuttavat oikeansuuntaisille ja tarpeellisille avauksille. Keskeisenä haasteena on, että sekä ammattikorkeakoulun rakenteet että rahoitusohjelmat on suunniteltu pääosin isompien yritysten kanssa toimimiseen. Kyse on myös toimintatapojen muutoksesta.

Pienyrityksiä ei tule käsitellä yhtenä yhtenäisenä yritysjoukkona. Lähtökohtaisesti tämä tapa ajatella pienyrityksistä johtaa helposti harhaan silloin, kun etsitään verkostomaisen yhteistyön muotoja. Jo yksinyrittäjien ja mikroyritysten suuri määrä Suomessa kertoo siitä, että yritysten joukko on laaja, kirjava ja pitää sisällään monenlaisin tavoittein varustettuja yrityksiä. Esimerkiksi osaaminen, motivaatio yrittäjyyteen, tulotaso, tavoite vaihtelevat yrityskohtaisesti. Näin ollen ei voida olettaa, että kaikille yrityksille sopii samanlainen tapa toimia verkostossa. Myös verkostoja on erilaisia. Yksinyrittäjien ja mikroyritysten kasvava määrä tarkoittaa myös, että tämä joukko on jatkossakin ammattikorkeakoulujen kehittämiskumppani.

Lähteet

Alasoini, T. (2011). Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla? Tykes-raportteja 76. Helsinki 2011.

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. 2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932#L10P62 Luettu 29.8.2015

Boland, M.G; Kamikawa, C; Inouye, J; Latimer, R.W. & Marshall, S. (2010). Partnership to build research capasity. Nursing Economics 28. The Journal for Healthcare Leaders. Page 314-336.

Laitinen-Väänänen, S; Vanhanen-Nuutinen, L; Ahmaniemi, R; Boman, S & Lamppu, V-M (2012) PK-Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus. Kyselytutkimus Suomen Yrittäjien jäsenistölle. Amk-tutka. Arene. > URL: http://www.yrittajat.fi/File/28763d79-6fba-4f88-a724-4d0a830130b5/AMKyhteistyo_pk_yritysten_nakpkulmasta.pdf Luettu 3.10.2015

Laitinen-Väänänen, S; Vanhanen-Nuutinen, L. & Vanha-aho, M. (2011) Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa: Työelämän näkökulma. Teoksessa: S. Laitinen-Väänänen, L. Vanhanen-Nuutinen & U. Hyvönen (toim.) Askelmerkkejä työelämäkumppanuuteen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 121, s. 24–41.

Leskinen, R. (2011) A longitudinal case study of an entrepreneurial networking process. Väitöskirja. Aalto-yliopisto. Helsinki.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2010) Osaava ja luova Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus. Helsinki. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okm15.pdf Luettu 26.9.2015

Sosiaali- ja terveysministeriö (2015a) Työhyvinvointi. http://stm.fi/tyohyvinvointi

Työ- ja elinkeinoministeriö (2014). Työpolitiikan palvelurakennearviointi. Hallinnonalojen yhteistyö työelämän kehittämiseen liittyvissä palveluissa. Valmisteluryhmän raportti.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2014) Yrityskatsaus 2014: Mikroyritysten merkitys vahvistunut. https://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2014/yrityskatsaus_2014_mikroyritysten_merkitys_vahvistunut.116170.news Luettu 4.10.2015

Kirjoittajat:

Sari Niemi työskenteleen Lahden ammattikorkeakoussa liiketalouden alalla TKI -asiantuntijana. Hän on Hyvän työelämän ääni -hankkeen projektipäällikkö. Tutkimuspäälikkö Anu Raappana työskentelee Lahden ammattikorkeakoulun TKI -palveluissa.

Artikkeli pohjautuu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuspäivillä 5.-6.11.2015 pidettyyn esitykseen ja julkaisemattomaan abstraktiin sekä tutkimuspäivien työryhmäkeskusteluihin.

Kuvat: Anu Raappana

Lahti 5.12.2015

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *