Voiko yritys toimia kuin freelancer?

Kirjoittaja: Marjo Leppä

Yritysmaailma ja tulevaisuuden työnkuva ovat muutoksessa. Keskiössä on luovuus – luova talous, luova johtajuus ja luovat työympäristöt. Kulttuurialalla luovuus ja luova itsensä työllistäminen on aina ollut työskentelyn ytimenä. Voisiko näiden kulttuurialan freelancerien ansaintalogiikkaa ja työskentelytapaa soveltaa yritysmaailmaan ja löytyisikö sen kautta perinteiseen yritystoimintaa luovuutta ja uudistumiskykyä – eli luovaa taloutta?

Ydinosaaminen freelancereiden ja yritysten selkärankana

Freelancerin työ on tyypillinen luovien kulttuurialan toimijoiden yrittäjyysmuoto. Freelance -työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on verovuoden aikana, samanaikaisestikin, useita työn- tai toimeksiantajia. Täten toimivia voivat olla esim. toimittajat, taiteilijat, valokuvaajat ja kirjailijat. (Henkilöverotuksen käsikirja 2011, 384) Freelancerina toimivan ammattilaisen työ on hyvin sirpaleista ja työnkuvat vaihtelevia, eli leipä on sananmukaisesti palasina maailmalla.

Freelancer on sekä taiteilija että oman itsensä tuottaja. Kaiken ydin on kuitenkin aina omassa taiteilijuudessa. Moniosaaminen on alalla elinehto, mutta se ei vähennä substanssiosaamisen laadun merkitystä. Paasio, Nurmi & Heinonen (2005, 134) toteavat, että tilanne on skitsofreeninen, Freelancerin pitäisi tuntea aina vain paremmin oma erityinen osaaminen ja toisaalta olla laaja-alainen. Syntyy moniosaamisen paradoksi. Tilanne on freelancerin näkökulmasta haastava.

Myös yrityksen osaamisen ydin on aina laadukas tuote. Ilman tätä määriteltyä ja hiottua osaamista ei voi luovuutta ja soveltamista korkealla asiantuntijatasolla tehdä. Tähän tuotteen hiomiseen on sekä suomalaisessa yritystoiminnassa että taiteilijuuden rakentamisessa perinteisesti kiinnitetty paljon huomiota. viimeaikoina molemmille kentille toiseksi panostuksen kohteeksi on noussut brändi. Niin yritykset, kuin freelancer –taiteilijat miettivät ilmettään ja imagoaan – miten teen asiantuntevan ja lähestyttävän vaikutelman? Brändi mielletään edelleen kuitenkin vain logoina ja nettisivujen visuaalisina ilmeinä. Nyt olisi jo aika ottaa seuraava askel. Todellinen olemus ei siis ilmene siinä, mitä ihminen tai yritys sanoo olevansa, vaan siinä, miten se ilmentää itseään kaikessa toiminnassaan. Ei riitä, että yritys kiteyttää arvonsa sanallisesti, vaan systeemin ydin kirkastuu aidon toiminnan tuloksena. Mitä enemmän tämä ydin välittyy muille, sitä enemmän siinä on vetovoimaa. (Ståhle 2004, 250)

Luovuus ja innovatiivisuus yritysmaailman mahdollisuutena

Luovuus, innovatiivisuus, vaihtelevat työympäristöt sekä vapaa-ajan ja työn rajan sumentuminen ovat aina olleet kulttuurialalla sisäänrakennettuja piirteitä. Nykymaailmassa nämä piirteet alkavat olla osa jokaisen ihmisen identiteettiä ja elämäntapaa. Tämän ajattelutavan muutoksen tulisi siis näkyä myös yritysmaailmassa. Sen lisäksi, että meille maksetaan kohtuullinen korvaus tekemästämme työstä ja käyttämistämme taidoista, haluamme mahdollisuuden oppia ja kehittyä, muovata oman työmme sisältöä, päättää omista aikatauluistamme ja ilmaista identiteettimme työn kautta (Florida 2005, 57).

Perinteisen teollisuuden ytimenä on prosessi tai tuote, kun taas luovan talouden ytimenä on ihminen. Tämän ajatusmaailman muutoksen kautta tulevaisuuden yritys- ja elinkeinotoiminnassa tärkeimmiksi suuntaviivoiksi nousevat:

  • vahva ydinosaaminen
  • kyky luovasti jalostaa ja muuntaa omaa ydinosaamistaan asiakkaan tarpeisiin
  • kyky kommunikoida oma osaaminen tilannekohtaisesti toimivalla tavalla
  • kyky reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja mahdollisuuksiin
  • kyky laajentaa toimintaympäristöä oman alan ja tyypillisimpien yhteistyökumppaneiden ulkopuolelle
  • epävarmuuden ja jatkuvan muutoksen sietokyky

Perinteisten luovien alojen freelancereiden toimintaan nämä piirteet ja lainalaisuudet kuuluvat sisäänrakennettuina. Yritysmaailman toimintaympäristössä luovuutta ja muutosta saatetaan jopa pelätä turhaan, sillä rajoitteiden poistaminen sekä työnteon ja prosessien itseohjautuvuuden lisääminen ei poista tavoitteiden ja määränpäiden vaatimusta. Yritykset eivät päädy innovaatiomyrskyyn ja sitä kautta tuuliajolle, vaikka uudenlainen työskentelytapa otettaisiinkin käyttöön.  Toki radikaalit innovaatiot järisyttävät totuttua ja muuttavat voimasuhteita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa innovaatioista on vähittäisiä parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin ja prosesseihin; kehitetään tuotteiden ja prosessien laatua ja tehokkuutta. On jopa väitetty että 50 vuoden aikana tietokoneteollisuudessa on nähty vain kolme radikaalia, mullistavaa innovaatiota.(Hautamäki 2008, 105)

Freelancerin ansaintalogiikat yritysmaailman kontekstissa

Freelancerina toimivalla ammattilaisella täytyy olla välineet ja tahto yrittäjämäiseen toimintaan sekä oman itsensä managerina toimimiseen. Kokoajan muuttuvalla ja kehittyvällä kentällä taidot täytyy pitää myös ajan tasalla. Lisäksi tulee olla vahva kyky hallita ajankäyttöään ja suunnitella aikatauluja. Monet päällekkäiset työtehtävät ja deadlinet tekevät freelancerin työstä haasteellista ja työmäärällisesti epätasaisesti jakautuvaa.

Toisaalta työtehtävät ja niiden tekemisen ajan voi määritellä itse. Luova työ on paljolti projektityötä, ja projektit yleensä etenevät jaksoissa: intensiivisten jaksojen välissä on verkkaisempia kausia (Florida 2005, 200). Ajankäytön joustavuus ja vapaus on piirre, jota yhä useammat työntekijät eri toimialoilla arvostavat. Nykypäivänä elämä alkaa olla hyvin projektiluontoista, joten tämä heijastuu kokoajan enemmän myös työelämään.

Yrityksellä tulee olla kyky reagoida ympäristön muutoksiin nopeasti ja siirtyä projektista toiseen sujuvasti. Erilaisia ydinosaamisen ympärille kiertyviä eri vaiheessa olevia prosesseja on koko ajan käynnissä ja uusiin tartutaan tilaisuuden tullen. Projektit, kehityskohteet, hankkeet ja kohderyhmät muuntautuvat kokoajan ja sitä kautta myös yrityksen ansaintalogiikka sirpaloituu. Yhden tuotteen tehokkaasta tuotantoputkesta on siirrytty monen kohderyhmän asiakkuuksiin ja osaamisen monipuoliseen suuntaamiseen. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007, 14) nostaa esille seuraavat arvot: substanssiosaaminen, yrittäjäasenne, asiakaslähtöisyys, yhteistyö ja yhteisöllisyys sekä ekologisuus ja reiluus.  Nämä arvot kuvaavat niin menestyksekkäästi freelancerina toimimiseen, kuin yritysmaailmalle tulevaisuuden toimintaympäristöissä menestymiseen vaadittavia taitoja ja kompetensseja.

Kokoajan muuttuvasta toimintaympäristössä tarvitaan hyvin freelancermäistä kykyä nähdä oman ydinosaamisen mahdollisuudet, reagoida toimintaympäristöön ja luoda kysyntää omalle osaamiselleen. On oleellista muistaa, että kulttuurin ja kuluttamisen kautta ihmiset myös rakentavat sen maailman, jossa itse kukin elää. Tässä prosessissa tulkinta, elämys ja toiminta luovat tuotteesta oleellisesti jotain enemmän, kuin vain tuotantolinjan päästä tulleen tuotteen. (Wilenius 2004, 73). Tärkeää on siis uusien merkitysten, mielikuvien ja tarpeiden luominen – eli luovuus ja innovaatiokyky prosessin jokaisessa vaiheessa. Omat taitonsa ja tuotteensa tunteva, luovasti niitä soveltava yrittäjä (freelancer tai yritys) voi rakentaa asiakkaalleen paljon enemmän, kuin tämä osaa pyytää ja toisaalta osaa löytää asiakkaita, jotka eivät yrittäjän palveluita edes tiedä tarvitsevansa. Aktiivisuus, luovuus ja asiakaslähtöisyys itsensä markkinoinnissa ovat avainasemassa tulevaisuuden hyvin sirpaleisessa ansaintalogiikan maailmassa.

Freelancerina toimiva ammattilainen rakentaa kuukausittaisen elantonsa hyvin monesta lähteestä ja varmuutta tulevasta ei usein ole kuin produktio kerrallaan. Lähtökohtana on aina laadukas ja ammattimainen osaaminen, joka valjastetaan luovasti oman työllistymisen ja yrittäjyyden käyttöön. Yritysmaailmassa tarvitaan myös samanlaista rahoituspohjan moninaisuutta. Perinteinen ”myymme tuotettamme sitä tarvitseville” –toimintamalli on luovan talouden ajatusmaailman kautta muuntumassa monipuoliseksi ydintuotteen ympärille rakentuvan osaamisen sekä ydintuotteen soveltamisen luovaan hyödyntämiseen. Tätä kautta yrityksellä on useampia saman ydinosaamisen ympärille rakentuvia tulokanavia ja se uudistuu kokoajan hyödyntäen toimintaympäristönsä mahdollisuuksia.

Lopuksi

Luovaan talouteen yhdistetty luovien alojen käsite on ongelmallinen, koska luovuus liittyy kaikkeen inhimilliseen toimintaan eikä rajoitu jonkun alan sisälle (Kulttuuri – tulevaisuuden voima 2009, 38). Jokaisella yrityksellä on käytössään kokonaisvaltaisten luovien asiantuntijoiden ehtymätön verkosto – oma henkilökunta. Jokaisessa ihmisessä ja sitä kautta jokaisessa työntekijässä on potentiaali luovuuteen. Mikä tahansa työ voidaan toteuttaa luovasti ja samalla se on todennäköisesti tehokkaampaa, motivoituneempaa ja nopeampaa. (Hoffrén 2011). ”Perimmiltään innovaatioiden taustalla ovat aina asiantuntevat ja työteliäät ihmiset, joiden toimintaan sopivat sekä organisationaaliset että laajemmat, toimintaympäristöön liittyvät puitteet voivat edesauttaa (Kolehmainen 2004, 52-53).”

Jokainen yritys tietää, että: ”Ihmiset haluavat työskennellä yrityksessä, joka arvostaa heitä, tarjoaa heille haasteellisen mutta vakaan työympäristön, vaalii ja tukee heidän luovuuttaan ja antaa heidän hyödyntää kaikki mahdollisuutensa. Ihmiset haluavat joustavuutta työaikojen, pukeutumisen ja henkilökohtaisten työskentelytapojen kaltaisissa asioissa. He haluavat työpaikan, jossa yhdistyvät pienemmän uuden yrityksen vapaus ja joustavuus ja suuremman yrityksen vakaus ja selkeä suunta.” (Florida 2005, 231) Jokainen yritys myös haluaa olla tällainen työnantaja ja etsii välineitä kehittyäkseen. Wilenius (2004, 201) toteaa, että suurin mahdollinen virhe on ottaa tulevaisuuden ohjenuoraksi ”business as usual” –skenaario, eli nykykehityksen jatkuminen entisellään Vain muutos on pysyvää – ja siinä selviytyminen on ihmiseen sisään rakennettu. Poistetaan siis byrokratian rajoitteet ja annetaan ihmisille arvostus, tuki ja tila. Näin jokainen yritys voi olla ajassa reagoiva ja uutta luova dynaaminen brändi, jossa ihmisten yhteistyön tulokset ovat yrityksen arvostetuin pääoma.

LÄHTEET

Florida, Richard (2005) Luovan luokan esiinmarssi. Miten se muuttaa työssäkäyntiä, vapaa-aikaa, yhteiskuntaa ja arkielämää. Talentum Media.

Hautamäki, Antti (2008). Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitra. http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti76.pdf (luettu 15.1.2012)

Henkilöverotuksen käsikirja 2011. Verohallinnon julkaisu 43:11. http://www.vero.fi/download/noname/%7B4AE1584D-E1A4-4B42-858F-2450EA340253%7D/6843 (luettu 15.1.2012)

Hoffrén, Jari 2011. Luovan talouden merkitys yhteiskunnassa. [luentomuistiinpanot] Metropolia ammattikorkeakoulu 30.11.2011.

Kolehmainen, Jari (2004): Instituutioista yksilöihin: Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa. Sotarauta Markku ja Kari-Jasmin Kosonen (toim.): Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press.

Kulttuuri – tulevaisuuden voima. Taustaselvitys kulttuurin tulevaisuus –selontekoa varten. Opetusministeriön julkaisuja 2009:58.  http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/OPM58.pdf?lang=fi (luettu 18.1.2012)

Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. KTM 2007/ 10. http://www.tem.fi/files/19795/Luovat_alat.pdf

Paasio, Kaisu, Piia Nurmi, Jarna Heinonen, Yrittäjyys yliopiston tehtävänä, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:10, Helsinki 2005.

Ståhle, Pirjo (2004): Itseuudistumisen dynamiikka: Systeemiajattelu kehitysprosessien ymmärtämisen perustana. Sotarauta Markku ja Kari-Jasmin Kosonen (toim.): Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press.

Wilenius Markku  (2004): Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Sitran julkaisusarja 266. Edita, Helsinki

Artikkelin kirjoittaja

Marjo Leppä on suorittanut Musiikkipedagogin tutkinnon (2004), Kulttuurituottajan tutkinnon (2008) ja Kulttuurituottajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (2012). Hän työskentelee tuottajana Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituutissa sekä freelancerina teatterin, musiikkiteatterin ja musiikin kentällä.

Lahdessa 17.9.2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *