Vastaako Lahden ammattikorkeakoulun tradenomitutkinto nykyisiä työelämän vaatimuksia?

Tradenomien työelämän vaatimukset ovat muuttuneet vuosien mittaan. Koulutus ei välttämättä ole aina pysynyt kehityksen matkassa mukana ja ajoittain se ei enää vastaa niitä vaatimuksia, joita nykypäivän työelämä asettaa. Tulevaisuutta pitäisi pystyä ennakoimaan ja pyrkiä kehittämään koulutusta ennakoivasti tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. On tärkeää, että koulutuksessa opetetut asiat ovat oikeasti niitä, mitä työelämään siirryttäessä tarvitaan.

Kirjoittajat: Samuli Kulju, Markus Heinonen ja Pirjo Haverinen

Työelämän muutokset

Suomalainen työelämä on muuttunut paljon siitä, mitä se on aikaisemmin ollut. Ennen saattoi riittää kaksi kättä ja ahkera asenne. (Parikkala 1999, 417.) Nykyään työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän ja ollakseen kilpailukykyinen pitää työntekijän olla monialainen taituri. Oman osaamisen kehittäminen on arkipäivää ja teknologinen osaaminen sekä kielitaito ovat jokapäiväisiä asioita lähes jokaisen työssä. (Hesse 2014.)

Nykypäivänä on harvinaista, että työntekijä työskentelisi koko työuransa samassa tehtävässä tai edes samassa työpaikassa. Niin yritykset kuin työntekijätkin ovat jatkuvassa muutostilassa ja etenkin yritykset etsivät jatkuvasti uusia kasvun mahdollisuuksia. Työelämässä tämä näkyy jatkuvana muutoksen tilana, jota pidetään välttämättömänä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tämä johtaa siihen, että työtehtäviin etsitään mahdollisimman tehokkaita työntekijöitä ja mikäli työtehtävä koetaan tarpeettomaksi se lakkautetaan hyvin nopeasti. (Hesse 2014.)

Oppiminen on tulevaisuuden tärkeimpiä taitoja. Se vastaa jatkuvaan muutokseen ja muutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Mitä nopeammin ihminen oppii sopeutumaan uuteen, niin sitä vahvemmilla hän tulevaisuudessa on. Oppiminen on myös vanhasta pois oppimista. Vanhat kaavat kangistavat ja jotta oppii tekemään asiat uudella tavalla, täytyy vanhoista tavoista päästää irti. Oppiminen ei ole helppoa vaan se vaatii ihmisiltä paljon. Elinikäiseen oppimiseen vaaditaan innostusta, luottamusta, avoimuutta ja rohkeutta. Myös kommunikointitaidot nousevat yhä suurempaan rooliin. Globaali kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa on osa tulevaisuutta. Kuviosta 1 näkee Sitran ennakoimia tulevaisuuden megatrendejä. (Hartikainen 2014.)

kulju1

Kuvio 1. Tulevaisuuden megatrendit (Sitra 2015.)

Tradenomeilta vaaditaan työelämässä ennen kaikkea osaamista. Sellaiset perustaidot, kuten it-osaaminen, tiimityö- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä työelämässä. Myös koulutukseen liittyvistä osa-alueista, kuten taloushallinto, viestintä ja markkinointi, tulee olla perustietämys. Hyvällä kielitaidollakin on oma paikkansa työelämässä ja niin äidinkieli kuin vieraat kieletkin ovat tärkeitä. Perustaidot eivät kuitenkaan pelkästään riitä, vaan on tärkeää, että tradenomeilla on myös syvempää osaamista. Syvempi osaaminen voi olla hankittu koulutuksesta esimerkiksi suuntautumisvalinnan, työharjoittelun tai opinnäytetyön avulla. Syvempi osaaminen jollain osa-alueella erottaa tradenomeja toisista työnhakijoista. (Vieltojärvi 2015.)

Suurta osaa tradenomien työelämässä näyttelee myös työkokemus ja on tärkeää, että jo opiskeluaikana aloitetaan tutustuminen työelämään. Tradenomiliiton tekemien tutkimusten mukaan opiskelujen aikana kerrytetty koulutusta vastaava työkokemus auttaa työllistymisessä valmistumisen jälkeen. Työllistyäkseen myös oman osaamisen esille tuominen on tärkeää. Työnhaku on muuttumassa ja esimerkiksi sosiaalinen media on osa tulevaisuuden työllistymistä. (Vieltojärvi 2015.)

Työelämän vaatimukset tradenomeille ovat kehittymässä vauhdilla. Vaikka tradenomeja on koulutettu vasta kaksikymmentä vuotta, on koulutuksen sisältö ehtinyt jo muuttumaan työelämän mukana. Etenkin teknologian lisääntyminen työskentelyssä on näkynyt myös koulutuksessa. Lisäksi kansainvälisyys on noussut uuteen valoon viimeisimpien vuosien aikana. Laaja-alainen koulutus antaa hyvät mahdollisuudet työskennellä mitä monimuotoisemmissa tehtävissä. (Vieltojärvi 2015.)

Jotta tradenomit pysyisivät kilpailukykyisinä tulevaisuuden työmarkkinoilla, on ehdottoman tärkeää, että koulutuksen kehittämistä jatketaan. Tiivis yhteistyö työelämään jo opiskeluaikana tulee olemaan entistä isommassa osassa tulevaisuudessa. Tämä mahdollistaa työelämän vaatimusten tunnistamisen jo opiskellessa ja antaa näin uusia avaimia kurssivalintojen suhteen. Myös urasuunnittelun korostaminen jo kouluaikana mahdollistaisi tehokkaamman opiskeluprosessin, koska opinnot suuntaisivat kohti tarkempaa päämäärää. (Vieltojärvi 2015.)

Tutkimus Lahden ammattikorkeakoulun tradenomiopintojen hyödyistä työelämässä

Tutkimus toteutettiin opinnäytetyönä Lahden ammattikorkeakoululle. Tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä selvittämään sitä, kuinka hyvin Lahden ammattikorkeakoulun tradenomitutkinto valmisti tradenomeja työelämään. Samalla pyrittiin keräämään tietoa siitä, mihin suuntaan koulutusta tulisi kehittää tulevaisuudessa, jotta se vastaisi paremmin työelämän vaatimuksia.

Kysely toteutettiin webropol-verkkoalustalla ja se lähetettiin yhteensä 384:lle Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuneelle tradenomille, joista kyselyyn vastasi 75 henkilöä. Kyselyn vastaajat olivat 2009 – 2011 valmistuneita suomenkielisen nuorten koulutusohjelman tradenomeja. Tarkoituksena oli, että vastaajat ovat olleet työelämässä jo useamman vuoden.

Kysymykset koostuivat niin työllistymiseen kuin koulutuksen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Suurin osa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä mutta mukana oli myös avoimia vapaamuotoisempia kysymyksiä.

Koulutuksen kehittäminen

Tutkimustulosten pohjalta saatiin muutamia varteenotettavia kehitysehdotuksia tulevaisuuden opetussuunnitelmiin. Tutkintoon täytyisi saada ehdottomasti lisää käytännönläheisyyttä. Tämä toistui jatkuvasti vastauksissa useammassa eri kysymyksessä. Myös tradenomiliitto painotti samaa asiaa keskustelussamme. Koulutukseen täytyisi siis saada entistä enemmän lisää yhteistyötä oikeiden yritysten kanssa ja tehdä heille oikeita toimeksiantoja.

Käytännössä yrityksille voitaisiin tarjota yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Tällöin yritykset saavat käyttöönsä nuoria tradenomiopiskelijoita, joilla saattaa olla jo paljon annettavaa. Samalla opiskelijat saavat arvokasta työkokemusta todellisista työtehtävistä, joita saattavat tehdä myös valmistumisen jälkeen. Yrityksiltä voitaisiin myös veloittaa pieniä summia, mikäli projektit ovat laajoja. Näin myös koulu saisi hankittua varoja ja hyötyä yhteistyöstä.

Työharjoittelun merkitys nousi myös vastauksista arvokkaana esille. Suuri osa vastaajista kertoi harjoittelun auttaneen heitä työllistymisessä ja että siitä sai hyvää työkokemusta opiskeluiden aikana. Työharjoittelua toivottiinkin enemmän ja että se olisi jaettu useampaan eri osaan. Monella muulla koulutusalalla työharjoittelu on jo jaettu useampaan jaksoon. Tällä hetkellä suurimmalla osalla tradenomeista harjoittelu suoritetaan yhdessä yrityksessä ja yhtäjaksoisesti viisi kuukautta. Mikäli harjoittelu olisi jaettu useampaan osaan, pääsisivät opiskelijat kokeilemaan useampaa eri työtehtävää ja samalla luotua entistä enemmän yhteyksiä suoraan yritysmaailmaan.

Lähteet

Hartikainen, E., 2015. Sitran trendit: Taidot haastavat tiedot. [viitattu 19.10.2015] Saatavissa: http://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-taidot-haastavat-tiedot

Hesse, H. 2014. Työ ennen ja nyt. [viitattu 15.10.2015]. Saatavissa: http://www.proliitto.fi/tama-on-pro/blogit/tyo-ennen-ja-nyt

Parikkala, R. 1999. Suomalaisen työn historiaa. Hämeenlinna: SKS

Vieltojärvi, M. 2015. Sähköpostikeskustelu 13.10.2015. Tradenomiliiton asiamies.

Kirjoittajat

Samuli Kulju ja Markus Heinonen ovat opiskelleet Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alalla. Pirjo Haverinen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hän on aktiivisesti mukana myös opetuksen kehittämistyössä.

Lahti 30.12.2015

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *