Sosionomiopiskelijan autenttinen oppimisympäristö Olopiste – kynnyksetön työtoiminta -hankkeessa

Tässä artikkelissa kuvataan vuosien 2015-2018 aikana toteutettavaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa Olopiste –kynnyksetön työtoiminta hankkeen käynnistymistä.

Kirjoittajat: Kati Ojala ja Helena Hatakka

Olopiste -kynnyksetön työtoiminta

Kolmivuotinen Olopiste -hanke rakentaa ja pilotoi Lahteen uudenlaisen, erittäin matalan kynnyksen työtoimintamallin, joka on suunnattu työikäisille pitkäaikaistyöttömille, nuorisotakuun piirissä oleville työttömille sekä syrjäytyneille. Olopiste –kynnyksetön työtoiminta –hankkeessa luodaan uudenlainen autenttinen oppimisympäristö sosionomi opiskelijoille eli niille tulevaisuuden sosiaalialan ammattilaisille, jotka tulevat työskentelemään juuri tämän asiakasryhmän kanssa. Hankkeen keskeisiä toimijoita ovat Harjulan setlementti ry., Sylvia-koti yhdistys ry, Kaupunkikylä sekä Lahden ammattikorkeakoulu.

Autenttisen oppimisen tiloja

Autenttisessa oppimisessa keskiössä ovat hankkeen alkumetreille esimerkiksi autenttinen toimintaympäristö, toiminta ja tehtävät sekä yhteinen tiedonmuodostus, jotka Herrington ja Oliver (2000) mainitsevat autenttisen oppimisen keskeisiksi elementeiksi. Olopiste – kynnyksetön työtoiminta –hanke käynnistyi syyskuussa 2015 projektin toimintasuunnitelman tarkentamisella, alueellisiin toimijoihin ja toimintoihin tutustumisella sekä verkoston kokoamisella. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu edustajia eri organisaatioista ja se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

 

 

Olopiste

Kuva 1. Olopisteen olohuoneen avajaisia vietettiin 19.11. Paikalle oli kutsuttu alueellisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Olohuone avautui asiakkaille viikkoa myöhemmin joulukuun ensimmäisenä päivänä

Konkreettisena toimenpiteenä hankkeessa on avattu asiakkaille yhteinen tila, ”olopiste”, joka on asiakkaiden käytössä arkipäivisin. Olopisteessä on tarjolla informaatiota, keskustelukumppaneita ja muuta tukea. Toimintamuodot ja ohjauksen mallit toteutetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja suunnitteluun tulee mukaan myös asiakasryhmän edustajia. Toiminnan toteutuksesta vastaavat yhdessä projektitoimijat Harjulasta ja Sylvia kaupunkikylästä sekä Lamk:n sosionomikoulutuksen opiskelijat ja heidän oppimistaan ohjaavat opettajat.

Sosiaalipedagogisen aikuistyön polulla opiskelevien sosionomiopiskelijoiden suuntaavissa opinnoissa tavoitteena on osata solmia ohjauksellinen vuorovaikutussuhde asiakkaan kanssa, soveltaa ohjaus- ja neuvontatyön keskeisiä lähestymistapoja sekä toimia moniammatillisissa verkostoissa asiakkaan osallisuutta ja kuntoutumista tukien.

Hankkeen aikana opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita Olopisteessä ja mm. osallistuvat yksilö- ja ryhmäohjauksien toteuttamiseen, vastaavat jatkuvan asiakaspalautteen keräämisestä, palautteen analysoinnista ja toiminnan sekä ohjaustarjonnan kehittämisestä saadun palautteen pohjalta.

Sosiaalihuoltoa ja sosiaalipalvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö on uudistunut vuoden 2015 huhtikuussa (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 ). Sosiaaliohjaus on vakiinnuttamassa asemaansa aikuissosiaalityössä ja on yksi keskeinen sosionomin (AMK) työmuodoista. Sosiaaliohjauksessa keskeistä on asiakkaan rinnalla kulkeminen, vuorovaikutuksellinen ja luottamuksellinen asiakassuhde verkostotyötä unohtamatta. Ohjaus, neuvonta ja tuki tähtäävät mm. yksilöiden elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamisen. ( Honkakoski 2007.) Autenttinen oppimisympäristö on mahdollisuus sosiaaliohjauksen käytänteiden yhteiseen tutkimiseen: mitä sosiaaliohjaus on, miksi ja mihin sitä tarvitaan ja miten sitä ammatillisesti toteutetaan?

Opiskelijoiden oman osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistumista sekä yhteistä tiedonrakentelua ohjataan Olopiste –hankkeen aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämän Hyvien käytäntöjen dialogien mukaisesti. Työkäytännön tarkoituksena on nimensä mukaisesti hyvien käytäntöjen esiin saattaminen, jakaminen, levittäminen ja juurtuminen välineeksi. Yhteisön tai joukon ihmisiä kokoontuessa yhteen luomaan uutta, pohtimaan ja jakamaan tietoa sekä oppimaan yhdessä, voidaan tällaista tilaa kutsua oppimisen tilaksi. Oppimisen tila on samalla suhteiden verkosto, joka luo pohjaa inhimilliselle toiminnalle ja vuorovaikutukselle. (Koskimies, Pyhäjoki & Arnkil 2012, 10).

Hyvien käytäntöjen dialogeja toteutetaan hankkeessa säännöllisesti kokoontuvissa pienryhmissä Oppimistila Olossa, jossa on paikalla ohjaava opettaja työskentelyä ohjaamassa. Reflektion merkitystä halutaan korostaa, ei ainoastaan ammatillisen kasvun ja kehittymisen välineenä, mutta myös ammatillisen osaamisen jäsentäjänä uudistuvassa työelämässä, jossa työntekijällä tulee olla mahdollisuus arvioida omaa työtään vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Lopuksi

Oppimisympäristö on opiskelijoiden opintojen aikainen toiminta- ja opiskeluympäristö ja sen takia oleellinen osa opettamisen ja oppimisen laatua. Oppimisympäristön pedagogisten taustatekijöiden tulee olla opiskelijoille läpinäkyviä, ja opiskelijoiden ääni oppimisympäristöjen kehittämisessä tulee saada kuuluviin. (Hatakka 2010, 3).

Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa ja arvioimassa oppimisympäristöä Oppimistila Olon työskentelyn kautta. Lisäksi tarkoituksena on järjestää yhteistä työpaja työskentelyä kevään 2016 lopuksi. Työpajassa arvioidaan autenttisuuden todentumista oppimisympäristössä: millaiseksi toimintaympäristö, toiminta ja tehtävät ovat muotoutuneet sekä miten yhteinen tiedonmuodostus on toteutunut hankkeessa.

 

Lähteet

Hatakka, H. 2010. Sosionomiopiskelijan monitahoiset oppimisympäristöt ammatillisen osaamisen kasvualustana. Ammatillinen lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto.

Herrington, J. & Oliver, R. 2000. An instructional design framework for authentic learning environments. Educational Technology Research and Development, 48 (3), 23-48.

Honkakoski, A. 2007. Sosiaaliohjauksen käsite – jäännös vai mahdollisuus sosionomi (AMK) koulutuksen jäsentäjänä? Janus vol. 13 (2), 211- 217.

Koskimies, M. & Pyhäjoki, J. & Arnkil, T. 2012. Hyvien käytäntöjen dialogit. Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Kirjoittajat:

Kati Ojala on päätoiminen tuntiopettaja ja Helena Hatakka yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla.

Lahti 30.12.2015

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *