Informaatiolukutaito on kriittistä ajattelua

Informaatiolukutaito on taitoa tunnistaa tiedontarve, hakea ja paikantaa tietoa sekä löydetyn tiedon kriittistä ja eettistä arviointia ja käyttöä (ACRL 2000, HYK 2001). Informaatiolukutaitoa voi pitää metalukutaitona, joka kattaa esimerkiksi medialukutaidon, digitaalisen lukutaidon, TVT-lukutaidon ja visuaalisen lukutaidon (Mackey & Jacobson 2011, Syvälahti & Asplundin 2015 mukaan). Informaatiolukutaidon kansainväliset standardit on uudistettu (ACRL 2015). Kuinka informaatiolukutaidon opetusta kehitetään Lahden ammattikorkeakoulussa vastaamaan uusia osaamistavoitteita?

Kirjoittaja: Jukka Pitkänen

Informaatiolukutaito opetussuunnitelmissa

Informaatiolukutaidon standardit tulivat 2000-luvun alussa suosituksina korkeakouluopintoihin (Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma –hanke 2004-2006, SYN ja AMKIT 2013). Lahden ammattikorkeakoulussa opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden tiedonhankinnan perusteet ja informaatiolukutaito on ollut opintopisteenä jo kymmenen vuotta ECTS-uudistuksesta lähtien osana opintojaksoa Suomen kieli ja viestintä, sittemmin Asiantuntijaviestintä. Informaatiolukutaidon opintojakson tehtävät on integroitu Asiantuntijaviestinnän opintojaksolla opiskelijan ammattialan aiheista kirjoitettavaan esseeseen tai asiantuntija-artikkeliin.

Sosiaali- ja terveysalalla on lisäksi ollut verkkokurssina nyt jo OPSeista poistuva informaatiolukutaidon opintosuunnitelman tason II opintojakso toisen vuoden opiskelijoille osana tutkimus- ja kehittämismenetelmien moduulia ja opinnäytetyön tiedonhankintaa. Informaatio-osaaminen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa -opintojaksolla oli tavoitteena oman alan keskeisten tiedonlähteiden tunnistaminen ja tehokas käyttö sekä tietämyksen syventäminen aineistojen lähdekriittisestä arvioinnista ja tiedon eettisestä käytöstä.

Informaatiolukutaidon standardit uusiksi kehyksiksi

Kansainväliset informaatiolukutaidon standardit uudistettiin viime vuonna kehyksiksi (frames) (ACRL 2015). Kehyksissä nostetaan aikaisempaa enemmän esiin paitsi hakuun, arviointiin ja tiedonlähteiden valintaan myös tiedon tuottamiseen ja jakamiseen liittyviä asioita. Informaatiolukutaidon kehyksiä ovat (vapaasti suomennettuna Syvälahtea 2015 mukaillen): – Tiedon tekijyyden tunnistaminen ja arviointi (Authority is Constructed and Contextual) – Tiedon tuottamisprosessi ja arviointi (Information Creation as a Process) – Tekijänoikeudet ja tiedon eettinen käyttö (Information Has Value) – Tutkiva oppiminen ja tiedonhallinta (Research as Inquiry) – Tiedon jakaminen ja tieteellinen vuorovaikutus  (Scholarship as Conversation) – Tiedonhaun strategiat ja välineet (Searching as Strategic Exploration)
Informaatiolukutaidon osaamistavoitteita (learning outcomes) ei uusissa kehyksissä ole varsinaisena taitolistana. Kehyksiin kuuluvia asiakokonaisuuksia ja oppijoiden osaamista (novice-expert) niissä avaavat kynnyskäsitteet (threshold concepts), tietokäytännöt (knowledge practices) sekä dispositiot (dispositions). Niistä voi johtaa erilaisia osaamisia opintojaksojen osaamistavoitteisiin. (Syvälahti 2015)

Kehykset nähdään siis osaamistavoitteita laajemmin korkeakoulun eri toimijoiden – opiskelijoiden, opettajien ja informaatikkojen – käsityksinä asioista, jotka he mieltävät informaatiolukutaitoon kuuluviksi (Syvälahti & Asplund 2015). Lahden ammattikorkeakoulun uusissa opetussuunnitelmissa informaatiolukutaitoon liittyvät osaamiset saavutetaan vain moniammatillisessa yhteistyössä alojen asiantuntijainformaatikkojen, viestinnän, ammattiopintojen sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmien opettajien ja esimerkiksi opinnäytetöiden ohjaajien kanssa.

Informaatiolukutaito tehtäviksi

Informaatiolukutaidon opintojaksolla Lahden ammattikorkeakoulussa on alusta alkaen ollut tenttinä osaamiskoe (aikaisemmin nimellä tiedonhankinnan osaamiskoe). Informaatiolukutaidon osaamiskokeessa on kymmenen monivalintakysymystä. Viime vuosina kysymykset ovat painottuneet tiedonhaun tekniikoiden ja tiedonlähteiden käytön sijasta tiedonlähteiden kriittiseen arviointiin ja tiedon eettiseen käyttöön.

Tenttityyppi vaikuttaa siihen millaisia informaatiolukutaidon kysymykset voivat olla muodoltaan. Monivalintatehtävien kysymyksistä ja vastausvaihtoehdoista on haastavaa tehdä samalla yksiselitteisiä, mutta ei kuitenkaan itsestäänselviä, jolloin vastaus (väite on tosi tai epätosi) löytyisi suoraan esim. googlaamalla. Vaihtoehdot voivat olla osittain tosia sekä osittain epätosia. Vastausvaihtoehtoja täytyy tällöin arvioida suhteessa toisiinsa ja ne, joista saa pisteitä, ovat suhteellisesti enemmän oikeita tai vähemmän vääriä kuin ne, joista vähennetään pisteitä. Kahdeksan pistettä kymmenestä riittää tentin läpäisyyn. Kaksi kertaa tentissä reputtaneet saavat täydennystehtävät. Tentin demoa voi kokeilla Reppu-verkko-opetusympäristössä kirjautumalla demo-tunnuksin, johon on ohje Korkeakoulukirjaston kotisivuilla.

Toinen kriittistä ajattelua harjoittava tehtävä informaatiolukutaidon opintojaksolla on ollut tiedonlähteiden lähdekriittinen ristiinarviointitehtävä. Informaatiolukutaidon kontaktiopetuksen kaksoistunnilla opiskelijat hakevat ohjatusti lähteitä esseeseen tai asiantuntija-artikkeliin, jonka he kirjoittavat Asiantuntijaviestinnän kurssilla. Ohjauksen ja opetuksen jälkeen opiskelijat esittelevät Repun keskustelualueella yhden löytämänsä tiedonlähteen lähdekriittisesti, sekä ristiinarvioivat ryhmästä kahden muun opiskelijan tiedonlähteiden lähdekritiikin. Tiedonlähteiden arvioinnissa käytetään apuna Korkeakoulukirjastossa kehitettyjä eri lähdetyyppien arviointilomakkeita. Lomakkeisiin arviointikriteereineen voi tutustua Korkeakoulukirjaston Tiedonhankinnan oppaissa.

Informaatiolukutaidon opintopisteen suorittamiseen on ollut myös verkkokurssimahdollisuus Asiantuntijaviestinnän verkkokurssina suorittaville, sekä joustavasti vaihtoehtona aikuisopiskelijoille ja muille etäopiskelijoille ohjausresurssien mukaan tarjottuna. Informaatiolukutaidon verkkokurssin tehtävissä haetaan ohjatusti lähteitä Asiantuntijaviestinnän opintojaksolla kirjoitettavaan esseeseen tai artikkeliin, tai muuhun ammattialan aiheeseen projektityöstä tai vastaavista opiskelutehtävistä. Verkkokurssin viimeisessä tehtävässä opiskelija esittelee löydöksensä lähdekriittisesti ohjaavalle informaatikolle. Ohjauskeskustelu on opiskelijan ja informaatikon välinen.

Informaatiolukutaidon opetus ja ohjaus jatkossa

Informaatiolukutaidon opintojakson uudistaminen on parhaillaan käynnissä Lahden ammattikorkeakoulun OPS-kehittämisryhmän nimeämässä työryhmässä osana kaikille tutkinnoille yhteisen menetelmällisen osaamisen opintojen kehittämistä viestintäosaamisen yhteydessä. Informaatiolukutaidon opintojen tuleviin toteutussuunnitelmiin on Korkeakoulukirjastossa kehitteillä esimerkiksi verkkotenttiä ja verkkotehtäviä yhdistäviä toteutuksia, joissa oppimistehtäviä muokataan myös pelillisemmiksi. Lisäksi Korkeakoulukirjasto tarjoaa ohjausta ja opetusta AMK-tutkinnon ja Ylempi AMK-tutkinnon ammattiopintojen sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojen yhteyteen ja esimerkiksi opinnäytetyöseminaareihin.

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat sekä muu henkilökunta saavat henkilökohtaista tiedonhankinnan ohjausta informaatikoilta Korkeakoulukirjaston tiedonhankintaklinikoilla, joille voi maksutta varata ajan kotisivun lomakkeella tai ottamalla suoraan yhteyttä informaatikkoon. Klinikoilla perehdytään asiakkaan tiedontarpeen mukaisiin tietoaineistoihin esimerkiksi opinnäytetyön tai tutkimusartikkelin näkökulmasta ja pohditaan tiedonlähteiden arvioinnin ja tekijänoikeuksien kysymyksiä. Informaatikko ohjaa tarvittaessa myös muiden muassa viitteidenhallintaohjelmiston käytössä.

Linkkejä:

Informaatiolukutaidon osaamiskoe. http://www.lamk.fi/opiskelijalle/korkeakoulukirjasto/osaamiskoe/Sivut/default.aspx

Tiedonhankinnan opas. Lähdekritiikki ja tiedonlähteiden arviointilomakkeet. http://libguides.lamk.fi/tiedonhankinnanopas/lahdekritiikki

Tiedonhankintaklinikka. http://www.lamk.fi/opiskelijalle/korkeakoulukirjasto/opiskelu/Sivut/default.aspx#thklinikat

Lähteet:

ACRL. 2000. Information Literacy Competency Standards for Higher Education [viitattu 17.2.2016]. Saatavissa http://www.ala.org/acrl/Standards/informationliteracycompetency , suomennos: http://www.helsinki.fi/infolukutaito/ILopetus/osaamistavoitteet.htm

ACRL. 2015. Framework for Information Literacy for Higher Education [viitattu 17.2.2016]. Saatavissa http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework

Informaatiolukutaidon opintosuunnitelma –hanke. 2004-2006. Suositus IL-opintosuunnitelmaksi [viitattu 17.2.2016]. Saatavissa http://www.helsinki.fi/infolukutaito/ILopetus/ILOPS.html

Mackey, T. P. & Jacobson T. E. 2011. Reframing information literacy as a metaliteracy. College & Research Libraries, 72(1), 62-78 [viitattu 17.2.2016]. Saatavissa http://crl.acrl.org/content/72/1/62.full.pdf+html

SYN ja AMKIT. 2013. Suositus Suomen korkeakouluille: Informaatiolukutaito korkeakouluopinnoissa [viitattu 17.2.2016]. Saatavissa http://yliopistokirjastot.fi/wp-content/uploads/2015/06/ILsuositus_FI.pdf

Syvälähti, K. 2015. Informaatiolukutaidon kehykset (ACRL 2015) – Löytyykö ideoita kirjaston opetuksen osaamistavoitteiksi [viitattu 17.2.2016]. Saatavissa https://prezi.com/caoqfbxfp-pd/informaatiolukutaidon-kehykset-acrl-2015/

Syvälahti, K. & Asplund, J. 2015. Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet muuttuivat – mitä, miksi ja miten? Signum : Suomen tieteellisen kirjastoseuran jäsenlehti 2/2015, 9-13 [viitattu 17.2.2016]. Saatavissa http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/viewFile/52210/16184

Kirjoittaja:

Jukka Pitkänen on pedagoginen informaatikko ja työskentelee Lahden ammattikorkeakoulun Tieto- ja kirjastopalveluissa.

Lahti 26.2.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *