Monipuolisiin käyttötarkoituksiin soveltuva huonekalu – Muotoiluprosessi ja tuoteidean jalostaminen liikeideaksi

Tämä artikkeli perustuu puutekniikan suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyöhön, jonka aiheena oli uuden huonekalun suunnittelu ja tämän tuoteidean ympärille perustuvan liikeidean luominen. Opinnäytetyössä tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman monikäyttöinen, laadukas ja pitkäikäinen huonekalu sekä tutkia sen menestymismahdollisuuksia markkinoilla ja luoda alustava liikeidea tuotteen ympärille.

Kirjoittajat: Ronja Johansson, Sofia Ristolainen ja Jari Suominen

Elämäntilanteiden muuttuminen ja asumismuotojen vaihtelu vaativat uusia ratkaisuja huonekaluilta. Yksilölliset elämäntilanteet ja asumismuodot muuttuvat yhä nopeammin. Esimerkiksi kuntien välinen muutto on vuodesta 2000 vuoteen 2014 kasvanut yli 30 000 henkilöllä. (Tilastokeskus 2015, 2.) Nykypäivänä asunto on ihmiselle paikka, jossa vietetään vapaa-aikaa, tehdään töitä, juhlitaan ja eletään tavallista arkea (Tekes 2012).

Huonekalun muotoilun historia

Modernin huonekalun kehitys lähti liikkeelle 1700-luvun lopussa, ja 1800-luvulla tekninen edistyminen, uudet materiaalit sekä tuotantomenetelmien kehitys nousivat tärkeään asemaan. Vuosien ajan ympäri maailmaa suunnittelijat kehittivät tuotteita ja loivat uusia tyylejä. Toisen maailmansodan jälkeen muovi nousi uudeksi materiaaliksi huonekaluteollisuudessa. (Mang 1978, 16; 22; 165.) Myöhemmin puu kuitenkin palasi ainakin suomalaisten ja pohjoismaalaisten suosioon huonekalujen pääraaka-aineena (Englund & Schmidt 2003, 14-16).

Suosiossa ovat nykyään kotona koottavat huonekalut niiden edullisen hinnan ja parempien kuljetusmahdollisuuksien ansiosta (Flat Pack Mates 2014). Kuitenkin vanhempi design on edelleen ihmisten mieleen, kuten 1930 luvulta saakka tuotannossa ollut Alvar Aallon Paimio-tuoli (Koskisen Oy 2016). Tulevaisuudessa on odotettavissa sisustustarpeen lisääntyvän, samalla kun tarve yksilölliseen sisustukseen kasvaa. Lisäksi uskotaan kotimaisten tuotteiden suosion nousevan. (Loukasmäki 2013.)

Materiaalit ja huonekaluille asetetut vaatimukset

Huonekalujen valmistuksessa teknologian kehitys on näkynyt myös materiaalien kehityksessä, ja tällä hetkellä materiaalien kirjo on suurin kautta aikojen. Materiaalien valinta vaikuttaa oleellisesti huonekalujen muotoon, tyyliin ja tunnelmaan. Niitä valittaessa on tärkeää ottaa huomioon materiaalin työstettävyys, lujuusominaisuudet, ulkoinen ilme ja sopivuus hinnan suhteen. (Bond & Conran 1999, 25.)

Puu on materiaalina yksi tärkeimmistä huonekalujen valmistuksessa, koska se on jäykkä, vahva ja kestävä materiaali omaan painoonsa nähden. Puuta on helppo työstää, ja se on pinnan rakenteen ja värisävyjen ansiosta aina yksilöllinen. (Ashby & Johnson 2002, 231-232.)  Muovien suosio taas perustuu saavutettavissa olevien ominaisuuksien laajaan kirjoon, materiaalin helppoon muovattavuuteen sekä lukuisiin mahdollisiin värivaihtoehtoihin (Ashby & Johnson 2002, 177).

Tekstiileillä saadaan huonekaluihin parhaiten pehmeyttä, värejä, kuvioita ja erilaisia rakenteita. Synteettisien kuitujen kehityksellä tekstiileihin on saatu muun muassa lisää venyvyyttä, ja lopulliseen huonekaluun täten vähemmän saumoja. (Bond & Conran 1999, 35.) Huonekaluja tai niiden osia valmistetaan lisäksi myös lasista, lasikuidusta ja metallista. Valmistamisprosessissa käytetään paljon erilaisia liimoja, maaleja, lakkoja ja pinnoitteita. (Bond & Conran 1999, 31; Opetushallitus 2016.)

Huonekaluille asetetut pakolliset vaatimukset liittyvät lähinnä huonekalujen turvallisuusvaatimuksiin. Turvallisuusvaatimukset on säädetty lailla, ja niitä on jokaisen huonekaluja valmistavan yrityksen noudatettava. Huonekalun mitoitus ja tasapainoisuus, rakenteen kestävyys, huonekalun materiaalit, valmistuksessa käytettävät materiaalit ja lisäaineet, paloturvallisuus sekä käyttöohjeiden selkeys ovat oleellisimmat huonekalujen turvallisuusvaatimuksiin liittyvät tekijät.

Lakien lisäksi on laadittu useita standardeja, sertifikaatteja ja ympäristömerkkejä, jotka ovat huonekalujen valmistajille vapaaehtoisia, mutta usein imagon kannalta suotavia. (Tukes 2016.) Pohjoismainen ympäristömerkki sekä EU-ympäristömerkki ovat yleisimpiä viranomaisten valvomia positiivisia ympäristömerkkejä, jotka voidaan myöntää myös huonekaluille (Välimäki 2016, Kuluttajaliiton 2016 mukaan).

Ideasta liikeideaksi

Tuote- ja yritysidean pohjalta syntyy tarkempi liikeidea, jonka tarkoituksena on kertoa lyhyt kuvaus siitä, miten yritys aikoo menestyä ja ansaita rahaa toiminnallaan (Holopainen 2015, 12). Toiminta-ajatuksen vastatessa kysymyksiin ”Mihin tarpeeseen” ja ”Mitä” vastaa liikeidea lisäksi kysymykseen ”Miten”. Richard Norman (1976) tiivisti nämä kolme peruskysymystä klassisen liikeidea käsitteen ympärille (Jylhä & Viitala, luku 4, 2013). Liikeidean kuvaus voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: markkinoihin, tuotteisiin sekä organisaation toimintatapoihin (Holopainen & Levonen 2008, 24-25). Myöhemmin käsitteeseen on lisätty mukaan neljäs osa-alue imago (Jylhä & Viitala, luku 4, 2013).

Nykyään puhutaan asiakaslähtöisestä ajattelusta, jossa pääosassa on asiakkaan tarve, jonka ympärille yritys tuotteensa tai palvelunsa kehittää. Yrityksen on saatava tietoa asiakkaista, kilpailutilanteesta ja markkinoilla vallitsevista olosuhteista, jotta se voi toimia asiakaslähtöisesti ja kannattavasti markkinoilla. (Holopainen & Levonen 2008, 71-73.)

Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttavat erilaiset tekijät: psykologisia vaikuttajia ovat asiakkaan tarpeet, joihin pystytään vaikuttamaan markkinoilla. Asiakkaan läheisten mielipiteiden vaikutuksia asiakkaisiin pidetään sosiaalisina vaikuttajina, ja taloudellisia vaikuttajia ovat asiakkaan käytettävissä olevat varat. (Isoviita & Lahtinen 2004, 19-24.) Asiakkaat on hyvä jakaa segmentteihin, joiden avulla voidaan potentiaaliselle asiakkaalle markkinoida tuotetta oikealla keinolla. Perusteita segmentoinnissa voivat olla esimerkiksi ikä ja sukupuoli tai elämäntyyli ja persoonallisuus.  (Isoviita & Lahtinen 2004, 32-34.)

Markkinoinnilla pyritään erottumaan kilpailijoista, ja tavoitteena on tuottaa yritykselle tulosta, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa (Yritys-Suomi 2016). Sen avulla on tarkoitus saada asiakkaat kiinnostumaan tuotteesta, tarjota heille asiantuntevaa palvelua ja kehittää asiakassuhdetta. Markkinoinnin perusmuotoja ovat ulkoinen markkinointi, sisäinen markkinointi, vuorovaikutusmarkkinointi ja jälkimarkkinointi. Tunnetuin kilpailumalli on 4P-malli, jonka mukaan yrityksellä on kilpailukeinonaan tuote (product), hinta (price), saatavuus (place) ja viestintä (promotion). (Isoviita & Lahtinen 2004, 9.)

Yrityksen identiteetti määrittyy liikeidean, arvomaailman ja tulevaisuuden visioiden perusteella. Sitä voidaan rakentaa yrityksen visuaalisella ilmeellä, sanallisilla viesteillä ja henkilökunnan antamalla vaikutelma itsestään.  (Uimonen & Ikävalko 1996, Laihon 2006, 7-8 mukaan.) Imagolla taas tarkoitetaan kuvaa, millaisena yrityksen identiteetti välittyy asiakkaiden ja sidosryhmien silmiin. (Aula & Heinonen 2002, Laihon 2006, 7 mukaan.)

Huonekalun suunnitteluprosessi ja liikeidean luominen

Suunnitteluprosessi aloitettiin ideointivaiheella, jossa ideoitiin vapaasti annetun viitekehyksen sisällä. Muotoutuneiden ideoiden pohjalta suunniteltiin erilaisia luonnoksia huonekalusta, ja syntyneistä luonnoksista valittiin sopivin vaihtoehto suunnitteluvaiheeseen, jossa luonnosta lähdettiin suunnittelemaan varsinaiseksi huonekaluksi.

Huonekalusuunnittelun tuloksena syntyi eri värisistä vahatuista levyistä ja muovisista liitoskappaleista koottava muunneltava huonekalu. Osista olisi mahdollista koota monenlaisia ja eri värisiä rakenteita, jolloin huonekalu voitaisiin rakentaa penkiksi, pieneksi pöydäksi tai hyllyköksi. Kiinnitysideaksi suunniteltiin liitoskappaleeseen muotoiltavia tappeja, jotka sovitettaisiin vanerilevyn

Suunnittelussa todettiin parhaaksi puumateriaaliksi koivuvaneri sen hyvien lujuusominaisuuksien ja miellyttävän ulkonäön ansiosta. Yliopettaja Pirkko Järvelän (2016) suositusten perusteella muoviksi liitoskappaleisiin valittiin polyamidi.

liitosmekanismi

Kuva 1. Suunniteltu tuote ja sen liitosmekanismi.

Lahden ammattikorkeakoulun laboratorio-insinöörin Jyrki Metson (2016) mukaan tuotteen turvallisuutta ajatellen oleellista olisi testata sen lujuusominaisuuksia. Ominaisuuksia olisi testattava standardien määrittämien ohjeiden mukaan.

SWOT-analyysi ja pahimmat kilpailijat

Suunnitellun huonekalun suurimmat vahvuudet nähtiin materiaalien laadukkuudessa, pitkäikäisyydessä, muunneltavuudessa, sekä värien tuomassa monipuolisuudessa. Materiaalien kovuus, kulmikkaat muodot ja kokoamisen mahdollinen vaikeus koettiin tuotteen heikkouksina. Huonekalun koettiin olevan mahdollista luoda vahva brändi ja vakiinnuttaa ajan saatossa markkinapaikka. Uhkana pidettiin mahdollisesti liian korkeaa hintaa ja samankaltaisia tuotteita, joilla on enemmän tunnettavuutta tai halvempi hinta. Pelättiin myös, että alussa tuotanto ei olisi riittävän kustannustehokasta.

Markkinoilla todettiin olevan samankaltaisia tuotteita, ja pahimmiksi kilpailijoiksi niistä osoittautuivat Lundia, Muuto, Hay ja Ikea. Näillä yrityksillä on muunneltavia huonekaluja, ja niitä kaikkia yhdistää vahva brändi. Ikean tuotteet koettiin pahoiksi kilpailijoiksi myös edullisen hintansa puolesta. Suunniteltu huonekalu todettiin kuitenkin ominaisuuksiltaan monipuolisemmaksi kuin kilpailijoiden muunneltavat huonekalut.

Asiakassegmentointi ja markkinointikeinot

Asiakassegmenttejä tuotteelle syntyi neljä: nuoret aikuiset, aikuiset, lapsiperheet sekä yritykset ja kunnat. Monimuotoisuuden ja tuotteen ulkonäön ajateltiin kiinnostavan aikuisia sekä nuoria aikuisia, ja muunneltavuus nähtiin hyvänä ominaisuutena lapsiperheille. Tuotteen suomalaisuuden ja laadukkuuden ajateltiin olevan aikuisten kuluttajien keskuudessa tärkeitä ominaisuuksia. Pitkäikäisyyden koettiin olevan tärkeää lapsiperheille sekä nuorille aikuisille, joiden epävarmat työtilanteet vaativat huonekalulta hyvää sijoitusta. Yritykset ja kunnat voisivat taas kiinnostua sisustamaan julkitilojaan tuotteen ulkonäön ja muunneltavuuden ansiosta.

Ajateltiin, että tuote saadaan nuorten aikuisten tietoon parhaiten internetin kautta mainonnan keinoin. Sanomalehtien ja television kautta tapahtuvan markkinoinnin koettiin saavuttavan aikuisia asiakkaita sekä lapsiperheitä, ja sisustuksesta kiinnostuneet asiakkaat voitaisiin tavoittaa parhaiten aiheeseen liittyvien aikakausilehtien kautta. Yritykset ajateltiin saavutettavan parhaiten internetin, sähköpostimainosten ja tavallisen postin kautta lähetettävien esitteiden avulla.

Tuotenimi ja identiteetin luominen

Tuotenimeksi päätettiin valita sana Into. Into on suomalainen nimi, sanana helposti lausuttava ja antaa mielikuvaa innokkuudesta tai innostuksesta. Into on myös englanninkielinen sana, joten nimen koettiin olevan hyvä myös ulkomaisille markkinoille. Identiteettiä rakennettaessa tärkeimmiksi arvoiksi nostettiin tuotteiden laadukkuus, kestävyys ja pitkäikäisyys, ekologisuus, eettisyys ja suomalaisuus. Tulevaisuudessa haluttiin erityisesti saavuttaa arvojen mukainen maine, ja systemaattisella työllä luoda yritykselle brändiä. Logo ja kirjasintyyppi päätettiin pitää modernina ja yksinkertaisena. Logossa korostaa tuotteen nimeä ja tuotteen kulmikkaita muotoja. Perusväreinä päätettiin käyttää mustaa ja valkoista ja tehosteväreinä taas liitoskappaleissa esiintyviä värejä.

into

Kuva2. Tuotteen ja sen ympärille perustettavan yrityksen identiteetin rakentamista visuaalisilla keinoilla.

Kehitysideat

Onnistuneella tuotekehityksellä ja perusteellisella tuotetestauksella koettiin olevani mahdollista saada aikaan toimiva tuote nykyisille markkinoille. Muoviselle liitoskappaleelle pohdittiin kehitysmahdollisuuksia, sillä suunnitellun liitoskappaleen ongelmat nähtiin sen liukkaudessa. Tappeihin pohdittiin lisättäväksi väkäsiä sen sileälle pinnalle, jolloin se ottaisi puuhun lujemmin kiinni. Tappien päihin suunniteltiin myös vahvoja magneetteja, joiden vastakappaleet olisivat poratuissa rei’issä. Kolmas kehitysidea liitoskappaleelle oli lukitusmekanismi. Mekanismin supistuessa tapit voitaisiin sijoittaa reikiin, ja mekanismin laajetessa tapit tarttuisivat kiinni reiän seinämään. Vanerilevylle pohdittiin pinnan kestävyysominaisuuksien parantamiseksi vahauksen sijasta pinnoitetun vanerin käyttöä.

Tarvittaessa huonekalun osia voidaan muuttaa tai siihen voidaan kehitellä kokonaan uusia osia, jolloin käyttökohteita tulee lisää. Jos yritys lähtisi kasvuun, tuotantoa voitaisiin laajentaa ja myyntiäkin voitaisiin laajentaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Sosiaalisella medialla olisi helppo tavoittaa asiakkaita niin Suomessa kuin ulkomailla, ja tuotetta voidaan sitä kautta markkinoida visuaalisin keinoin.

Yhteenveto

Suunnitellun huonekalun vahvuudet nähtiin ekologisuudessa, muunneltavuudessa ja pitkäikäisyydessä. Tuotteen ympäristöystävällisyys ja ihmisten nopeasti muuttuvat elämäntilanteet nähtiin vahvimpina markkinarakoina tuotteelle.  Nykypäivänä tuotteen tulee olla asiakaslähtöisesti suunniteltu, jotta sen valmistus voi olla kannattavaa. Suunnitteluprosessin jälkeen on vielä pitkä matka siihen, että tuote voidaan viedä markkinoille asti. Tuote vaatii teknisiltä ominaisuuksiltaan lukuisia standardien mukaisia testauksia, jotta voidaan olla varmoja siitä, että se on turvallinen asiakkaalle.

Tuotetta ja sen liikeideaa voidaan hioa loputtomiin, ja markkinoiden tutkimiseen voidaan käyttää erilaisia keinoja. Näiden keinojen avulla voidaan luoda aloittavan yrityksen toiminta vahvemmalle perustalle, mutta kuitenkaan ei voida koskaan olla täysin varmoja siitä, tuleeko tuote menestymään markkinoilla. Lopulta vain osaavat ideaansa uskovat henkilöt voivat toteuttaa onnistuneen liikeidean.

Lähteet
Ashby, M. & Johnson K. 2002. Materials and Design. Amsterdam: Elsevier.
Bond, M. & Conran, S. 1999. Conran Octopus Contemporary Furniture. London: Octopus Publishing Group.

Englund, M. & Schmidt, C. 2003. Scandinavian Modern. Yhdistynyt kansakunta: Ryland Peters & Small.
Flat Pack Mates. 2014. Pros and Cons of Flat Pack Furniture [viitattu 3.2.2016]. Saatavissa: http://www.flatpackmates.co.uk/blog/pros-cons-flat-pack-furniture/

Holopainen, T. & Levonen, A. 2008. Yrityksen perustajan opas – silta yrittäjyyteen. 14. uudistettu painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Holopainen, T. 2015. Yrityksen perustamisopas. 24. uudistettu painos. Porvoo: Bookwell Oy.
Isoviita, A. & Lahtinen, J. 2004. Markkinoinnin perusteet. Tampere: A5 Repropalvelu Oy.
Jylhä, E. & Viitala, R. 2013. Liiketoimintaosaaminen – Menestyvän yritystoiminnan perusta. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Järvelä, P. 2016. Yliopettaja. Lahden ammattikorkeakoulu. Haastattelu 10.2.2016.
Koskisen Oy. 2016. Huonekalutehdas Korhonen [viitattu 23.1.2016]. Saatavissa: http://www.koskisen.fi/yritys/referenssit/huonekalutehdas-korhonen
Kuluttajaliitto. 2016. Ympäristömerkit [30.1.2016]. Saatavissa: http://www.kuluttajaliitto.fi/index.phtml?s=775

Laiho, S. 2006. Yrityksen visuaalisen linjan ja tavoiteimagon luominen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Loukasmäki, P. 2013. Tulevaisuudennäkymät toimialalla [viitattu 23.1.2016]. Toimialaraportti: Huonekalujen valmistus. Saatavissa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2143/Huonekalujen_valmistus_marraskuu_2013.pdf

Mang, K. 1978. History of Modern Furniture. New York: Harry N. Abrams, Inc.

Metso, J. 2016. Laboratorio-insinööri. Lahden ammattikorkeakoulu. Haastattelu: 6.4.2016.

Opetushallitus. 2016. Materiaalit [viitattu 16.1.2016]. Saatavissa: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutuoteteollisuus/huonekaluteollisuus/materiaalit/index.html

Suomen virallinen tilasto. 2015. Muuttoliike. Tilastokeskus [viitattu 9.4.2016]. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/muutl/2014/muutl_2014_2015-05-29_tie_001_fi.html

Tekes. 2012. Muuttuva asuminen – Tilaohjelman tuloskatsaus [viitattu 8.4.2016]. Saatavissa: https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/tekes_tila_muuttuva_asuminen.pdf

Tukes. 2016. Huonekalut [viitattu 18.1.2016]. Saatavissa: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tavaroiden-turvallisuusvaatimuksia/Huonekalut/

Yritys-Suomi. 2016. Markkinointi [viitattu 24.3.2016]. Saatavissa: https://www.yrityssuomi.fi/markkinointi

Kirjoittajat: Ronja Johansson ja Sofia Ristolainen ovat opiskelleet Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan alalla. Jari Suominen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Lahti 18.5.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *