Innovating Sustainable Urban Living and Wellbeing – monialaisesti kestävää kaupunkikehitystä ja yrittäjyysvalmiuksia oppimassa

Tässä artikkelissa kuvataan opiskelijoiden ja ohjaajien kokemuksia monialaisesta Innovating Sustainable Urban Living and Wellbeing -opintojaksosta, joka toteutettiin LAMKissa lokakuussa 2015. Opintojaksoon osallistui 17 opiskelijaa kahdeksasta eri maasta, ja mukana oli sekä vaihto- että tutkinto-opiskelijoita jokaiselta koulutusalalta. Opiskelijat jaettiin järjestäjien puolesta etukäteen neljään eri ryhmään siten, että monialaisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin kaikissa ryhmissä.

Opintojakson suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi LAMKin monialainen opettajatiimi: Arto Kutvonen (muotoilu), Ismo Jakonen (tekniikka), Kati Peltonen (kehittämispalvelut), Lotta Koivula (liiketalous) ja Taina Anttonen (sosiaali- ja terveysala). Suunnittelussa on ollut mukana myös Hanna Mikkonen (kv-palvelut) ja ryhmäytymisen toiminnallisesta osuudesta vastasi Mia Liski. Toteutuksessa olivat mukana myös Rob de With hollantilaisesta yhteistyökorkeakoulustamme Avans University of Applied Sciences ja Liisa Seppänen Turun yliopistosta. Muita yhteistyötahoja intensiiviviikolla olivat Saara Vauramo Lahden kaupungilta, tori-isäntä Timo Arasola sekä Jouni Lillman Lahti Aqualta.

Kirjoittajat: Taina Anttonen, Ismo Jakonen, Arto Kutvonen, Hanna Mikkonen & Kati Peltonen

Uusia näkökulmia kansainvälisessä toimintaympäristössä

Mallina opintojakson toteutuksessa käytettiin LAMKissa aikaisemmin järjestettyjä kansainvälisiä intensiivikursseja, joiden tavoitteena on tukea sekä opettajien että opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen kasvua ja valmiuksia työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Näitä 1-2 viikon pituisia intensiivikursseja on LAMKissa vuosittain 8-10, ja osa niistä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyökorkeakoulujen kanssa.

Parhaimmillaan kansainväliset intensiivikurssit tuovat yhteen eri alojen ja eri maiden opettajia ja opiskelijoita niin, että itse kunkin osaaminen monipuolistuu. Yhteisen haasteen kanssa tutustuminen erilaisiin näkökulmiin on hyvin antoisaa kaikille osapuolille. Oppimista edistää myös intensiivikurssilla muodostuva opettajien ja opiskelijoiden välinen varsin epämuodollinen suhde – kyse on oppimisesta, jossa kaikki oppivat toisiltaan.

Intensiivikurssit tarjoavat mahdollisuuden myös kokeilla uusia oppimismenetelmiä, ja siten niillä voi olla positiivisia vaikutuksia laajemmassakin opetuksen kehittämisessä. Tyypillistä intensiivikursseille on, että niissä on paljon vuorovaikutusta, ryhmätöitä ja tutustumista erilaisiin kohteisiin. Yhteistyökorkeakoulujen kanssa toteutetut intensiivikurssit vaikuttavat usein myös opiskelija‐ ja henkilöstöliikkuvuuden lisääntymiseen ja voivat parhaimmillaan johtaa yhteisten hankkeiden kehittämiseen.

Kansainvälisillä intensiivikursseilla opiskelijat saavat kokemuksia työskentelystä monikansallisissa ryhmissä ja pääsevät testaamaan omia valmiuksiaan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Intensiivikurssit tarjoavat erinomaisia matalan kynnyksen kansainvälistymiskokemuksia erityisesti sellaisille ryhmille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua perinteiseen opiskelijavaihtoon. Tällaisia ryhmiä̈ ovat esimerkiksi perheelliset, aikuisopiskelijat ja työelämässä mukana olevat opiskelijat.

Perinteisesti intensiivikursseille osallistuu 30–60 opiskelijaa vähintään kuudesta eri maasta. Haasteena etenkin monialaisten intensiivikurssien toteutuksessa on sopivan ajankohdan löytäminen, koska opiskelijoiden on vaikea kesken lukuvuoden irrottautua muusta opetuksesta.

Tavoitteena liiketoiminta- ja yrittäjyysvalmiuksien kehittyminen

Yrittäjyysvalmiuksilla tarkoitetaan yleisellä tasolla kykyä muuttaa ideat ja ajatukset toiminnaksi. Tähän liittyy luovuus, innovointi- ja riskinottokyky sekä kyky käynnistää, suunnitella ja johtaa projekteja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi (Peltonen, 2014). Liiketalouden kontekstissa yrittäjyysvalmiudet viittaavat kykyyn havaita liiketoimintamahdollisuuksia, kykyyn tarttua mahdollisuuksiin ja kykyyn muuttaa alustavat liikeideat potentiaaliksi liiketoimintakonsepteiksi.

Opintojakson suunnittelun lähtökohtana toimi LAMKin strategia, jonka mukaisesti opintojakson tavoitteena oli luoda opiskelijoille oivaltavia oppimiskokemuksia ja yhdessä etsimisen iloa. Opintojakson kantavana teemana oli kestävä kaupunkiympäristö ja sen tuottamien liiketoiminta-mahdollisuuksien havainnointi sekä liiketoimintamallien konseptointi. Opintojakson sisällössä yhdistyivät yrittäjyys, kestävä kehitys ja hyvinvointi. Opiskelijat tutustuivat Lahden keskustan kaupunkiympäristöön ja ideoivat havainnointien ja saamansa informaation pohjalta kestävää kehitystä, viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä lisääviä liiketoimintamalleja.

Yrittäjyysvalmiudet kehittyvät yritteliään ajattelu- ja toimintatavan oppimisen ja vahvistamisen kautta. Vastoin aikaisempia uskomuksia yritteliäs ajattelu- ja toimintatapa ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan toimintamalli, joka voidaan oppia. Tutkimusten mukaan (ks. esim. Rae & Carswell, 2001; Sarasvathy, 2001) yrittäjyysvalmiuksien oppiminen tapahtuu tietämisen, toiminnan ja reflektion kautta tapahtuvan jaetun ymmärryksen rakentumisen kautta. Oppimisprosessissa keskeistä on ponnistelu jonkin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi (learning to achive) sekä oppiminen toiminnan lopputuloksesta (learning from achievement)(Rae & Carswell, 2001).

Yrittäjyysvalmiuksia kehittävässä oppimisprosessissa on myös tärkeää altistua uusille ja odottamattomille kokemuksille, sillä ne ruokkivat luovuutta (Peltonen, 2014). Sarasvathy (2001) korostaa lisäksi vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa. Opintojakson Intensiivijakson pedagogiset ratkaisujen suunnittelussa huomioitiin nämä suuntaviivat. Nämä elementit ovat yhdensuuntaiset LAMKin pedagogisen ohjelman perustana toimivan uudistavan oppimisen elementtien kanssa, jotka korostavat kriittistä reflektiota, yhteistä keskustelua ja pohdintaa sekä toiminnassa oppimista (Fränti 2015, Mezirow 1995 mukaan) ja opintojakso toteutettiin uudistavan oppimisen periaatteita noudattaen. Oppimisprosessissa keskeistä oli myös kiinteä vuorovaikutus oppijoiden, ohjaajien ja toimintaympäristön kanssa.

Opintojakson toteutus

Intensiiviviikko sisälsi aiheeseen liittyviä luentoja, vierailuja ja tapahtumia seuraavasti:

Maanantai 5.10

  • Kurssin tavoitteiden ja aikataulun esittely
  • Ryhmäytyminen
  • Rob de Within alustus: Cities where people like to live in
  • tutustuminen Lahden torialueeseen, isäntänä tori-isäntä Timo Arasola
  • ensimmäisten business-ideoiden ideointi

Tiistai 6.10

  • ensimmäisten ideoiden esittely ja palaute
  • Lotta Koivulan alustus: Brief on business canvas model
  • projektityöskentelyä ja ohjausta

Keskiviikko 7.10

  • Liisa Seppäsen luento: Crystallization and Storytelling
  • sosiaali- ja terveysalan opiskelijat: Storytelling: Multicultural Living Environment
  • tutustuminen Fellmannian Campuksen opiskelijayrittäjyys toimintoihin
  • projektityöskentelyä ja ohjausta

Torstai 8.10

  • Arto Kutvosen johdatus videoiden hyödyntämiseen
  • tiimit kävivät kukin vuorollaan LiMu kampusradiossa haastateltavina
  • tutustuminen Lahti Aqua:n jalkarannan vedenottamoon, isäntänä Jouni Lillman
  • projektityöskentelyä ja ohjausta

Perjantai 9.10

  • ryhmien lopullisten projekti-ideoiden esittelyt
  • ohjaajien palautteet ryhmille
  • palkitseminen, tuomaristossa mukana Tori-isäntä Timo Arasola
  • kurssin lopetus

Opiskelijoiden palauteen kerääminen ja analysointi

Innovating Sustainable Urban Living and Wellbeing- intensiivikurssista kerättiin opiskelijoilta osallistujapalaute lomakekyselyllä viimeisen tapaamiskerran päätteeksi. Tavoitteena ja tarkoituksena on arvioida osaamistavoitteiden saavuttamista ja monialaisen opetuksen toimivuutta sekä kehittää sisältöä, opetusmenetelmää ja -järjestelyjä tulevaisuudessa edelleen.

Opiskelijat vastasivat lomakekyselyyn nimettömästi, joka sisälsi sekä 4 portaisia väittämiä (samaa mieltä – eri mieltä), että avoimia kysymyksiä. Lisäksi kerättiin palautetta opiskelijoilta tiiminä avoimilla kysymyksillä ja numeraalisesti. Numeraalinen arviointi kohdistui oman tiimin toiminnan onnistuneisuuteen (1-5). Kyselyyn vastasi 16 opiskelijaa kahdeksasta eri maasta. Opiskelijoiden henkilökohtaisia tietoja kuten ikää tai sukupuolta ei kartoitettu. Jokainen tiimi (n=4) vastasi kyselyyn.

Kysymykset opiskelijalle jakautuivat teemallisesti kolmeen osaan

  1. Osaamistavoitteiden saavuttaminen
  2. Motivoituneisuus opetukseen ja opiskeluun
  3. Tiimioppimisen, ohjauksen ja opiskelumateriaalin toimivuus

Kysymykset tiimille jakautuivat teemallisesti kahteen osaan:

  1. Tiimityöskentely ja osaamistavoitteiden saavuttaminen
  2. Tiimityöskentelyn saavutukset ja haasteet

Kyselyyn saadut vastaukset analysoitiin luokittelemalla ja kategorioimalla vastaukset näiden teemojen alle.

Opiskelijoiden kokemukset intensiivijaksolta

Intensiivikurssin jälkeen opiskelijat arvioivat kehittäneensä tiimityö- ja innovaatiotaitojaan. Opiskelijat vastasivat osaavansa toteuttaa suunnitelman ideoinnin pohjalta, verkostoitua, kohdata asiakkaita, esitellä liikeideansa ja käyttää business canvas – mallia liikeideansa esittelyssä hyvin. Osaaminen markkinoinnissa jäi puutteelliseksi.

Yrittäjyyden ja moniammatillisen osaamisen lisäksi opiskelijat vastasivat oppineensa arvoista, monikulttuurisuudesta, luovuudesta, yhteisöllisestä tiedonjakamisesta, kestävästä kehityksestä ja Lahden paikallistiedosta.

Opiskelijat olivat samaa tai täysin samaa mieltä, että opettajat olivat asiantuntijoita ja motivoituneita. Opiskelumateriaalin tukevuudesta oltiin samaa mieltä. Oma motivaatio opiskeluun arvioitiin pääosin hyväksi, muutama oli hieman eri mieltä. Kokonaisuutena opiskelu kuvattiin erittäin myönteiseksi.

Ohjauksen määrän riittävyydestä oltiin samaa tai täysin samaa mieltä. Opiskelumateriaalia oli saatavilla ja aikataulutuksen toimivuudesta oltiin pääsääntöisesti samaa mieltä. Valtaosaltaan oltiin myös sitä mieltä, että intensiivikurssille osallistuminen antoi lisäarvoa opiskeluun.

Tiimin osaamistavoitteiden saavuttamisesta oltiin samaa tai täysin samaa mieltä. Työskentely kuvattiin toimivaksi ja samanarvoiseksi. Oman työn osuuden suuruudesta oltiin pääsääntöisesti täysin samaa mieltä. Samaa mieltä oltiin myös siitä, että tiimiläiset tukivat toistensa oppimista sekä itse tuettiin toisen oppimista.Eräs tiimi kuvasi onnistuneensa ohjauksen hakemisessa ja hyödyntämisessä. Lähes kaikki tiimit arvioivat oppimisen kiteytyneen oman työn loppuesitykseen, jolloin ymmärsi koko oppimisprosessin merkityksen ja tarkoituksen. Eräs tiimi mainitsi oppineensa opintokäynneistä, erityisesti tutustuminen opiskelijoiden Limu-radioon arvioitiin kaikkien antoisampana tapahtumana viikon aikana. Toinen tiimi puolestaan arvioi onnistuneensa parhaiten siinä, että keskittyivät tehtävässään hyväntekeväisyyteen.

Vertailtaessa omaa tiimiä toisiin tiimeihin saavutuksina mainittiin toisaalta monikulttuurisen näkökulman esiintuominen, toisaalta suomalaisen kulttuurin ymmärrys. Kaksi tiimeistä arvioi oman esityksen visuaalisuuden ja esiintymisensä onnistuneimmaksi. Eräs tiimi mainitsi, että oma tuote on sovellettavissa maailmanlaajuisesti. Tuotteen tarkoitus arvokeskustelussa tuotiin myös esille onnistumisena. Numeraalisesti tiimit arvioivat toimintansa heikoin 3,5 ja korkein 5 arvosanoilla. Tiimit arvioivat myös kaikkien tiimien onnistuneen hyvin. Ideoille, esityksille ja englannin kielentaidolle annettiin kiitosta.

Haasteeksi tehtävässä tiimit kuvasivat ideoinnin, aiheen rajaamisen, käsitteellistämisen, tiedon hakemisen ja budjetin suunnittelun. Eräs tiimi mainitsi myös business canvas – mallin soveltamisen vaativana omaan tehtäväänsä. Eräs tiimi koki ohjauksen myyntipuheen pitämiseksi olleen osin harhaanjohtavaa, jonka vuoksi loppuesitys ei onnistunut täydellisesti.

Kehittämisehdotukset

Kehittämisehdotuksina ja suosituksina opiskelijat mainitsivat päivittäisen aamuohjelman myöhemmän aloitusajankohdan, koska tiimityöskentely jatkui usein myöhään iltaan. Loppuviikkoon toivottiin myös enemmän aikaa varsinaiselle tiimityöskentelylle. Ehdotettiin myös, että intensiiviviikko olisi kestoltaan kaksi viikkoa yhden viikon sijaan. Opintokäynnit tulisi sijoittaa kaupungin keskustaan, matkustus reuna-alueelle koettiin hankalana, myös opintokäynnin tarkoituksenmukaisuuden tarkkaa arviointia suositeltiin. Intensiivikurssin tapaista opiskelua sekä sosiaalista tekemistä ja yhteisöllisyyttä ylipäätään ehdotettiin lisää, vierailevia vaihto-opettajia toivottiin samoin enemmän.

Avoimissa vastauksissa mainittiin muun muassa seuraavaa:

…parempi viikko kuin kuvittelin…

…todella hyvä opintojakso, ystävälliset opettajat…

…tehokas kurssi, mielenkiintoinen aikataulutus…

…yrittäjyys ja liiketoiminta jäivät ajattelussa aluksi taka-alalle, koska otsikossa ja sisällössä keskityttiin innovaatioon ja kestävään kehitykseen…

…alussa olisi pitänyt korostaa, että halutaan liikeidea, nyt ajattelua vallitsi Lahden kehittäminen…

…enemmän intensiivikursseja…

…enemmän vapaa-ajan tekemistä yhdessä…

Ohjaajien kokemukset monialaisesta tiimiohjauksesta

Opintojakson suunnittelu, toteutus ja arviointi valmisteltiin hyvällä yhteishengellä eri koulutusalojen opettajien ja kehittämispalvelujen asiantuntijoiden kesken. Opettajat edustivat liiketalouden, muotoilun, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksia ja koordinaatiosta vastasi kehittämispalveluiden edustaja. Kaikilla opettajilla ja koordinaattorilla oli kokemusta opiskelijayrittäjyyden edistämisestä opetuksessa omalla koulutusalallaan. Monialaisen opettajatiimin vahvuutena oli erilaisen osaamisen näkyväksi tekeminen opiskelijoille. Toisaalta, tiimiohjauksessa myös opettaja oli kanssaoppija. Keskustelujen aikana tapahtui informaalia uuden tiedon prosessointia. Opettajan omaa tulokulmaa ohjaukseen ja sisältöön oli mahdollista muuttaa ja uudistaa.

Johtopäätökset ja kehittämiskohteet

Opiskelijoiden osallistumispalautteen perusteella voidaan vetää johtopäätös, että monialaisesti toteutettu opintojakso intensiivitoteutuksena oli kokonaisuutena erittäin onnistunut. Kehittämiskohteena tulee pohtia opintoviikon kestoa, mahdollisesti pidentämistä viikosta useampi päiväiseksi. Opintojakson otsikointia ja ohjeistusta tehtävään tulee täsmentää siten, että odotettu tuote ja loppuesitys ovat mahdollisimman hyviä. Aikataulutus voidaan muuttaa aamupainotteisuudesta tasaisemmin päivän muuhun ajankohtaan. Opintokäyntikohteiden tulee tukea opintojakson sisältöä tarkoituksenmukaisella tavalla. Vapaa-ajalla yhdessä tekemistä tulee kehittää, joka edistää osaltaan tiimiytymistä, koska opiskelijat eivät tunne toisiaan entuudestaan ja edustavat useita eri kansallisuuksia.

Lähteet:

Fränti, M. (2015). Lahden ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma.

Peltonen, K. (2014). Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittyminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Akateeminen väitöskirja 175/2014, Aalto University publication series, Aalto-yliopisto. Helsinki.

Rae, D. & Carswell, M. (2001). Towards a Conceptual Understanding of Entrepreneurial Learning. Journal of Small Business and Enterprise Development. Vol. 8, No. 2., 150–158.

Sarasvathy, S. D. (2001). Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency. Academy of Management Review, 26, pp. 243–263.

Kirjoittajat:

Taina Anttonen, Ismo Jakonen, Arto Kutvonen, Hanna Mikkonen & Kati Peltonen työskentelevät Lahden ammattikorkeakoulussa laaja-alaisesti monipuolisissa opetus-, tki- ja kv -tehtävissä.

Lahti 25.5.2016

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *