Opiskelijaosuuskunta on haasteellinen johdettava

Osuuskunta poikkeaa yritysmuotona hieman muista yrityksistä, kun tarkastellaan sen ominaispiirteitä esimerkiksi johtamisen näkökulmasta. Opiskelijoiden perustama osuuskunta saattaa muokata johtamista vielä entisestään. Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin opiskelijaosuuskunnan päivittäistä johtamista case-yritys M.IDEA osk:n kautta. Tutkimus osoitti M.IDEAn kaltaisen osuuskunnan johtamisen haasteelliseksi. Kaverijohtajuuden periaatteista voisi olla apua mietittäessä sopivaa johtamismallia.

Kirjoittajat: Joonas Nieminen ja Jaana Loipponen

Osuuskunnan johtamisen periaatteet

Osuuskunnan omistuspohja määrittää pitkälle sen, kuinka osuuskuntaa tullaan johtamaan. Lähtökohtana pidetään sitä, että työosuuskunnan, jossa työntekijät ovat yrityksen omistajia, jäsenet ovat kiinnostuneempia koko yrityksen johtamisesta kuin ”tavallisessa työssä”. Työosuuskunnan jäsenet haluavat todennäköisesti osallistua yrityksen asioihin enemmän, koska heillä on jäsenyyden kautta vaikutusvaltaa päätöksiin ja he haluavat aidosti kehittää toimintaympäristöään. (Hiltunen ym. 2009, 75.)

Rakenteellisesti johtaminen tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin missä tahansa yrityksessä. Osuuskunnalla on osuuskunnan kokous, jossa jäsenet valitsevat hallituksen ja päättävät muista tärkeistä asioista. Osuuskunnan kokous on verrattavissa osakeyhtiön yhtiökokoukseen. Hallitus taas voi valita yritykselle toimitusjohtajan, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Osuuskuntatoiminnassa on kuitenkin erityisen tärkeää keskustella jo ennen yrityksen perustamista yhteistoiminnan odotuksista ja toimintatavoista, joita yrityksessä tullaan noudattamaan. Näin osuuskunnalla on perustamisesta lähtien tietyt periaatteet ja esimerkiksi sovittu johtamismalli, joiden noudattamista osuuskunnan kokous hallituksen ja toimitusjohtajan kautta seuraa ja ohjaa. (Hiltunen ym. 2009, 176.)

Johtamisen perusmallissa vastuu organisaatiosta on siis toimivalla johdolla, mutta henkilöstöomisteisuus todennäköisesti muuttaa johtamista niin, että osuuskunnan jäsenet haluavat olla tavallista enemmän mukana yritystä koskevissa päätöksissä. He arvostavat toiminnan avoimuutta, jota taas saadaan aikaan luomalla mahdollisuuksia jakaa tietoa toimivan johdon ja muiden jäsenten kesken. On tärkeää keskustella ongelmakohdista, arvioida niihin johtaneet syyt, suvaita kritiikkiä ja erilaisia mielipiteitä ja hyödyntää niitä toiminnan kehittämisessä. Kommunikointi tilanteessa kuin tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää. (Hiltunen ym. 2009, 181, 184.)

Vaikka osuuskunnan johtamisen tulisi olla riittävän demokraattista, täytyy sillä olla tarpeeksi vahva ja uskaltava johtaja, joka pystyy viemään koko organisaatiota eteenpäin. Tärkeitä ominaisuuksia ovat innokkuus, oma-aloitteisuus ja yrittäjähenkisyys. Johtajia voi olla myös useampia, jos tehtävät pystytään jakamaan järkevästi, mutta vähintään yksi selvä johtaja olisi syytä löytää. Jos tehtävään valitaan henkilö, joka ei halua tai uskalla sitoutua johtamiseen koko sydämellään, on vaarana, ettei yritys koskaan menesty kuten se olisi voinut menestyä hyvän johtajan johtamana. Toisaalta taas osuustoiminnalle tyypillinen demokratia ja tasa-arvoinen päätöksenteko voi jäädä saavuttamatta, jos johtaja on liian itsevaltainen ja esimerkiksi tottunut toimimaan yksinyrittäjänä. Jäsenten onkin jatkuvasti pidettävä huolta siitä, että osuustoiminta pysyy luonteensa mukaisena. (Hiltunen ym. 2009, 121-122.)

Kaverijohtaminen osuuskunnan johtamisen työkaluksi

Heikki Toivasen (2013, 7) mukaan kaverijohtajuuden periaatteet sopivat erityisen hyvin työosuuskuntiin, jossa jäsen on sekä omistaja että tekijä. Tällöin työn suorittamisen aloite ja vastuu tulee tasapuolisesti niin organisaatiolta kuin jäseneltä. Tätä näkökulmaa tukee se, että organisaatiolla on jaettu visio, joka on aidosti yhteinen. Organisaatio on myös yhteisö, ikään kuin kaveriporukka, jolla on erilaisia rituaaleja ja vahva me -henki. Riittää, että jäsenet ovat enemmän kuin tuttavia, mutta vähemmän kuin ystäviä. (Toivanen 2013, 6.)

Kaverijohtajuudessa tärkeää on olla läsnä arjessa. On ymmärrettävä johdettavien ajatusmaailmaa ja tunnetiloja ja osattava toimia niiden pohjalta. Tekojen merkitys korostuu – ei siis riitä, että johtaja istuu muusta organisaatiosta erillään ja jakaa käskyjä näyttämättä itse esimerkkiä. Perustehtäväksi Toivanen määrittelee oppivan organisaation johtamisen ja perustaidoksi saada muut työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Tärkeää on osata jakaa jäsenille sopivat tehtävät heidän vahvuuksiensa mukaan. Ymmärrys tiiminrakentamisesta on ehdotonta, jotta johtaja voi onnistua kaverijohtajana. Hyvän yhteishengen luominen organisaatioon on myös elintärkeää, sillä me-henki syntyy juuri siitä. Tällöin jokaisen jäsenen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on myös todennäköisempää. Viestintä on avainasemassa, sillä sen puute vie pohjan johtamiselta, ja johtamisen sakkaaminen taas kaataa kaiken muun. Hyvä johtaminen lähtee kuitenkin siitä, osaako johtaja johtaa itseään. Jos ei, niin muiden johtaminen on mahdotonta. (Toivanen 2013, 10, 55.)

Johtamisen kokemuksia M.IDEAssa

Tutkimuksessa selvitettiin sitä, minkälaista on johtaa opiskelijaosuuskunnan päivittäistä toimintaa. Tuloksista kävi ilmi, että M.IDEAssa olisi kaivattu vahvempaa johtamista. Vaikka haastateltavat olivat olleet johtamiseen pääosin tyytyväisiä, he kokivat, että yrityksen johdon olisi ollut syytä ottaa nykyistä tiukempi ote päivittäisen toiminnan pyörittämiseen.  Oli yritysmuoto mikä tahansa, niin on hyvä olla yksi vahva johtaja, joka pitää koko paketin kasassa ja jonka tärkein tehtävä on varmistaa tiimien toimiminen yhdessä. Johtajuus voisi olla jaettuna muutaman ihmisen kesken, mutta yleensä muutaman ihmisen päätösvallan yläpuolella pitäisi ehkä silti olla yksi, joka sitten lopulta sanoo, miten tehdään, esimerkiksi jos ei päästä yksimielisyyteen.

Vastuun jakaminen oli toisaalta nähty hyvänä asiana, sillä moni osuuskunnan jäsen oli päässyt harjoittelemaan johtamista, mutta lopullisessa päätöksenteossa ja toiminnan organisoinnissa olisi voitu olla tiukempia ja selvempiä. Ongelmakohdiksi mainittiin muun muassa tiedon jakamisen puute sekä joidenkin asioiden vieminen terävämmin loppuun asti. Tällä hetkellä jäsenillä on hyvin vaikutus- ja päätösvaltaa. Kaikki saa ehdottaa asioita ja niitä kuunnellaan avoimesti. Ideat otetaan käyttöön, jos ne koetaan toimiviksi. Tiimityö ja delegointi parhaimmillaan toimii hyvin, mutta huonoimmillaan sovitaan asioita, jotka eivät koskaan toteudu.

Jotta johtaminen saataisiin M.IDEAssa toimivaksi, tulisi hallituksen ja sen puheenjohtajan, tiiminvetäjien sekä muiden jäsenien sopia yhdessä toimiva johtamismalli. Tärkeintä on, että jokainen jäsen pystyy sitoutumaan yhteisiin toimintatapoihin. Johtamista tulee olla ja todennäköisesti on aina, mutta se ei ole mustavalkoinen käsite. Kaikki tyylit eivät sovi kaikille, vaan oikea tapa on mietittävä yhdessä.

Vaikka teoria osuuskunnan johtamisesta ehdottaa demokraattista lähestymistapaa ja toisaalta yhtä selkeää ja vahvaa johtajaa, ei M.IDEAn johtamisen tarvitse mennä välttämättä niin. Toki teoria tukee ja antaa erilaisia mietinnän aiheita, joista voi muovata omanlaisensa paletin. Kaverijohtamisen periaatteet voisivat olla hyvänä lähtökohtana uudenlaisen johtamismallin luomisessa M.IDEAlle. Koko porukan tulisi miettiä yhteinen visio ja päämäärä, joihin se haluaa tähdätä. Kun tavoitteet ovat kaikilla samat, se vahvistaa yhteisön henkeä ja tämä taas vaikuttaa tuloksiin. Johtajan on tässä tilanteessa oltava kuin yksi osuuskunnan jäsenistä – osallistua, olla lähellä ihmisiä päivittäisessä tekemisessä ja innostaa kokeilemaan ja yrittämään. M.IDEAssa kaikki ovat opiskelijoita, joten lähtökohta on lupaava.

Lähteet

Hiltunen, M., Hänninen, J., Ossa, J., Pättiniemi, P., Pötry, J., Tainio, J. & Troberg, E. 2009.

Henkilöstöomisteinen yritys – Yhdessä yrittämällä menestykseen. Helsinki: Tietosanoma Oy.
Toivanen, H. 2013. Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat:

Joonas Nieminen on Lahden ammattikorkeakoulusta keväällä 2016 valmistunut johtamisen ja viestinnän tradenomi. Hän on yksi M.IDEAn perustajajäsenistä ja toimi M.IDEAssa ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana vastaten osuuskunnan toiminnasta. Jaana Loipponen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa viestinnän lehtorina.

Lahti 26.5.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *