Yhteishyvän talous Yhdysvalloissa – Camphill Special School pioneeriorganisaationa

Tämä artikkeli käsittelee uutta yhteishyvän talouden mallia, sekä yhdysvaltalaisen Camphill Special School:in yhteishyvälaskelman tuloksia. Yhteishyvän talous on itävaltalaisen ekonomin, Christian Felberin, luoma uusi vaihtoehtoinen näkemys talouteen. Christian Felber (2013) on todennut, että liikevoiton maksimointi ja vapaa markkinatalous ovat lisänneet taloudellista eriarvoisuutta sekä ympäristötuhoja. Nykyisen talousmallin tilalle tarvitaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempi sekä ekologisesti kestävämpi talousmalli. Toisin sanoen nykyisen ”pahan” talousmallin tilalle tarvitaan malli, joka tuntee vastuuta työntekijöistään, edistää yhteistä hyvinvointia sekä oikeudenmukaisuutta kestävän kehityksen ohella. Osana yhteishyvän taloutta, Felber on luonut yhteishyvälaskelman, joka arvioi yritysten vastuullisuutta suhteessa yhteiskuntaan, luontoon sekä ihmisiin. Sebastian Boelen ollessa työharjoittelussa Yhdysvalloissa keväällä 2015, pääsi hän luomaan ensimmäisen pohjoisamerikkalaisen yhteishyvälaskelman Camphill Special School -organisaatiolle. (Felber, 2013.)

Kirjoittajat:  Sebastian Boele ja Milla Laisi

Talous palvelemaan onnistuneen elämän perusarvoja

Felberin (2013) päämäärä on kehittää taloutta siten, että se palvelisi paremmin niitä perusarvoja, jotka koetaan onnistuneen elämän sekä yhteiskunnan pohjaksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että uuden lainsäädännön tulisi luoda kannustimet yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lisäksi talousmalli pyrkii ohjaamaan taloutta siten, että se vastaisi paremmin ihmisten todellisia tarpeita luonnon rajoja kunnioittaen. Talouden kestävyysvaje sekä eurokriisi ovat usein esillä mediassa ympäri Eurooppaa, mutta tosiasia on kuitenkin se, että vaikein ja vakavin velka on ekologinen – raaka-aineiden kokonaiskulutus ylittää puolitoistakertaisesti maapallon kantokyvyn vuosittain. Tämän seurauksena ilmasto lämpenee, perushyödykkeiden hinta nousee sekä eriarvoisuus sosiaalisine konflikteineen lisääntyvät. Kysymys kuuluukin: kykeneekö nykyinen talousjärjestelmämme muuttumaan tarpeeksi nopeasti, vai tulisiko se korvata uudella järjestelmällä?

Kansantalouden kehitystä mitataan tällä hetkellä makrotasolla, bruttokansantuotteen muodossa, sekä mikrotasolla, liikevoiton muodossa. Kyseiset talouden mittarit kuvaavat kuitenkin vain talouden kasvua sekä kehitystä, poissulkien yhteiskunnan kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät seikat. Toisin sanoen nykyiset talouden mittarit eivät huomio yritysten tehokkuutta sosiaalisten ja ekologisten päämäärien saavuttamisessa.

Felberin (2013) vastaus uudeksi talouden mittariksi on yhteishyvälaskelma, joka arvioi yrityksen vastuullisuutta suhteessa perustuslaillisiin arvoihin sekä yrityksen sidosryhmiin. Perustuslailliset arvot muodostuvat ihmisarvosta, solidaarisuudesta, ekologisesta kestävyydestä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sekä demokraattisesta osallistumismahdollisuudesta ja läpinäkyvyydestä.  Tässä kontekstissa yrityksen sidosryhmän muodostavat alihankkijat, rahoittajat, työntekijät, asiakkaat sekä ympäröivä yhteiskunta. Laskelma huomioi myös yrityksen aiheuttamat negatiiviset haitat vähennyskriteerein – rikkeet perusarvoissa johtavat välittömästi pistevähennyksiin. Yhteishyvälaskelman perusteella yrityksen kestävyyttä arvioidaan pisteasteikolla 0-1000 pistettä, 17 eri indikaattoria arvioimalla. Useimmat yritykset saavat pisteitä 0-100 väliltä ja kaikkein parhaiten menestyvät yritykset ovat saaneet 600-700 pistettä yhteishyvälaskelmastaan.

Tutkimuksen kohde –Camphill Special School

Tutkimus käsittelee Yhdysvaltalaisen voittoa tavoittelemattoman organisaation kestävyyttä yhteishyvälaskelmalla mitattuna. Case-organisaatio, Camphill Special School, on erityiskoulu sekä yhteisö, joka tarjoaa koulutusta erityistä huolenpitoa tarvitseville lapsille sekä nuorille. (http://camphillspecialschool.org/school/who-we-are/.)

Yhteishyvälaskelman rakentaminen vaati syvällisen tiedonkeruuprosessin, mutta tarkat laskelmaohjeet auttoivat asiakokonaisuuksien hahmottamisessa. Data kerättiin pääosin teemahaastatteluiden kautta, mutta myös sisäiset dokumentit avustivat tutkimuksessa. Kaikki haastateltavat olivat johtavassa asemassa omilla aloillaan ja haastateltavat edustivat täten laskelmaan kuuluvia eri sidosryhmiä. Laskelman perusteella Camphill Special School sijoittuu niiden organisaatioiden joukkoon, joilla on merkittävä positiivinen vaikutus ympäröivään yhteiseen hyvään. Kokonaispistemäärä omien laskelmieni mukaan, oli 552 pistettä, mutta lopullisen auditoidun yhteishyvälaskelman pistemäärä oli 457 pistettä. On kuitenkin tärkeää todeta, että laskelman indikaattorien pisteytys perustuu keskieurooppalaiseen tasoon. Esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia, kuten pakollisia lomia ja vanhempainvapaita, ei Yhdysvalloissa vielä tunneta. Tämän huomioiden, laskelman tulos on erinomainen.

Tutkimuksen keskeiset tulokset

Laskelmaa tehtäessä tuli eteen muutamia kriittisiä osa-alueita. Suurin ongelma liittyi nykyiseen energiatehokkuuteen joka on kaksijakoinen: pääkampuksen tehokkuus on erittäin heikko, pienemmän kampuksen ollessa paikoin erittäin tehokas. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että pääkampuksen infrastruktuuri on vanhaa – enimmäkseen 1960-luvulta. Pienempi kampus, Beaver Farm, onkin malliesimerkki energiatehokkaista koulu- sekä asuinrakennuksista.

Yhteisön päätökset tehdään pääosin konsensus -periaatteella. Suurimmat haasteet perustuslaillisien arvojen näkökulmasta liittyvät yhteistyöhön muiden erityiskoulujen kanssa, jotka eivät liity Camphill –liikkeeseen. Ekologinen kestävyys on paikoin erinomainen, varsinkin pienemmällä kampuksella. Yhteisön arvoihin kuuluu selvästi kierrätys, sekä haitallisten kemikaalien minimointi. Kuitenkin kokonaispisteitä laskee juuri energiatehokkuuden puute pääkampuksella – mutta ongelman visualisointi on toiminut myös herättävänä tekijänä organisaation sisällä. Läpinäkyvyys on yhteishyvälaskelman perusteella heikohko, mutta esimerkiksi palkkatuloihin liittyvät tiedot ovat Yhdysvalloissa luottamuksellisia.

Sidosryhmiin liittyvässä vastuullisuudessa Camphill Special School on suoriutuu parhaiten suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, työntekijöihin sekä alihankkijoihin. Koulutus ja hoitotyö lisää yhteistä hyvää merkittävästi. Sidosryhmiin liittyen organisaation suurimmat haasteet liittyvät yhteistyökumppaneihin sekä rahoittajiin, jotka ovat perinteisiä pankkeja eettisten pankkien sijaan.

Pieniä parannusehdotuksia oli lukuisia, mutta erityisesti ympäristöön ja sosiaalisen vastuullisen lisäämiseen liittyvät löydökset otettiin vakavasti organisaation sisällä. Laskelman perusteella muodostui konkreettisia strategisia päämääriä, joista tärkeimmät liittyivät naisjohtajien lisäämiseen sekä ympäristökomitean muodistamiseen. Organisaatiosta saadun palautteen perusteella laskelma nähtiin erittäin positiivisena kehitystyökaluna ja johtoryhmä oli samaa mieltä kehitystä vaativista osa-alueista. Lopputulos on heikkouksista huolimatta erinomainen ja sisäisten heikkouksien visualisointi edesauttaa kehitysprosessia tulevaisuudessa.

Opinnäytetyönprosessin hedelmiä

Kokonaisuutena opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen toteuttaminen oli erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen prosessi. Erityisen mielenkiintoiseksi tutkimuksen teki se, ettei Felberin yhteishyvälaskelmaa ole aiemmin sovellettu Euroopan ulkopuolella. Laskelmia on rakennettu saksaksi, englanniksi sekä espanjaksi, mutta tässä tutkimuksessa tehty laskelma on yksi ensimmäisistä englannin kielellä. (www.ecogood.org)

Tutkimuksen taustatyön seurauksena rakentui kontakteja Englantiin ja Saksaan ja käytiin keskusteluja sertifioitujen yhteishyväkonsulttien kanssa. Kumpainenkin tarjoutui heti auttamaan prosessissa – yhteishyväliikkeen leviäminen Yhdysvaltoihin nähtiin erityisenä mahdollisuutena. Laskelman ja opinnäytetyön valmistuttua konsultit ovat lähettäneet tutkimuksen usealle taholle Englannissa ja Saksassa ja tutkimus on lisätty myös yhteishyväliikkeen viralliselle internetsivustolle (www.ecogood.org). Organisaation puolesta tutkimus on lähetetty Englantiin Camphill –liikkeitä tutkivaan arkistoon sekä sveitsiläiseen impact investment –rahastoon, joka on tukenut taloudellisesti Christian Felberiä mallin kehityksessä.

Suoritetun laskelman jälkeen sertifioitu yhteishyväkonsultti auditoi työn kesällä 2015, jonka jälkeen Camphill Special School on ensimmäinen yhteishyvä yritys Pohjois-Amerikassa. Eric Maskin, taloustieteen Nobel-voittaja, on ollut Camphill Special School –organisaation johtoryhmän puheenjohtaja useita vuosia. Yhteensattumien kautta selvisi, että hän on kirjoittanut myös esipuheen Felberin englanninkieliseen yhteishyvän taloutta käsittelevään kirjaan.

Kirjoittajat:

Sebastian Boele on valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2015. Milla Laisi työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa

Lähteet:

Camphill Special School, 2015b. Mission Statement of Camphill Special School. [Online] Available at: http://www.camphillspecialschool.org/who_we_are/ [Accessed 10 March 2015].

Ecogood, 2015. Ten Guiding Principles of the ECG. [Online] Available at: https://www.ecogood.org/en/general-information/ecg-idea/our-ten-guiding-principles [Accessed 19 April 2015].

Felber, C., 2013. Näkyvä Käsi. Translated by A. Assmuth. Helsinki, Finland: Gaudeamus Helsinki University Press. Translated by the author from Finnish to English.

Lisätietoja:

Podcast aiheesta: https://soundcloud.com/common-good-podcast/cgp04 Haastateltavana ovat Sebastian Boele sekä Jan Christopher Goeschel, Ph.D.

Lahti 3.06.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *