Taiteessa on kaikki sallittua

Mistä saamme uusia, ennakkoluulottomia, luovia ja innovatiivisia menetelmiä työyhteisöihin? Taidelähtöisiä menetelmiä on Suomessa käytetty 1990-luvun puolivälistä lähtien lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, mutta työelämän kehittämistä taiteen keinoin voidaan hyödyntää missä tahansa työyhteisössä ja yrityksessä. Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi, vakavasti otettava toimintatapa nykyiseen kovaan kilpailuun yritysmaailmassa ja apukeino myös kuntien muutosten käsittelyssä. (Rönkä, Kuhanen, Liski, Niemeläinen & Rantala 2011, 10.)

Kirjoittajat: Mari Parviainen ja Markus Kräkin

Tässä artikkelissa käsitellään taidelähtöisten menetelmien käyttöä ja niiden soveltuvuutta organisaation kehittämisessä. Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli selvittää taidelähtöisten menetelmien käyttöä kehittämistyön tukena Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastattelua ja TAIKA-hankkeen työpajojen toteutuksen havainnointia. Varhaiskasvatuksen esimiehet osallistuivat 2013 neljään TAIKA-hankkeen järjestämään työpajaan, joita tutkija oli havainnoimassa. Haastattelututkimus tehtiin TAIKA-hankkeen työpajoihin osallistuneille viidelle varhaiskasvatuksen esimiehelle keväällä 2016. Haastattelujen avulla kerättiin kokemuksia ja ajatuksia taidelähtöisten menetelmien käytöstä. Oli mielenkiintoista nähdä, miten taidelähtöisiä menetelmiä on käytetty ja mitä menetelmistä ajatellaan tällä hetkellä.

TAIKA-hankkeen tavoitteena oli selvittää taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia työyhteisöihin. TAIKA-hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin 2008 – 2011 ja toinen vaihe oli 2011 – 2013. Hanke kuului opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Taiteen keinot ovat uusi tapa lähestyä työyhteisön kehittämistä. Sen avulla löydetään erilaisia näkökulmia asioihin ja rohkaistaan luovuuteen. (Rönkä, Kuhanen, Liski, Niemeläinen & Rantala 2011, 7.)

Taidelähtöiset menetelmät organisaation kehittämisessä

Taidelähtöiset menetelmät ovat yleiskäsite erilaisille työskentelytavoille ja taidemuodoille. Taidelähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan tässä mm. draamaa, teatteria, kuvataidetta, käsitöitä, musiikkia, sanataidetta, tanssia, liikeimprovisaatiota sekä valokuvauksen menetelmiä, joiden avulla kehitetään organisaatiota ja henkilöstöä. Menetelmien tavoitteena on saada työpajaan osallistuvan ajatteluun ja toimintaan muutosta. Tavoitteena ei ole valmistaa taideteosta, vaan menetelmien avulla saada osallistujaan muutosta ja löytää uusia näkökulmia asioihin. Taidelähtöisten menetelmien avulla voidaan löytää esim. pinttyneitä rutiineja ja tapoja, joita on muutoin vaikea huomata. Tärkeää on asioiden näkyväksi tekeminen. Menetelmien onnistumiseen vaikuttaa paljon se, miten osallistujat lähtevät ja heittäytyvät projektiin mukaan. Kaikille heittäytyminen ei ole helppoa, koska taidelähtöiset menetelmät ovat monelle vieraita ja aiheuttavat ennakkoluuloja. (Korhonen 2013.)

Taidelähtöisten menetelmien käytössä työskentely tapahtuu työpajoissa. Työpajan vetäjä on yleensä taiteen ammattilainen, mutta työpajaan osallistujan ei tarvitse tietää taiteesta mitään. Työpajan aiheeksi otetaan yleensä osallistujien työyhteisöön liittyvä aihe. Työpajat suunnitellaan jokaisen työyhteisön tarpeiden mukaan. Tarkoitus on tehdä työpajassa käsiteltävä aihe näkyväksi taidelähtöisten menetelmien avulla. Osallistujat ovat pajassa ilman ns. ammattirooleja ja kaikki tasavertaisina, jolloin jokainen tulee kuulluksi ja pääsee esittämään ajatuksiaan ja ratkaisujaan käsiteltävään asiaan. (Korhonen 2013.)

Kokemuksia taidelähtöisten menetelmien käytöstä

Kokemukset ja tulokset taidelähtöisten menetelmien käytöstä TAIKA-hankkeeseen osallistuneilla varhaiskasvatuksen esimiehillä olivat pääpiirteissään positiivisia. Taidelähtöisiä menetelmiä voidaan hyödyntää esimiestyössä ja koko organisaatiossa monin tavoin. Haastatellut olivat käyttäneet taidelähtöisiä menetelmiä kehittämis- ja suunnittelupäivinä. Näissä oli käytetty kirjoittamista, maalaamista, soittamista, laulamista tai liikkumista. Muutoksen yhteydessä taidelähtöiset menetelmät ovat hyvä kehittämisen keino. Haastateltu oli saanut muutokseen liittyviä pelkoja ja tunteita esiin kirjoittamisen ja maalauksen keinoin. Tehtävien avulla oli saatu luovia ratkaisuja. Toinen taas oli käyttänyt kirjoittamista oman työn tarkasteluun henkilöstön kanssa. Palavereissa voidaan käyttää taidelähtöisiä menetelmiä keskeyttämällä palaveri esimerkiksi musiikilla. Tämä tuo voimia ja keskittymiskykyä asioiden käsittelyyn. Esimiehet olivat käyttäneet taidelähtöisiä menetelmiä myös toisiinsa tutustumisessa, luottamuksen rakentamisessa, työnohjauksessa, vanhempainilloissa, itse- ja ryhmäarvioinnissa. Kirjoittamisen avulla arvioinnissa oli saatu esille kehittämiskohteita. Erittäin positiiviseksi oli koettu MLL:n Vertaansa vailla -korttien käyttö työyhteisön tutkimisessa tai kehityskeskustelussa. Korttien ja niissä olevien sanojen ja kuvien kautta oli päästy asioihin, mihin ennen ei ollut päästy.

Tutkimus osoitti, että taidelähtöiset menetelmät antavat mahdollisuuden asioiden syvempään työstämiseen ja asioita työstetään erityisesti itsensä kautta. Taiteessa on kaikki sallittua, ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia. Taidelähtöiset menetelmät ovat vapauttavia ja niiden avulla rohkaistutaan tekemään asioita. Taidelähtöiset menetelmät rikastuttavat toimintaa ja tuovat hyvää virettä. Esimiehet pitivät vahvuutena luovuuden ja rohkeuden lisääntymistä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi työmenetelmät monipuolistuvat taidelähtöisten menetelmien avulla. He kokivat myös itsetuntemuksen lisääntyvän ja itsetunnon vahvistuvan. Näiden lisäksi taidelähtöisten menetelmien koettiin tuovan voimaa ja energiaa.

Tutkimuksen mukaan kaikissa tilanteissa ei voida käyttää taidelähtöisiä menetelmiä, jossain vaiheessa tulee raja, jolloin pitää siirtyä perinteisempien menetelmien käyttöön. Haastateltavat pitivät heikkoutena sitä, että taidelähtöisiä menetelmiä kohtaan voi olla ennakkoasenteita. Ennakkoluulojen vähentämiseksi ja toiminnan onnistumisen takia, toiminnalle pitää olla asetettu selkeä tavoite. Pelkkä hauskanpito ei riitä. Taidelähtöiset menetelmät voidaan kokea myös ahdistavina, kun halutaan suojella yksityisyyttä tai kun tehtäviin osallistuessa kokee ns. nolaavansa itsensä. Työpajassa pitää olla luottamus, tällöin menetelmät toimivat. Menetelmien käyttö vaatii ohjaajalta tietämystä ja ammattitaitoa, jotta tuloksia saadaan. Taidelähtöisten menetelmien käytön uhka on myös se, että menetelmät unohdetaan arjen kiireessä ja perinteisten menetelmien keskellä.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että taidelähtöisten menetelmien käyttö ei ole muuttanut oleellisesti mitään näkyvää, mutta taidelähtöisten menetelmien kokemus jää vaikuttamaan taustalle. Eli taidelähtöisten menetelmien käyttö sai vaikutuksia aikaan. Kokemus saa ihmisen miettimään ajattelutapojaan tai ainakin ”heräämään” ja huomataan, että asioita voidaan tarkastella eritavoin. Taidelähtöisten menetelmien keinoin pystytään avaamaan paremmin auki joitain asioita kuin perinteisillä menetelmillä. Varsinkin yksilötasolla osa haastatelluista oli kokenut isoja muutoksia mm. itsensä löytämisessä, jopa elämyksiä oli koettu. Yksilöiden kokemat positiiviset vaikutukset leviävät myös työyhteisöön. Taidelähtöiset menetelmät tuovat sallivuutta, ne virkistävät, vuorovaikutus lisääntyy ja lähestymis- ja tarkastelutapa ongelmiin tai asioihin on erilainen. Haastatellut olivat kokeneet myös menetelmien antavan rohkeutta, luottamuksen kasvua sekä rohkeutta heittäytyä. Esimiehet olivat kokeneet taidelähtöisten menetelmien vaikuttavuuden. Verrattaessa tuloksia TAIKA-hankkeen tuloksiin, tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia havaintoja.

Muutosvastarintaa taidelähtöisiä menetelmiä kohtaan ei juurikaan ollut organisaatiotasolla. Osa haastatelluista kertoi, että taidelähtöisiin menetelmiin on suhtauduttu hyvin organisaatiossa. Osa haastatelluista puolestaan kertoi, että aluksi on ollut joidenkin kohdalla ennakkoluuloja menetelmiä kohtaan ja heiltä on vaatinut enemmän aikaa sisäistää menetelmät. Valittu taidelähtöinen menetelmä vaikuttaa ennakkoluuloihin.

Taidelähtöisten menetelmien käyttö on toisille luonnollisempaa kuin toisille, persoona ja onko menetelmien käyttö vahvuutesi vaikuttaa siihen, miten menetelmiin suhtaudutaan ja paljonko niitä käytetään. Ongelmana on, että hankkeen tai koulutuksen jälkeen jää taidelähtöisten menetelmien kanssa yksin. Taidelähtöisten menetelmien käyttö unohtuu helposti, jos tämä ei ole henkilölle luontaista. Menetelmien käyttö vaatii koulutusta ja tukea. Tutkimuksessa ilmeni, että osa haastatelluista käyttäisi enemmän taidelähtöisiä menetelmiä, mutta heillä ei ole ideoita miten menetelmiä voisi viedä työyhteisöön. Taidelähtöisten menetelmien käytön ammattilaisia on saatavilla, mutta ulkopuolisten ammattilaisten käyttö työpajan vetäjänä maksaa ja rahaa on käytettävissä vähän.

Kehitysehdotuksia

Kehitysehdotuksena tutkimuksen tuloksiin nojautuen nousee esiin tarve taidelähtöisten menetelmien tukihenkilölle tai tukiryhmälle. Omasta organisaatiosta löytyy ihmisiä, joilla on vahvuutena ja voimavarana taidelähtöisten menetelmien käyttö. Henkilön työnkuvaan voidaan lisätä menetelmien tuki. Mahdollisen tuen saamisen jälkeen taidelähtöisiä menetelmiä voi tulosten perusteella suositella käytettäväksi enemmän organisaation toiminnan kehittämiseen sekä epäkohtien ja asioiden ratkaisuun.

Lähteet:

Korhonen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät. TAIKA-hanke. [viitattu 3.3.2016]. Saatavissa: http://blogs.helsinki.fi/taika-hanke/taidelahtoiset-menetelmat/.

Rönkä, A., Liski, M., Kuhanen, I., Niemeläinen, S. & Rantala, P. 2011. Taide käy työssä. N-Paino.

Kirjoittajat:

Mari Parviainen on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta liiketalouden koulutusohjelmasta tradenomiksi. Markus Kräkin toimii Johtamisen ja HR:n lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Lahti 14.6.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *