Tuttu tuntematon sosiaali- ja terveysalan YAMK -tutkinto

Suomessa on jo yli 10 vuotta valmistunut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työelämän kehittämisen osaajia. Tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista ei kuitenkaan tunnisteta työelämässä vielä riittävän hyvin. Tämä käy ilmi Tarja Siikaojan Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK -tutkinnon tuoreesta opinnäytetyöstä.

Kirjoittajat: Tarja Siikaoja ja Päivikki Lahtinen

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä

Suomessa on kaksiväyläinen korkeakoulujärjestelmä (duaalimalli), joka koostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto rinnastuu yliopiston maisteritutkintoon sekä eurooppalaisen että siihen pohjautuvan kansallisen tutkintojen viitekehyksen edellyttämien osaamista mittaavien kriteerien (tieto, taito ja pätevyys) osalta. (Opetusministeriö 2009,40.) Tiedot ovat oppimalla tapahtunutta asioiden omaksumisen tulosta. Taidot ovat kykyä soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien suorittamiseen ja ongelmien ratkaisuun. Pätevyys on todistettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja menetelmällisiä valmiuksia. Osaaminen on siis tietojen, taitojen ja pätevyyden yhdistelmä; laaja-alainen kyky hyödyntää tietoja, taitoja ja pätevyyttä työ- ja opintotilanteissa sekä yhteiskunnan jäsenenä. (Euroopan unioni 2008.)

Korkeakouluilla on toisistaan poikkeavat tutkinnot, tutkintonimikkeet ja tehtävät. Ammattikorkeakoulujen tehtävissä painottuu alueellinen kehitystehtävä ja käytännönläheinen työelämälähtöinen opetus. Yliopistot harjoittavat perustutkimusta ja antavat siihen perustuvaa opetusta. Duaalimalli korostaa, että molempien korkeakouluväylien tuottamat tutkinnot ovat keskenään saman tasoisia. (Rutonen 2015.)

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Ylempi ammattikorkeakoulutus (YAMK) alkoi Suomessa vuonna 2002 kokeilulla, jonka jälkeen tutkintokoulutus vakinaistettiin vuonna 2005. Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen opiskelijan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Koulutusta on kehitetty valtakunnallisen kehittämisverkoston toimesta ja kehittämistyö jatkuu edelleen ylemmän AMK -tutkinnon kehittämisryhmän avulla (Arene 2015). Työelämäyhteistyö on ammattikorkeakoulun opetusta, tutkimusta ja kehittämistoimintaa ohjaava normi. Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyys on määritelty ammattikorkeakoululaissa (932/2014) niin, että sen tulee vastata työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin. Lain mukaisesti tavoitteena on vastata työ- ja elinkeinoelämän osaamisen ja kehittämisen haasteisiin sekä edistää opetuksen ja tutkimus, kehitys- ja innovaatio (TKI) -toiminnan yhdistämistä.

Ylempää ammattikorkeakoulutusta on toteutettu jo yli 10 vuotta. Nyt on vaikuttanut siltä, että vaikka ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on kehitetty työelämän tarpeiden mukaisesti, sitä ei aina arvosteta. Tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista ei tunnisteta työelämässä vielä riittävän hyvin. (Linnanvirta 2014, 64.)

YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi

Suomessa toteutettiin kaksi vuotta (2014-2015) kestänyt ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” -verkostohanke, jonka taustalla oli YAMK -tutkinnon heikko tunnettuus. Hankkeen rahoittaja oli opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se toteutettiin kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyössä. Hämeen ammattikorkeakoulu toimi hankkeen hallinnoijana. (Lampinen 2015.) Hankkeella pyrittiin vaikuttamaan YAMK-koulutukseen ja sen TKI-toimintaan. Hanke koostui neljästä tutkimusosiosta, jotka käsittelivät työelämää uudistavia ja TKI-toimintaa edistäviä oppimisympäristöjä, työelämän uudistamista monialaisella kehittämisosaamisella, moninaisuusosaamista tulevaisuuden työyhteisöjen johtamisen työkaluna sekä YAMK-opettajuutta sillanrakentajana. (Hamk 2015.)

Hankkeen tavoitteena oli uudistaa YAMK -toimintoja, profiloida ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon TKI-toimintaa, tukea verkostoitumista ja sen moninaisuuden hyödyntämistä, vahvistaa, kehittää ja uudistaa tiedon ja osaamisen siirtoa korkeakoulujen ja työelämän välillä, lisätä työelämäinnovaatioiden monialaisuutta, lähentää opetustyötä työelämään sekä tukea yhteisöllisen tiedon kehittämistä (Hamk 2015). Laajaan hankkeeseen osallistui opettajia ja muuta henkilöstöä yhteensä yli 200. Osallistuvia opiskelijoita oli yli 300 ja lisäksi hankkeeseen osallistui muutama sata yritystä ja organisaatiota. Myös uusia kansainvälisiä kumppanuuksia ja -verkostoja aktivoitiin hankkeen myötä. (Lampinen 2015.)

YAMK -tutkinnon profiili

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK – opiskelija Tarja Siikaoja toteutti ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” -hankkeeseen liittyen tutkimuksellisen kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena oli parantaa sosiaali- ja terveysalan YAMK -tutkintojen verkostomaista toimintamallia työelämän kanssa tehtävää TKI -toimintaa ajatellen. Kehittämishankkeen tavoitteena oli kartoittaa nykytila sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaikuttajina. Tämän pohjalta Siikaoja laati kehittämissuunnitelman YAMK -tutkinnon profiilin kirkastamiseksi työelämän näkökulmasta. Kehittämishanke toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella. Tiedonkeruu toteutettiin kyselyllä, joka kohdennettiin julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysalan ylemmille esimiehille, jotka mahdollisesti rekrytoivat henkilöstöä ylempää korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Kyselyyn saatiin 40 vastaajaa kattavasti koko maasta. Sosiaali- ja terveysalan YAMK -tutkinnon profiilia, lähtökohtia ja tavoitteita tarkasteltiin opinnäytetyössä suhteessa yliopistojen maisterikoulutukseen, koska molemmat tutkinnot sijoittuvat tutkintojen viitekehyksessä samalle vaativuustasolle (taso 7).

Kehittämisosaaminen YAMK -tutkinnon vahvuutena

Kehittämishankkeen tuloksena oli, että sosiaali- ja terveysalan YAMK -tutkinnon profiilin tärkeimpiä tekijöitä ovat opetuksen sisällön ja toteutusmenetelmien työelämälähtöisyys, oman alan asiantuntijuus sekä työelämän aktiivinen kehittäminen soveltavan tutkimuksen avulla. Kehittämisosaaminen on tutkinnon vahvin osaamisala. Tutkimusosaaminen nähtiin heikompana kuin yliopiston maisteritutkinnon suorittaneiden osaaminen. Innovatiivisuus nähtiin tutkinnon suorittaneilla heikoimpana koulutuksen tuomana valmiutena. YAMK -tutkinto antaa kuitenkin kehittämishankkeen tulosten mukaan hyvät valmiudet tutkimuksen, kehittämisen ja innovatiivisuuden suhteen hyvään asenteeseen johtamis-, kehittämis- ja suunnittelutehtävissä. YAMK -tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista ei kuitenkaan tunnisteta työelämässä vielä riittävän hyvin.

YAMK -tutkinnon profiilin kehittämissuunnitelma

Tutkimuksellisen kehittämishankkeen (Siikaoja 2015) pohjalta nousi useita kehittämiskohteita YAMK -tutkintoon. YAMK -tutkinnon profiilin kehittäminen edellyttää tutkinnon saattamista tunnetummaksi, asiantuntijuuden uudistamista, koulutuksen kehittämistä, innovatiivisuuden edistämistä ja työelämäyhteistyön edelleen kehittämistä. Tutkinnon tunnettuuden lisääminen edellyttää työelämän riittävän laajaa informointia koulutuksen sisällöstä ja sen tuottamasta pätevyydestä ja näyttöä opiskelijoiden osaamisen kautta. YAMK -tutkinnon asema yliopiston maisteritutkinnon rinnalla työelämää kehittävänä tutkintona tulee saada selkeämmin esiin. Näillä edellytyksillä tutkinnon antama pätevyys saavuttaa paremmin asemansa työmarkkinoilla.

YAMK -tutkinnon tuottaman asiantuntijuuden tulee kehittyä työelämän muuttuvien tarpeiden mukaisesti yli oman alan rajojen (OKM 2015). Siikaojan (2015) mukaan tämä edellyttää eri alojen tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen aikana, jotta asiantuntijatietämys laajenee. Koulutuksessa on otettava entistä paremmin huomioon TKI -toiminnan ja opetuksen integrointi ja työelämäyhteyksien vahvistaminen sekä opetussuunnitelmien kehittäminen integrointia tukeviksi (OPM 2010, 23). YAMK -koulutuksessa on keskityttävä arvottamaan innovaatiotoiminnan merkitystä sen todellisten, hyödynnettävien tulosten kautta (Saarnio & Hamilo 2013, 231). YAMK -tutkintokoulutuksen tulee tuottaa innovaatio-osaajia, jotka luovat arvoa tutkinnolle osallistavan innovaatiotoiminnan kautta aloitteellisina, luovina ja asioihin intohimoisen sitoutumisen kautta (Alasoini 2011, 142) sekä kykenevät siirtämään innovatiivisuuden sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen.

Työelämälähtöisyyden periaatteiden ja ohjaavuuden kehittäminen edellyttää siihen liittyvän tiedon tuottamisen ja kontekstien tutkimista YAMK -koulutuksen näkökulmista, mutta yhteistyössä työelämän kanssa. Siikaojan (2015) kehittämishankkeen kyselyn tuloksista nousi esiin se, että erityisen tärkeää on saada aikaan toimintamalli, jossa myös elinkeinoelämän tietämys, osaaminen ja näkemykset tulisivat hyödynnetyiksi ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisessä. Yhteistyöstä tulee siis pyrkiä kohti kumppanuutta. Kumppanuuden kehittymistä tukevat toimijoiden yhteiset kehittämisen kohteet, molemminpuolinen osallistuminen ja jaetut hyödyt yhteistyöstä. Yritysten tarpeisiin on pyrittävä löytämään ratkaisuja, jotka sopivat sekä ylemmän ammattikorkeakoulun että elinkeinoelämän tavoitteisiin. (Sinkko 2013, 9.)

Lähteet:

Alasoini, T. 2011. Hyvinvointi työstä: Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla? Raportteja 76. Helsinki: Tykes.

Ammattikorkeakoululaki 351/2003.

Ammattikorkeakoululaki 932/2014.

Arene 2015 [viitattu 15.11.2015]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/arene/valiokunnat-tyoryhmat-ja-hankkeetEuroopan unioni 2008.

Hamk 2015. YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi [viitattu 9.1.2016]. Saatavissa: http://www.hamk.fi/verkostot/yamk-koulutus-vahvaksi-tki-vaikuttajaksi/Sivut/default.aspx.

Lampinen, M. 2015. Verkostohankkeella YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi [viitattu 9.1.2016]. Saatavissa: http://www.fuas.fi/ajankohtaista/Sivut/Verkostohankkeella-YAMK-koulutus-vahvaksi-TKI-vaikuttajaksi.aspx.

Linnanvirta, S. 2014. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden urakehitys. Selvitys ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden Talentian jäsenten kokemuksista urakehityksestään ja tutkinnon suorittamisesta. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry [viitattu 24.10.2015] Saatavissa: http://www.talentia-lehti.fi/files/3103/Sosionomi_%28ylempi_AMK%29_-tutkinnon_suorittaneiden_urakehitys.pdf.OKM 2015.

OPM 2010. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 8. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto [viitattu 15.11.2015]. Saatavissa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/tr08.pdf.

Opetusministeriö 2009. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24 [viitattu 7.10.2015]. Saatavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/ Julkaisut/2009/liitteet/tr24.pdf?lang=fi.

Rutonen, M. 2015. Opettaja -lehti 3/2015 [viitattu 19.11.2015]. Saatavissa: http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1355755370626.

Saarnio, J. & Hamilo, M. (toim.) 2013. Innovaation alkulähteillä. Tampere: Teknologiainfo Teknova Oy.

Siikaoja, T. 2015. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto – Työelämän tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaajien tekijä. Lahden ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. YAMK opinnäytetyö.

Sinkko, A. 2013. Korkeakoulu-yritysyhteistyö, University-Business Cooperation, UBC. Teoksessa Sinkko, A. (toim.) Tekniikan ja liikenteen toimialan LCCE-toiminta. Yritysyhteistyötä käytännössä: logistiikan opiskelijoiden ”24 tunnin ponnistus”. Tutkimuksia ja raportteja B-sarja. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 8-10.

Kirjoittajat:

Tarja Siikaoja on Lahden ammattikorkeakoulun, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman opiskelija (YAMK) ja Päivikki Lahtinen Lahden ammattikorkeakoulun lehtori.

Lahdessa 22.1.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *