Hiusalan ammattitutkinnosta työelämään

Tässä artikkelissa kuvataan keinoja vahvistaa hiusalan opiskelijoiden ja yrittäjien yhteityötä, sekä hiusalan yrittäjyyteen liittyviä erityispiirteitä.

Kirjoittajat: Heidi Heino ja Marja Leena Kukkurainen

Ammatillinen koulutus valmistaa nuoria pääsääntöisesti oman ammatillisen osaamisen suhteen. Parturi-kampaajan ammattiin valmistutaan yleensä alle 20-vuotiaana. Hiusalalla yrittäjyys on yleisin vaihtoehto työuran luomisessa, joten nuorelta alalle valmistuvalta vaaditaan ammatillisen osaamisen lisäksi pyrkimys ryhtyä yrittäjäksi sekä tarvittavat valmiudet niin taloudellisesti kuin taidollisestikin. Vaihtoehtona yrittäjyydelle on perinteinen palkkatyö, mutta työpaikkojen rajallinen saatavuus sekä toimialan alhainen palkkaus kannustavat yrittäjän uralle. Kiikerin (2007) mukaan hiusalalla ongelmana ei ole koulutuksen vetovoimaisuus vaan se, että suurin osa opiskelijoista ei hakeudu alan työtehtäviin. Artikkeli pohjautuu Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alalla (YAMK) toteutettuun kehittämistutkimukseen. (Heino 2016.)

Keväällä 2016 toteutettiin kehittämistutkimus hiusalan opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön vahvistamiseksi. Kehittämistutkimuksen empiirisien tutkimusmenetelmien avulla oli tavoitteena herättää ja löytää ajatuksia sekä ratkaisumalleja siihen miten hiusalalla pitkään toimineiden kokeneiden yrittäjien osaamista ja kokemusta voidaan hyödyntää toimialle opiskelevien ja valmistuvien opiskelijoiden rohkaisemisessa yrittäjäksi sekä hiusalan työtehtäviin. Yrittäjille yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden löytää osaavaa työvoimaa sekä verkostoitua muiden alueen yrittäjien kanssa.

Kehittämistutkimus on osa Euroopan sosiaalirahaston Virtaa, voimaa ja verkostoja- hanketta, joka rajaa kehittämistutkimuksen maantieteellisesti Päijät-Hämeen alueelle ja naisyrittäjyyteen. Lahden ammattikorkeakoulu toteuttaa alueen naisyrittäjille Katalyytti-pilotin, jonka tarkoitus on tukea liiketoiminnan kehittämistä, antaa neuvoja sekä ohjata toimintaa. Tutkimuksen toteuttamisessa on ollut mukana Koulutuskeskus Salpaus, missä toteutettiin ensimmäinen empiirinen vaihe, työpaja opiskelijoiden kanssa helmikuussa 2016. Lisäksi kehittämistutkimuksessa on ollut mukana hiusalan yrittäjiä Päijät-Hämeen alueelta. (Heino 2016.)

Hiusalan ammatillisesta koulutuksesta työelämään

Nuorten työelämässä kokevat ongelmat ovat usein ensimmäisen työpaikan saamiseen, määräaikaisiin työsuhteisiin ja koulutuksen puutteellisuuteen liittyviä. Työhön kiinnittymisen viivästyminen on yhteiskunnan ongelma. Hiusalalla yleisin työllistymismuoto on yrittäjyys. Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavat perheen ja työn yhteensovittaminen, epävarma ansiotaso sekä korkeat alku investoinnit, joihin hiusalalla tukea on vaikea saada. Hiusalan ammatillinen perustutkinto sisältää yrittäjyysopinnot. Opinnoissa on tärkeää vaikuttaa yrittäjäksi identifioitumisen kynnyksen madaltamiseen sekä työelämän ja koulutuksen yhdistämiseen. Nuorille yrittäjyys on vaihtoehto siinä, missä palkkatyökin. Yrittäjäksi ryhtymistä on tärkeää tukea, koska sekä nais- että hiusalan- yrittäjyys perustuu oman osaamisen ja ammatin harjoittamiseen. Yrittäjyysaikomuksien lisääminen on mahdollista ammatillisien valmiuksien vahvistamisella ja yrittäjyysmyönteisyyden kasvattamisella. Yrittäjä pyrkii toteuttamaan omaa visiotaan, omalla tavallaan. Kantolan (2014) mukaan palkkatyön ja yrittäjyyden kahtiajako tulisi häivyttää ja kehittää joustavia tapoja ammatinharjoittamiseen. Itsensä työllistäjät tuntevat vahvempaa työnimua kuin palkansaajat, vaikka huoli epävarmasta ansiotasosta kuormittaa usein. Keskeisintä yrittäjyydessä on tunnistaa mahdollisuuksia. Yrittäjällä tulee olla kyky ja halu jatkuvaan oppimiseen. Hytin (2011) mukaan ymmärtämällä yksilön ammatillista kasvua, voidaan löytää ratkaisuja uuden yrittäjyyden kehittämiseen ja tukemiseen luovalla toimialalla, kuten hiusala.

Kehittämistutkimuksen toteutus ja tulokset

Kehittämistutkimuksen empiirisen osuuden aineisto koottiin Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille järjestetystä työpajasta, sen yhteydessä tehdystä kyselystä sekä hiusalan yrittäjille toteutetuista teemahaastatteluista. Työpajassa käytettiin ryhmittelytekniikkaa, jonka avulla haettiin näkemyksiä menestyksekkääseen työuraan vaikuttavista tekijöistä. Tarkennusta näkemyksiin haettiin kysymyslomakkeen avulla. Hiusalan yrittäjien näkemyksiä kartoitettiin maaliskuun 2016 aikana toteutetuilla teemahaastatteluilla.

Opiskelijoiden mielestä menestyksekkääseen työuraan vaikuttavat: hyvinvointi, asenne, koulutus, tukiverkosto, tulevaisuuden näkymät sekä menestys. Opiskelijat kaipaavat esimerkin voimaa sekä tarinoita hiusalan erilaisista uravaihtoehdoista. Opiskelijoiden ajatuksia työpajasta:

”Rupesi miettimään, että mitä tulevaisuudessa haluaa.”

”Pisti miettimään vaihtoehtoja mitä töitä voi tehdä.”

”Motivaatiota suunnitteluun ja tuli positiivisia ajatuksia – kampaamoalalla voi tehdä muutakin kuin liiketyötä. Rohkaisee pysymään alalla.”

Miksi yrittäjyys?

Kehittämistutkimuksen tulokset tukevat yrittäjyyttä työurana. ”Olen yrittäjäperheestä, joten en ole missään vaiheessa nähnyt palkkatyötä vaihtoehtona” lahtelainen kampaamoyrittäjä sanoo. Tuolivuokra nähdään ainoana vaihtoehtona, koska palkkatyövoima koetaan kalliiksi, työnantajamaksut ovat kovat. Vuokratuolista ei kampaamon omistavalle yrittäjälle tule ylimääräisiä kuluja ja huolia. Lisätyövoiman tarvetta ei vastaajien yrityksissä koeta. Esimiehenä on vastuu muiden jaksamisesta, jota itsenäisenä yrittäjänä ei ole. Yrittäjyyttä kuvaillaan asiakaslähtöisemmäksi kuin palkkatyötä, jossa koetaan kampaajien olevan itsekkäämpiä. Tekemisen laatu nähdään aiempaa huonompana ja osaavaa työvoimaa koetaan olevan kohtuullisesti tai jopa huonosti saatavilla.

Kipinä työhön syntyy työssäoppimisen kautta

Yrittäjät kehottavat opiskelijoita valitsemaan harjoittelupaikan harkiten, koska se määrittää tulevaisuuden suuntaa. ”Kipinä kampaajan uraan ei synny harjoituspäätä kampaamalla”, sanoo hiusalalle pari vuotta töitä tehnyt kampaaja. Hänellä esimerkki kampaamoyrittäjän arjesta on muodostunut äidin esimerkin kautta sekä aikaisempien työssäoppimispaikkojen kautta. Työssäoppimisen kautta on mahdollista saada pysyvää työvoimaa liikkeeseen, joten harjoittelujaksot koetaan tärkeäksi myös rekrytoinnin näkökulmasta. Haastateltavien mielestä tärkeä oppi tuleville sukupolville olisi todellisuuden hahmottaminen, se mitä se työelämä oikeasti on ja mitä työtehtäviä jokaiselle kuuluu. Ammattiylpeyttä tulisi kehittää. Opiskelijoille tulisi tarjota työelämäesimerkkejä, jotka innostaisivat työhön ja yrittäjyyteen. ”Ylpeys vahvistuu asiakkaiden myötä”, sanoo yli kolmekymmentä vuotta hiusalalla toiminut yrittäjä ja lisää: ”Miten onnekas olenkaan, kun saan tehdä tätä työtä!”

Yrittäjät ovat valmiita yhteistyöhön

Yrittäjiä yhdistää vahva, rikas ja mielekäs vapaa-aika, joka tukee yrittäjän jaksamista. Työhyvinvointi koetaan tärkeänä osa-alueena, johon kuitenkin kaivataan lisäapua. Mikroyrittäjille suunnattua koulutustarjontaa halutaan enemmän. Hyvä kirjanpitäjä mainitaan useissa haastatteluissa tärkeäksi yrittäjän taustatueksi. Kannattavuuden ylläpitämiseen ja yhteiseen toimintaa tukevaan tekemiseen kaivataan apua. ”Tätä työtä ei tehdä rahan takia”, lahtelainen yrittäjä kertoo liikuttuen, ”Pisimmillään lomaa on tullut pidettyä viikko ja ostoja pitää harkita, etteivät hiljaiset päivät vie toimintaa miinukselle”, hän jatkaa.

Tulevaisuuden verkostoitumistapahtumat voisivat olla muun muassa asiantuntijaluentoja, avoimia opintojaksoja, työhyvinvointia ja markkinointia tukevia tapahtumia, vastaavat yrittäjät. Paikallinen yhteistyö koetaan tärkeänä. ”Suosimme paikallisia toimijoita ja haluamme olla kaikessa keskustaa eheyttävässä toiminnassa mukana”, sanoo lahtelainen kampaamoyrittäjä, lisäten: ”Kilpailuasetelma tulee unohtaa, on aika puhaltaa yhteen hiileen, hiusalan yrittäjien tulisi tukea toisiaan ja tuntea toisensa.”

Neljä tekijää yhteistyön vahvistamiseksi

Keskeisenä kysymyksenä kehittämistutkimuksessa oli, miten hiusalan oppilaitosten ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä voidaan parantaa osaavan työvoiman saatavuutta sekä miten vahvistettu yhteistyö vaikuttaa opiskelijoiden kiinnostumiseen ja sitoutumiseen hiusalalla työskentelyä kohtaan. Empiirisen aineiston perusteella syntyi neljä erillistä osa-aluetta, joiden avulla hiusalan työelämää voidaan rakentaa houkuttelevamaksi.

hius

Kuvio1. Yhteistyötä vahvistavat tekijät

Nämä osa-alueet vahvistavat yhteistä tekemistä sekä antavat opiskelijalle monipuolisen näkemyksen ja kokemuksen käytännön työelämästä. Yrittäjälle yhteistyö antaa mahdollisuuden verkostoitua sekä löytää uutta työvoimaa, yhteisen tekemisen kautta. Mannisenmäen ja Valtarin (2005) mukaan opiskelijat haluavat kuulla entisten opiskelijoiden työllistymistarinoita ja tällä tavoin lisätä työelämätietouttaan. Ura ja yrittäjätarinat auttavat opiskelijaa integroitumaan omaan ammattikuntaan ja luomaan oman ammatti-identiteetin vahvan esimerkin tuella. Vuosien ponnistelu ja kantapään kautta opitut asiat antavat yrittäjän vapauden ja heidän omien sanojensa mukaan ”maailman parhaimman ammatin”. Uran alkuvaiheessa haetaan yhteisyyttä ja ammattikuntaan kuulumista kertomalla humoristisesti vaikeuksista, jotka on voitettu uralle pääsemiseksi. (Leinikki 2011, 185 – 188.)

Yrittäjät ovat valmiita ojentamaan kätensä tueksi opiskelijoille. Yhteistä tekemistä ja verkostoitumista ollaan valmiita kehittämään eri työuran vaiheissa oleville. Yrittäjillä on paljon näkemystä ja kokemusta jaettavaksi toimialan arvostuksen, kannattavuuden ja yhteistyön parantamiseksi. Opiskelijat tarvitsevat ja haluavat työelämäesimerkkejä. Jatkotutkimushankkeena olisi hyvä tarkastella kummiyritysverkoston luomista Koulutuskeskus Salpauksen hiusalan opiskelijoiden rinnalle. Kummiverkosto auttaa myös oikeanlaisen työssäoppimispaikan löytämisessä. Parhaimmillaan onnistunut verkostoituminen on kokemusten jakamista, oppimista toisilta, vertaistukea ja kannustamista sekä tukea yrittäjänä jaksamisessa. Verkostoyhteistyö luo liiketoimintamahdollisuuksia ja -kanavia sekä auttaa jaksamaan yrittäjänä. Projektityöskentely esimerkiksi korostaa opiskelijan itsenäistä tiedonhankintaa, toiminnollisuutta, yhdessä opiskelua ja tulosvastuullisuutta. Työelämälle toteutettavat projektit ovat yrittäjyyskasvatuksessa parasta antia. Ne yhdistävät toiminnan ja kokemuksen. Työelämän projektit ovat vaativia opettajien sekä oppilaitosten kannalta, mutta oikeanlainen verkostoituminen antaa tukea opiskelijan työelämää pohjustaen. (Laisi & Liimatainen 2004, 35 – 37.)

Alueen yrityksiin tutustuminen tulisi aloittaa samalla hetkellä kuin hiusalan opinnot alkavat. Yrityksiä on paljon ja juuri oikeanlaisen työssäoppimispaikan löytäminen on usein henkilökemioiden ja persoonien kohtaamista. Koulu voisi järjestää opiskelijoille pienryhmissä tehtäviä, joiden avulla voisi käydä tutustumassa paikallisiin kampaamoalanyrityksiin. Tämä tutustumisvaihe luo kokonaiskuvan paikallisesta kampaamomaailmasta ja auttaa jatkossa tekemään oikeita valintoja työssäoppimispaikan löytämisessä.

Lähteet

Kiikeri, P. 2007. Parturi-kampaajan kompetenssiprofiili. Pro-gradu tutkielma. Kasvatustieteenlaitos. Tampereen Yliopisto. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/77976/gradu01823.pdf?sequence=1 [viitattu 8.4.2016]

Kantola, J. 2014. Narrating coping exeriences of necessity entrepreneuers. Monografia. Vaasan yliopisto. Saatavissa: www.uva.f/news/vaitps-pakkoyrittajan_elamanhallinta_perustuu_muuntautumiskykyyn [viitattu 29.2.2016]

Hytti, U., Stenholm, P., Heinonen, J. & Seikkula-Leino, J. 2011. Motivaation ja ryhmätyöskentelyn vaikutukset yritysidentiteettiin. Heinonen, J., Hytti, U.& Tiikkala, A. Yrittäjämäinen oppiminen: tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Turku. Uniprint, 71.

Mannisenmäki, E. & Valtari, M. 2005. Valmistumisen vallihaudalla. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran julkaisusarjaan (Sitra 274), Nuorisotutkimusverkoston/ Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjaan (57) ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:n julkaisusarjaan (26/2005). Helsinki. Edita Publishing Oy.

Leinikki, S. 2011. Pätkitty työ, sukupuoli ja toimijuus (työ) elämässä. Hytönen, K-M & Koskinen-Koivisto, E. Työtä tekee mies, nainen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja kirjoittajat. Jyväskylä. Bookwell Oy, 183 – 187.

Laisi, K. & Liimatainen, I. 2004. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten yrittäjyysintentio Päijät-Hämeessä. Pro Gradu –tutkielma. Yrittäjyys. Jyväskylän yliopisto. Saatavissa: https:/7jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13069/G0000705.pdf?sequence=1 [viitattu 23.3.2016]

Kirjoittajat:

Heidi Heino on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa YAMK tutkinnon. Marja Leena Kukkurainen TtT toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden alalla päätoimisena tuntiopettajana.

Lahti 17.6.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *