Yhteisöllinen kahvilabaari M19

Artikkeli perustuu liiketalouden alan opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena on ollut luoda pohjatyö yhteisöllisen kahvilabaarin liikeidealle toimeksiantajan, Lahden ammattikorkeakoulun uudelle Mukkulankadun M19-kampukselle. Yhteisöllisyys ja yhteisö aihepiireinä ovat saatavilla olevasta tiedosta huolimatta haastavia teemoja. Käsitteiden määrittelyistä ja näkökulmista riippuen niillä on useita eri merkityksiä. Tutkimus rajattiin yhteisöllisen kahvilabaarin liikeideaan sekä yhteisöllisyyden vaikutuksiin Lahden ammattikorkeakoulun korkeakouluyhteisössä.

Kirjoittajat: Ville Jokinen, Juhana Salminen ja Sari Suominen

Artikkelin aihe on ajankohtainen, sillä Lahden ammattikorkeakoulu on keskittämässä kaikki koulutusalansa Mukkulankadulle Iskun tehdaskiinteistöön rakennettavaan uuteen kampukseen vuosien 2017–2018 aikana. Yhtenä haasteena siirtymässä on, miten yhteisöllisyys saadaan näkymään ja miten sitä saadaan luotua korkeakouluyhteisössä. Tavoitteena on luoda opiskelijoille ja henkilökunnalle uusi ajattelutapa – lamkilaisuus. Lamkilaisuus tarkoittaa, että korkeakouluyhteisön jäsenet kokevat Lahden ammattikorkeakoulun tärkeäksi osaksi omaa elämäänsä. Lamkilaisuus kuvaa myös yhteisön ajattelu- ja toimintatapoja; puhalletaan yhteen hiileen, ja luodaan sekä ylläpidetään me-henkeä. Opinnäytetyössämme tehtiin selvitystä yhteisöllisyyden tilasta Lahden ammattikorkeakoulussa sekä pohdittiin yhteisöllisyyden luomiseen tähtääviä keinoja, jotka kulminoituivat kahvilabaarin liikeideaan.

Ajatuksemme hyvästä kahvilabaarista on sellainen, missä ihmiset viihtyvät, palvelu on iloista ja tasavertaista, tuotevalikoima monipuolinen ja laadukas sekä hintataso kohtuullinen. Lisäksi kahvilabaarin tunnelman tulee olla rento, kutsuva, kotoisa ja tilan pitää olla kaikin puolin siisti. Tämän voi tiivistää toteamalla kahvilabaarin luovan yhteisöllisyyttä, jos se täyttää edellä mainitut asiat. Keinoja, joilla nämä käytännössä toteutetaan, pohditaan opinnäytetyötä seuraavassa liiketoimintasuunnitelmassa. Tärkeintä tässä vaiheessa on mielestämme se, että kahvilabaari ajatuksena herättää korkeakouluyhteisössä kiinnostusta. Seuraava havainnekuva havainnollistaa kahvilabaarin tila-ajatusta:

jokinen

Kuva1. DOB3-pubi Isossa-Britanniassa (Dömölky 2015)

Yhteisöllisyys- ja yhteisötutkimuksesta yleisesti

Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin yhteisöä ja yhteisöllisyyttä erityisesti korkeakouluissa. Työn kontekstiin liittyen selvitettiin kampuskehitystä Lahden ammattikorkeakoulussa. Yhteisöllisyydestä on tehty tutkimusta niin yhteiskunnallisella, alueellisella kuin yhteisöjen tasolla. Viimeisen viidentoista vuoden aikana yhteisöllisyyttä tai yhteisöä käsitteleviä opinnäytetöitä löytyy esimerkiksi Theseus-tietokannasta yhteensä 18827 kappaletta (Theseus 2016). Yhteisö- ja yhteisöllisyystutkimus ja yhteisöllisyyden merkitys huomioidaan nykyään aivan uudella tavalla oppimisympäristöjen ja oppimistapojen kehittämisessä.

Yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi korkeakoulujen kampusravintoloissa. Kahvilabaari-idea ja näkökulma johdettiin kahvila-alasta yleisesti sekä korkeakoulukampuksille tehdyn kahvilatoimintakatsauksen perusteella. Selvitystyössä hyödynnettiin Janniina Hockmanin 2015 valmistunutta opinnäytetyötä ”Kahvilan konseptointi: pohjatutkimus Niemen kampuksen uutta kahvilakonseptia varten”, jossa Hockman esitteli eri korkeakoulukahviloita. Tämä lisäksi tutkittiin ja esiteltiin Lahden ammattikorkeakoulussa tehtyä MOY-kampuskahvilapilottihanketta.

Tutkimusaineisto ja -menetelmä

Tutkimuksen empiria muodostui sähköisestä kyselystä ja teemahaastatteluista, joilla tavoiteltiin kaikkia korkeakouluyhteisön jäsenryhmiä eli eri alojen opiskelijoita ja henkilökuntaa. Tutkimustulokset osoittavat, että korkeakouluyhteisössä on tarvetta yhteisölliselle kahvilabaarille ja että yhteisöllisyyden luomiseksi Lahden ammattikorkeakoulussa tarvitaan toimia, sillä yhteisöllisyyden toivotaan kasvavan.

Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista (laadullista) että kvantitatiivista (määrällistä) tutkimusotetta. Pitkärannan mukaan (2010) laadullisen tutkimuksen ideana on ymmärtää, tulkita ja luoda kuvaava malli tutkittavalle ilmiölle. Kvantitatiivista menetelmää käyttävä tutkimus kuvaa ja tulkitsee ilmiöitä mittausmenetelmillä, jotka keräävät numeerisia tutkimusaineistoja (Vilpas 2016). Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä ja teemahaastatteluilla.

Opinnäytetyön päätutkimuskysymys oli:

  • Millainen on yhteisöllinen korkeakoulukampuksella toimiva kahvilabaari?
  • Opinnäytetyön alatutkimuskysymykset olivat:
  •  Mitä yhteisöllisyys tarkoittaa ja kuinka sitä luodaan korkeakouluyhteisössä?
  • Miten yhteisöllisyys näkyy osana liikeideaa?
  • Mitä Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta odottavat kahvilabaarin toiminnalta ja palveluilta?

Sähköisellä kyselyllä selvitettiin korkeakouluyhteisön tarpeita, toiveita ja mieltymyksiä kahvilabaariympäristöstä. Kysely tehtiin Google Forms Survey -kyselynä ja jaettiin Lahden ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Haastatteluilla selvitettiin Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan tarpeita ja mielipiteitä kahvilabaari-ympäristöstä, palveluista, viihtyvyydestä ja yhteisöllisyydestä.

Kyselytutkimuksesta saadut vastaukset eivät olleet yksinään riittäviä liikeidean jalostamiselle tässä opinnäytetyössä, joten kyselytutkimuksen lisäksi järjestettiin teemahaastatteluita paremman kuvan saamiseksi yhteisöllisen kahvilabaarin sisällöstä, esimerkiksi tarjoomasta, tilasta ja valaistuksesta. Teemahaastatteluita pidettiin yhteensä 10 kappaletta henkilökohtaisina haastatteluina ja sähköpostihaastatteluina. Haastattelijoina ja tutkijoina toimivat opinnäytetyön tekijät.

Tutkimustulokset ja johtopäätökset

Sähköiseen kyselyyn saatiin 137 vastausta Lahden ammattikorkeakoulun jokaiselta alalta sekä henkilöstöltä ja muutamalta opettajalta. Taulukossa 1 esitellään kyselyn tärkeimpiä tuloksia. Puoliavoimeen kysymykseen on yhdistetty strukturoitu, vastausvaihdot sisältävä kysymys ja avoin osuus, johon vastaajaa pyydettiin perustelemaan vastaustaan. Avoimessa kysymyksessä kysymys oli ärsykkeenä ja vastaajalle annettiin vastaustilaa, johon hän sai omin sanoin kirjoittaa vastauksensa (Soininen & Merisuo-Storm 2009, 130).

Yhteensä kyselyssä oli kaksikymmentäneljä (24) kysymystä, joista seitsemäntoista (17) oli opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin vastaavia ja loput taustatietokysymyksiä. Kyselyn vastaukset käsiteltiin anonyymisti ja luottamuksellisesti. Vastaaja sai jättää kyselyn lopuksi nimensä, sähköpostinsa ja/tai puhelinnumeronsa, jos hän halusi osallistua arvontaan tai jatkohaastatteluun. Kyselyn pohjalta valittiin muutamasta kiinnostuneesta henkilöstä koostuva otos, joille järjestettiin teemahaastattelu.

Jokinen2

Taulukko1. Sähköisen kyselyn tuloksia

Tärkeimpiä ja varmasti runsaasti jatkokeskustelua herättäviä ovat kuvioissa 1 ja 2 näkyvät tulokset baaripalveluista korkeakoulukampuksella, sekä seuraavalla sivulla kuvioissa 3 ja 4 näkyvät tulokset yhteisöllisyyden ja yhteisön tunteesta Lahden ammattikorkeakoulussa.

Jokinen3

Kuvio1. Baarin tarpeellisuus korkeakoulukampuksella
Jokinen4

Kuvio2. Baaripalveluiden käyttö, jos baari olisi kampuksella

Vastaukset menivät lähes tasan pienellä kallistuksella baarin tarpeellisuuden puolesta, kuten kuviosta 1 on havaittavissa. Ympyräkuviossa on asetettu molemmille puolille pienempi ympyrä vastavärein puolikkaiden sisään. Tällä havainnollistetaan teeman (baari korkeakoulukampuksella) monimutkaisuutta. Kyllä-vastauksen antaneistakaan kaikki eivät ole sitä mieltä, että baari olisi pelkästään positiivinen asia. Myöskään kaikki ei-vastauksen antaneet eivät ole sitä mieltä, että baari olisi pelkästään negatiivinen asia. Kuviossa 2 näkyvän kysymyksen: ”Käyttäisitkö baaripalveluita, jos sellainen olisi korkeakoulukampuksella?” tulos oli selvempi. Kaikista vastaajista yli 60 prosenttia käyttäisi baaripalveluita kampuksella, jos baari sieltä löytyisi.

Tärkein tutkimustuloksista mainittava asia on, ettei kahvilabaarin tarkoituksena ole olla opiskelijoiden tai henkilökunnan ”juottola” ja opetuksen ja oppimisen häiritsijä, vaan viihtyisä, kotoisa paikka, jossa kuka tahansa voi tulla nauttimaan ja nautiskelemaan laadukkaista tuotteista kenenkään tuomitsematta tai arvostelematta. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tarvitaan koulun johdolta selkeä linjaus eli hyväksyntä alkoholituotteiden nauttimiselle – nimenomaan nauttimiselle, ei juopottelemiselle – koulussa. Teemahaastatteluista kävi ilmi, että hyvä kahvilabaari olisi varmasti kilpailuvaltti Lahden ammattikorkeakoululle.

Jokinen5

Kuvio3. Yhteisöllisyyden tunne LAMKissa

Jokinen6

Kuvio4. Tunne kuulumisesta korkeakouluyhteisöön

Vastaajat kokivat olevansa ennemmin osa korkeakouluyhteisöä (Kuvio 4) kuin että yhteisöllisyyden tunne Lahden ammattikorkeakoulussa olisi vahvalla tasolla (Kuvio 3). Tämä näkyy varsinkin yksittäisillä aloilla, esimerkiksi Muotoiluinstituutissa, jossa tunne yhteisöön kuulumisesta on hyvinkin vahvalla tasolla. Vastapuolena mainittakoon esimerkiksi liiketalous, jossa yhteisöllisyys ei näytä vielä olevan kovin korkealla tasolla toiminnan hajautuessa eri kampuksille.

Merkittävintä kyselyn yhteisöllisyys-osuuden tuloksissa on yhteisö- ja yhteisöllisyystutkimuksen tarve Lahden ammattikorkeakoulussa. Tutkimusta on varmasti jo tehtykin, muun muassa opiskeluhyvinvointitutkimuksessa, mutta jos opiskelijat ja henkilökunta kokevat asioiden kaipaavan parannusta, olisi tämä tärkeä ottaa huomioon ja kehittää toimintoja ja palveluita yhteisöllisyyttä tukevampaan suuntaan. Eritoten etäopetuksen lisäämistä tulisi tämän tutkimuksen tehneiden opiskelijoiden mielestä välttää kaikilla aloilla, sillä sen koetaan olevan kaikista huonoin keino yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Tutkimus yhteisöllisestä baarikahvilasta osoittautui haastavaksi ja mielenkiintoiseksi prosessiksi, josta löytyi paljon asioita jatkokehittämistä varten. Kuvaan 2 on luotu yhteenveto tutkimuksessa esiin tulleista ajatuksista ja ideoista liittyen yhteisöön ja yhteisöllisyyteen sekä mitä niiden tulisi olla Lahden ammattikorkeakoulussa.

jokinen7

Kuva2. Ajatuksia yhteisöstä ja yhteisöllisyydestä Lahden ammattikorkeakoulussa

Lähteet

Dömölky, D. 2015. DOB3-pubi Isossa-Britanniassa [viitattu 5.5.2016]. Saatavissa: http://www.pxliz.com/adam-bajor-dob3/.

Hockman, J. 2015. Kahvilan konseptointi: pohjatutkimus Niemen kampuksen uutta kahvilakonseptia varten [viitattu 21.5.2016]. Liiketalouden opinnäytetyö. Saatavissa: http://theseus.fi/handle/10024/94578. Pölönen, I. 2016. Kyselytutkimus [viitattu 6.4.2016]. Saatavissa: https://docs.google.com/presentation/d/1DmaMBtjdJ-vs3Jd5eh6rXAlt089x3RykZhQHSsqxdhc/embed#slide=id.i90.

Soininen, M. & Merisuo-Storm, T. 2009. Kasvatustieteellisen tutkimuksen perusteet. Theseus. 2016. Hakusanoina yhteisöllisyys ja yhteisö [viitattu 20.5.2016]. Saatavissa: http://www.theseus.fi/search?scope=%2F&query=yhteis%C3%B6llisyys%20OR%20yhteis%C3%B6&rpp=10&sort_by=2&order=DESC&submit=Hae.

Vilpas, P. 2015. Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen: Osa 1. Metropolia ammattikorkeakoulu [viitattu 20.5.2016]. Saatavissa: https://wiki.metropolia.fi/display/~pervil/Kvantitatiivinen+tutkimus+ja+ohjaus.

Kirjoittajat

Ville Jokinen ja Juhana Salminen ovat valmistuneet Lahden ammattikorkeakoulusta Liiketalouden koulutusohjelmasta tradenomeiksi vuonna 2016. Sari Suominen työskentelee lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa.

Lahti 13.7.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *