Energia- ja materiaalikatselmoinneilla pienentämään hiilijalanjälkeä

Energia- ja materiaalikatselmustoiminta ovat kunnille ja yrityksille keinoja vähentää kulutustaan ja tuoda huomattavia kustannussäästöjä. Tiivistettynä energiakatselmoinnissa lisätään energiatehokkuutta, mikä säästää rahaa ja pienentää hiilijalanjälkeä. Materiaalikatselmoinnissa taas pienennetään yrityksen materiaalivirtoja raaka-aineiden hankinnasta kierrätykseen.

Kirjoittaja: Mikko Rahikkala

Katselmointitoiminnan taustoja

Motiva Oy on vuodesta 1994 tehnyt energiakatselmustoimintaa. Ennen vuotta 2015 ei energiakatselmuksista ollut lainsäädäntöä. Vuonna 2015 astui voimaan energiatehokkuuslaki, joka määräsi suuret yritykset toimialasta riippumatta tekemään pakollisen energiakatselmuksen. Lain mukaan yritys lasketaan suureksi, jos sillä on palveluksessaan yli 250 henkilöä, tai vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa, tai taseen loppusumma on yli 43 miljoonaa euroa. Myös omistussuhteet vaikuttavat asiaan (Motiva, 2015a). Energiatehokkuuslailla pantiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU). Direktiivillä pyritään täyttämään ns. 20- 20- 20 tavoite, missä EU:n kokonaisenergiakulutuksen tulee olla 20 prosenttia alempi verrattuna vuoteen 2007. Sillä korvattiin aiempia energiatehokkuuteen liittyviä direktiivejä (Eduskunta, 2014).

Materiaalikatselmuksista ei ole tällä hetkellä lainsäädäntöä. Motiva onkin vuodesta 2008 asti kehittänyt materiaalikatselmustoimintaa yhteistyössä yritysten ja konsulttien kanssa. Taustana materiaalitehokkuudelle on luonnonvarojen riittävyyden ja raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi pyrkimys materiaalitehokkaaseen toimintaan. TEM julkaisi yhdessä ympäristöministeriön kanssa vuonna 2014 Suomen kansallisen materiaalitehokkuusohjelman, missä pyritään luomaan ekologisesti kestävää kasvua. Ohjelman taustalla on EU:n valmistelema materiaali- ja resurssitehokkuuspolitiikkaa. (Motiva, 2016b)

Energiakatselmukset jaetaan kahteen osaan

Energiakatselmoinnin tavoitteena on kartoittaa kohteen kokonaisenergian käyttö sisältäen lämmön, sähkön ja veden, selvittää missä voidaan energiaa säästää ja esittää säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen. Toimenpiteet voiva olla esim. automaation lisäämistä/säätämistä, lämmön talteenottoa, valaistuksen uusimista ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Energiakatselmoinnit jaetaan suurille yrityksille pakolliseen energiakatselmukseen ja pk-yrityksille vapaaehtoiseen ns. Motiva-malliseen energiakatselmukseen. Energiavirasto vastaa, että pakolliset katselmukset noudattavat lakia ja ovat säädösten mukaisia. Motiva-mallisissa katselmuksessa Motiva toimii katselmustoiminnan edistäjänä, seuraajana ja toimii yhteistyössä TEM:in ja katselmusten tilaajien ja katselmoijien kanssa.

Suuret yritykset eivät voi enää hakea Työ- ja elinkeinoministeriöltä tukea katselmustoimintaan. Yrityksen kaikki energiankäyttökohteet (rakennukset, teollinen ja kaupallinen toiminta sekä liikenne) otetaan huomioon, ja sen tulee sisältää riittävästi kohdekatselmuksia luotettavan kuvan luomiseksi. Katselmus on siis yhteenveto, missä kerrotaan mm. yrityksen perustiedot, energiankäyttö edellisen vuoden ajalta, energiatehokkuustoimet ja kohdekatselmusten tulokset. Katselmukseen sisällytetään kohdekatselmuksia, joissa kerätään tietoa energiankäyttökohteen energiankulutuksen rakenteesta, jonka avulla laaditaan energiatehokkuustoimet. Kohdekatselmus tehdään yksittäiseen energiankäyttökohteeseen esim. rakennusryhmään tai teollisuuslaitokseen. Valtioneuvoston asetuksen 20/2015 mukaan kohdekatselmuksia tulee olla seuraavasti:

1) jos yrityksen tai konsernin rakennuksien ja toimipaikkojen lukumäärä on enintään 15, on yrityksen tai konsernin energiakatselmukseen sisällytettävä vähintään yksi kohdekatselmus;

2) jos rakennuksien ja toimipaikkojen lukumäärä on 16—100, on kohdekatselmuksia tehtävä vähintään 10 prosenttiin tästä lukumäärästä;

3) jos rakennuksien ja toimipaikkojen lukumäärä on 101—400, on kohdekatselmuksia tehtävä vähintään määrä, joka on yhtä suuri kuin energiankäyttökohteiden lukumäärän neliöjuuri;

4) jos rakennuksien ja toimipaikkojen lukumäärä on vähintään 401, on kohdekatselmuksia tehtävä vähintään 5 prosenttiin tästä lukumäärästä;

5) jos rakennuksen tai toimipaikan omaan käyttöön hankitun energian kustannukset ovat alle 15 000 euroa vuodessa tai pinta-ala on alle 500 m2, sitä ei tarvitse ottaa huomioon kohdekatselmusten määrää laskettaessa. (Finlex, 2016a)

Katselmuskohteesta luodaan luotettava kuva kokonaisenergiankäytöstä, kartoitetaan toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi, lasketaan näille toimenpiteille säästö- ja kustannuslaskelmat sekä tehdään riittävästi mittauksia (Finlex, 2016b). Katselmointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä mikäli yrityksellä on käytössään jokin eurooppalainen tai kansainvälisten standardien mukainen riippumattoman elimen toimesta sertifioitu energian- tai ympäristönhallintajärjestelmä. Tällaisten järjestelmien tulee kuitenkin täyttää energiatehokkuuslaissa säädetyt vaatimukset.

Motiva on kehittänyt energiakatselmusmalleja vapaaehtoiseen katselmukseen palvelu-, teollisuus- ja energia-alalle, jotka perustuvat kuitenkin Työ- ja elinkeinoministeriön teettämiin energiakatselmus-yleisohjeisiin. Näissä kaikissa luodaan säästötoimenpiteet energian ja veden käytön perusteella. Erillisiä kohdekatselmuksia ei tehdä, vaan pelkästään energiakatselmus. Pakollisessa katselmuksessa raportti tulee säilyttää, jonka Energiavirasto voi vaatia tarkastettavaksi. Motiva-mallisessa katselmuksessa raportti tulee aina palauttaa Motivalle.

Sekä pakollisessa että vapaaehtoisessa katselmuksessa tulee olla pätevöityneet katselmoijat. Pakollisten katselmusten tekoon tulee henkilön olla käynyt Energiaviraston järjestämä koulutus. Ei ole väliä onko katselmoija yrityksen oma henkilö vai ulkopuolinen konsultti. Vapaaehtoisessa katselmuksessa tulee olla sähkö- ja LVI-vastuuhenkilöt, jotka ovat käyneet Motivan järjestämän koulutuksen. On huomioitava, että henkilö, joka tekee pakollisia katselmuksia ei voi tehdä Motiva-mallisia katselmuksia.

Materiaalikatselmus säästää resursseja

Materiaalikatselmoinnilla tehostetaan yrityksen toimintaa sekä materiaalivirtojen hallintaa. Tarkoituksena on tunnistaa tuotantoprosessissa kohdat, joissa voidaan vähentää materiaalien käyttöä, jätteiden määrää ja ympäristöhaittoja. Näin ollen voidaan säästää paljonkin rahaa. Konkreettisilla toimenpide-ehdotuksilla yrityksen on helppo lähteä toteuttamaan parannuksia toimintaansa (Motiva, 2016c). Suomessa vuosien 2014 – 2015 välisenä aikana tehtyjen materiaalikatselmointien keskimääräinen säästöpotentiaali on noin miljoona euroa katselmointia kohden. Myös kunnat voivat tehdä materiaalikatselmointeja, mutta ne eroavat yritysten katselmoinneista (Motiva, 2016d). Motiva on listannut materiaalikatselmusten hyötyjä:

  • kustannussäästöt raaka-ainehankinnoissa ja jätemaksuissa;
  • säästöt energia- ja työkustannuksissa;
  • yrityksen kilpailukyvyn paraneminen;
  • luonnonvarojen käytön väheneminen;
  • ympäristökuormituksen väheneminen;
  • kiristyvien lupaehtojen ja muiden vaatimusten ennakointi;
  • yrityksen imagon paraneminen ympäristöasioissa;
  • yrityksen oman osaamisen paraneminen materiaalitehokkuusasioissa.

Motiva käyttää materiaalivirtojen kustannusten laskennassa MFCA-menetelmää (Material Flow Cost Accounting). Materiaalivirtojen esityksessä käytetään Sankey-diagrammeja ja sovelletaan Material Stream Mapping –menettelyä. Tarkoituksena on esittää yrityksen materiaalitase helposti ymmärrettävässä muodossa (Motiva, 2016e). Katselmus tehdään yhdessä konsultin ja kohdeyrityksen kanssa. Jotta konsultti voi tehdä Motivan mallin mukaisia materiaalikatselmuksia, tulee henkilön olla käynyt Motivan järjestämän koulutuksen. Motiva pitää listaa sivuillaan kaikista yrityksistä, jotka tekevät materiaalikatselmuksia. Konsultin tehtävänä on vastata työn etenemisestä ja raportoinnista. Lähtötietojen keräämisessä kohdeyritys tarjoaa tietotaitoaan ja osaamistaan.

Materiaalikatselmuksen tekeminen kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen, josta konsultin työaika on noin 3 – 4 htkk. TEM myöntää määrärahojen puitteissa tukea katselmusten tekoon enintään 40 prosenttia. (Motiva, 2016g)

Lähteet

Motiva. 2015a. Pakollinen suurten yritysten energiakatselmus [viitattu 15.8.2016]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/pakollinen_suuren_yrityksen_energiakatselmus

Eduskunta. 2014. HE 182/2014 VP, 4 [viitattu 12.8.2016]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_182+2014.pdf#search=182%2F2014

Motiva. 2016b. Poliittiset puitteet materiaalitehokkuuden edistämiselle [viitattu 15.8.2016]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/materiaalitehokkuus/poliittiset_puitteet_materiaalitehokkuuden_edistamiselle

Finlex. 2016a. Energiatehokkuuslaki 1429/2014 [viitattu 15.8.2016]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141429

Finlex. 2016b. 20/2015 [viitattu 15.8.2016]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150020#Pidp334112

Motiva. 2016c. Materiaalikatselmukset [viitattu 15.8.2016]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_parantaminen_yrityksissa/materiaalikatselmukset

Motiva. 2016d. Materiaalikatselmusten tuloksia Suomessa [viitattu 15.8.2016]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_parantaminen_yrityksissa/materiaalikatselmukset/materiaalikatselmusten_tuloksia_suomessa

Motiva. 2016e. Materiaalikatselmusmenettelyn taustaa [viitattu 15.8.2016]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_parantaminen_yrityksissa/materiaalikatselmukset/materiaalikatselmusmenettelyn_taustaa

Motiva. 2016g. Materiaalikatselmus-esite [viitattu 15.8.2016]: Saatavissa: http://www.motiva.fi/files/7909/Materiaalikatselmus-esite.pdf

Kirjoittaja

Mikko Rahikkala valmistuu ympäristöinsinööriksi syksyllä ja työskentelee Lahden ammattikorkeakoululla projektityöntekijänä.

Lahti 24.8.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *