Osallistuva budjetointi osallistumis- ja vaikuttamiskeinona

Kuntalaisten kiinnostus poliittisia päätöksentekomenetelmiä kohtaan on vähentynyt ja toisaalta kuntalain (410/2015) laajennukset edellyttävät kunnilta osallistamisen ja yhteistyön lisäämistä. Osallistuvalla budjetoinnilla voidaan lisätä kunnan hallinnon avoimuutta, kuntalaisten luottamusta hallintoon sekä vähentää mahdollisuutta korruptioon. Lisäksi mallilla voidaan madaltaa yhteistyökynnystä hallinnon ja kuntalaisen välillä, vahvistaa paikallishallintoa sekä lisätä kuntalaisten arvostusta infrastruktuuriin ja palveluihin.

Artikkeli perustuu Osallistuva budjetointi, lähidemokratiaa luomassa -hankehakemuksen valmistelun yhteydessä tehtyyn osallistuvan budjetoinnin toimintamalleja ja käytäntöjä koskevaan selvitykseen.

Kirjoittajat: Maija Laine, Anu Suomäki ja Ulla Kotonen

Osallistuva budjetointi vaikuttamisen keinona

Osallistuva budjetointi on menetelmä, jossa kansalaiset saavat valtaa julkisista varoista rahoitettavien palvelujen ja investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon (Wampler 2007; Sintomer et al. 2010; Valtiovarainministeriö 2012). Sen avulla viranomaiset ja asukkaat suunnittelevat ja päättävät molemminpuoliseen vuorovaikutukseen perustuvan prosessin muodossa siitä, mihin kohteisiin verovarat käytetään. Osallistuvassa budjetoinnissa kuntalaiset osallistuvat kunnan talousarvion laadintaan joko osittain tai kokonaan ja kohteena oleva talousarvio voi koskea esim. alueellista osaa kunnasta, tiettyä osaa investointitalousarviota tai tiettyä prosenttiosuutta määrärahoista. Lopullisen päätöksen resurssien kohdentamisesta tekee kuitenkin valtuusto hyväksymällä kunnan talousarvion. Pelkkä mielipiteen esittämisen mahdollisuus kaupungin budjetista kunnan verkkosivuilla tai vaihtoehdoista verkossa äänestäminen eivät täytä osallistuvan budjetointiprosessin kriteereitä (Valtiovarainministeriö 2012).

Osallistuvan budjetoinnin periaatteet edellyttävät jatkuvaa, systemaattisesti etenevää ja toistuvaa kunnan vuosisuunnitteluun, talousarviovalmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon sidottua prosessia. Toimintamallissa tulisi olla kuvattuna ainakin tiedottamista, toimenpiteiden suunnittelua, ehdotusten ja ideoiden kokoamista, vuorovaikutustapoja, päätöksentekoa, päätösten toimeenpanoa sekä seurantaa ja arviointia koskevat asiat. Kuntalaisten on myös saatava säännöllisesti palautetta siitä, miten heidän esityksensä ovat toteutuneet lopullisessa budjetissa ja sen toimeenpanossa. Tämä edellyttää hyvää prosessin etukäteissuunnittelua ja tiedottamista. Erityishuomiota tulisi kiinnittää tiedottamiseen ja viestintään.

Osallistuvan budjetoinnin hyödyt

Osallistuva budjetointi nähdään keinona vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten tietämystä kunnan asioiden hoitamisesta. Kuntalaisten yhteishengen lisäksi osallistuvan budjetoinnin on havaittu lisäävän kunnan eri toimialojen ja yksiköiden välistä yhteistyötä. Samalla vähennetään kansalaisten tyytymättömyyttä ja ulkopuolelle jäämisen kokemuksia. Osallistuvan budjetoinnin prosessien on todettu lisäävän myös asukkaiden vastuullisuutta ja omistautumista omaan alueeseensa tai kuntaansa. Myös ikävien taloudellisten päätösten tekemisen ja hyväksymisen on koettu olevan helpompaa, kun asukkaat on otettu mukaan päätösten suunnitteluun ja varsinaiseen päätöksentekoon. Tämä on nähty myös yhtenä tärkeänä perusteena pohtia osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa Suomessa. (Wampler 2007; Briallantes & Sonco 2005; Thindwa 2004; Shah 2007; Valtiovarainministeriö 2012).

Osallistuvan budjetoinnin haasteet

Onnistuakseen tavoitteessaan osallistuvan budjetoinnin olisi annettava taloudellista päätösvaltaa ja tarjottava käytännön työkaluja asukkaiden kytkemiseksi kunnan talouden suunnitteluprosessiin. Laajamittainen osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto edellyttää poliittisen hyväksynnän lisäksi perusteellista valmistelutyötä sekä hyvää ohjeistusta. Toimintamallien suunnittelu tulisi tehdä yhteistyössä kuntien sekä kansalaisten ja heitä edustavien järjestöjen kanssa. Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotossa on muistettava huolehtia myös riittävästä viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten koulutuksesta.

Osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoon on varattava riittävät henkilöstöresurssit. Koko toimintamallin käyttöönotto edellyttää myös riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia ohjata osa budjetista kuntalaisten päätettäväksi. Lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja peruspalveluiden muodostaessa suurimman osan kuntien toimintamenoista ja investoinneista osallistuvan budjetoinnin merkitys jää helposti vähäiseksi. Laajamittainen osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto edellyttää siten menetelmän soveltamista myös lakisääteisiin palveluihin.

Yksi keskeisimmistä osallistuvan budjetoinnin ongelmista on se, ettei kuntalaisille anneta valtaa tehdä taloudellisia päätöksiä (Liao & Zhang 2012). Käytännössä viranhaltijat määrittelevät usein osallistuvan budjetoinnin kohteena olevat asiat, eikä kuntalaisille anneta todellista mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Toisaalta myös esitettyjen näkemysten ja mielipiteiden huomioon ottaminen jää loppukädessä päättäjien harkittavaksi. Oman haasteensa osallistuvan budjetoinnin käytännön toteutukseen tuovat myös vaatimukset osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.

Onnistuakseen osallistuvan budjetoinnin käyttöönotossa kaikkien toimijoiden, luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja kuntalaisten on oltava kiinnostuneita ja sitoutuneita menetelmän käyttöön. Kuntalaisten osallistuminen osallistuvan budjetoinnin toimintamallin tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja kuntalaisten tulee voida itse päättää osallistumisestaan prosessiin. Toisaalta toimintamallin on oltava sellainen, että se ottaa huomioon hallinnon yhdenvertaisuusperiaatteen antaa kaikille yhtäläiset oikeudet osallistua ja vaikuttaa. Budjetointiprosessiin osallistuvien määrään ja osallistujien monipuolisuuteen on siten kiinnitettävä erityistä huomiota.  Toimintamalli ei saa aiheuttaa eriarvoisuutta kuntalaisten kesken eikä myöskään kilpailuasetelmaa eri asukasryhmien ja/tai alueiden kesken. Tämän takia vaikutusmahdollisuuksista tiedottamiseen ja vuorovaikutuksessa käytettävien työkalujen valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Niin ikään on kiinnitettävä huomiota eri ryhmien mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa. (Laitio 2016; Boldt 2014; Koivumäki 2015)

Lähteet

Boldt, G. 2014. RuutiBudjetti kehittyvä toimintakokonaisuus helsinkiläisten nuorten lähidemokratiaa vahvistamassa. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98221/Grano_Sari.pdf?sequence=1

Koivumäki, T. 2015. Osallistuvan budjetoinnin ja palvelumuotoilun pilotointi Tesoman alueen kehittämisessä. Osallistuva budjetointi -pilotin loppuraportti, helmikuu 2015, Tampereen kaupunki, Oma Tesoma –hanke. Saatavissa: http://omatesoma.fi/wp-content/uploads/2015/08/Osallistuvan-budjetoinnin-raportti.pdf

Laitio, T. 2016. Osallistuva budjetointi parantaa kaupunkia. Saatavissa: http://tommilaitio.munstadi.fi/2016/01/26/osallistuva-budjetointi-parantaa-kaupunkia/

Liao, Y. & Zhang, Y. 2012. Citizen participation in local budgeting: mechanisms, political support, and city manager’s moderating role. International Review of Public Administration 2012, Vol.17(2), p.19–38. Saatavissa: http://search.proquest.com.aineistot.lamk.fi/docview/1178910265/fulltextPDF/38FAF212CB574DC4PQ/1?accountid=16407

Shah, A. 2007. Overview. Teoksessa Shah, A. (toim.) 2007. Public sector governance and accountability series. Participatory budgeting. Washington: The International Bank for Reconstruction and Development, 1−18.

Sintomer, Y., Herzberg, C., Allegretti, G., & Röcke, A. 2010. Learning from the South: participatory budgeting worldwide-an invitation to global cooperation: study. InWent. Saatavissa: http://www.buergerhaushalt.org/sites/default/files/downloads/LearningfromtheSouth-ParticipatoryBudgetingWorldwide-Study_0.pdf

Thindwa, J. 2004. Entry Points for Civil Society to Influence Budget Processes. International Experiences. Saatavissa: http://info.worldbank.org/etools/docs/library/113663/6.pdf

Valtiovarainministeriö. 2012. Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja 27/2012. Saatavissa: http://vm.fi/documents/10623/1107144/Alueellista%20demokratiaa%20-%20Lähidemokratian%20toimintamallit%20Suomen.pdf/597e319d-32b2-4f35-8f0b-5bafb64020f4

Wampler, B. 2007. A Guide to Participatory Budgeting. Teoksessa Shah, A. (toim.) 2007. Public sector governance and accontability series. Participatory budgeting. Washington: The International Bank for Reconstruction and Development, 21−54.

Kirjoittajat

Maija Laine työskentelee Lahden kaupungilla hallintosihteerinä ja opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Lahden ammattikorkeakoulun Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen -koulutusohjelmassa.
Anu Suomäki työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla toimistosihteerinä ja opiskelee Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa maisterin tutkintoa tietojohtaminen ja johtajuus pääaineessa.
KTT Ulla Kotonen työskentelee Älykäs teollisuus – painoalan TKI-johtajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Lahti 23.9.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *