Tietoisuustaitoja oppimaan – mantelitumakekoiran rauhoittaminen

Tietoisuustaidot ovat uusvanhoja kansalaistaitoja. Vanhojen viisausperinteiden menetelmät auttavat meitä näkemään olennaisen kirkkaammin kaiken kiireen keskellä. Opetan tietoisuustaitoja Lahden ammattikorkeakoulussa ja kerron menetelmien hyödyistä usein tarinoilla: aivoissa räksyttävä mantelitumakekoira, kehon supervoima-aine ja rauhoittavasti huhuileva pöllö jäävät huomattavasti paremmin mieleen kuin stressin mekanismeista kertominen lääketieteellisin termein. Tämä artikkeli on ensimmäinen kahdesta tietoisuustaitoja käsittelevästä kirjoituksestani.

Kirjoittaja: Minna Kuvajainen

Aivojen vahtikoira ja viisas pöllö

Näytin kai melkoiselta stressipeikolta tietokoneen ääressä eräänä iltana, kun kahdeksanvuotias tyttäreni huikkasi sohvalta minulle, että ˮRauhoita, äiti, nyt se sun pähkinäkoirasi, vai mikä se nyt olikaan. ˮ Hän ei muistanut täsmällisesti ˮkoiranˮ nimeä aivoissani, mutta ymmärsin heti, mitä hän tarkoitti, sillä olen opettanut hänelle tarinoiden avulla, mitä ihmisen aivoissa ja kehossa tapahtuu, kun ihminen stressaantuu. [1]

Ihmisellä on aivoissa oma ˮvahtikoiraˮ (mantelitumake), joka varoittaa vaarasta ja joka alkaa haukkua hirmuisesti vaaran uhatessa. Koiran haukku saa aikaan supervoimat ihmisen kehoon (adrenaliini, kortisoli jne.). Supervoimien avulla ihminen saa hetkeksi lisätehot käyttöön, mutta joskus koira jää räksyttämään pitkäksi aikaa, vaikka vaara on jo ohi. Jos supervoimaa valuttaa ihmisen kehoon koko ajan, se ei enää tehoa vaan se alkaakin haitata ihmistä.

Onneksi ihmisen aivoissa on myös viisas pöllö (prefrontaalinen aivokuori), joka osaa huhuilla rauhoittavasti vahtikoiralle, jolloin se rauhoittuu ja supervoiman liikaeritys lakkaa. Aina ihminen ei tiedosta, että vahtikoira räksyttää supervoimaa hänen kehoonsa liian pitkään. Virkeä ja kirkkaan mielen omaava pöllö on kullanarvoinen kaveri; se herättää ihmisen läsnäoloon ja huomaamaan sen, mitä kehossa ja ympärillä tapahtuu. Se kutsuu pois ”apinamielen” hyödyttömästä poukkoilusta niihin tekoihin, joita on mahdollista tehdä tässä hetkessä itselle tärkeiden asioiden eteen.

Ja niinpä rauhoitin – muutamalla tarkkailevalla hengityksellä – mantelitumakekoirani ja näin taas läsnä ollen ympärilleni. Tuossa on pöytä, tuossa vaalea teekuppi ja tuossa kalenteri, joka hassusti meinasi saada minut tolaltani, tukki ajatukseni ja luovuuteni. Tässä on jännittynyt niskani ja pinnallinen hengitykseni. Tietoisuustaitojen vaikutukset eivät usein ole sen kummempia kuin että tiedostavan havaitsemisen seurauksena lihakset alkavat rentoutua, hengitys vapautua ja syke laskea. Kun pienet tiedostavat hetket tulevat säännöllisiksi, stressihetki lyhenee ja laimenee huimasti. Automaattinen ja hyvinvoinnin kannalta epätarkoituksenmukainen vanha reagointitapa alkaa menettää vähitellen voimansa, kun aivoissa tapahtuu (mitattavissa olevia) rakenteellisia muutoksia säännöllisen tietoisuustaitojen harjoittamisen myötä.

Taitoja, taitoja

Oleellista tietoisuustaitojen oppimisessa on oivaltaa, että kyse on taitojen harjoittamisesta, ei tiedoista. Kaikki me kyllä tiedämme, ettei ole ˮjärkevääˮ stressata töistä. Mindfulness-menetelmien tutkimusten mukaan luovuus ja tarkkaavaisuus lisääntyy, muisti ja uuden oppiminen parantuu, tunne-elämän tasapaino lisääntyy, stressiin reagoiminen vähenee ja kyky palautua stressaavista tilanteista nopeutuu. Hyödyt pystytään osoittamaan myös aivokuvauksilla ihmisten myönteisiä kokemuksia kuvaavien tutkimustulosten lisäksi. (Walton 2015.)

Tiedollisesti ja analyyttisesti orientoituneet ihmiset turhautuvat joskus tietoisuustaitojen opettelusta, koska kyse on ”liian yksinkertaisesta” menetelmästä. Ei meinata uskoa, että muodollisen harjoituksen aikana ei tarvitse tehdä muuta kuin palauttaa vaeltava mieli aina takaisin hengitykseen tai kehotuntemuksiin. Itsekin koetin luoda aikanaan jonkinlaisen Meditaatio 2.0:n, jossa samalla kun en tee mitään suunnittelen seuraavan päivän tunnit. Myös pelkkä ”olemisen tila” saattaa tuntua vieraalta, ja jopa väärältä, koska ollaan niin totuttu ”tekemisen tilaan”. Tästä syystä läsnäoloakin yritetään sen sijaan että annettaisiin sen tapahtua luonnostaan.

Mindfulness-menetelmä, johon tässä kirjoituksessa viittaan, on 8 viikon MBSR-ohjelma (Mindfulness-Based Stress Reduction), jonka lääketieteen professori Jon Kabat-Zinn kehitti 35 vuotta sitten kivun ja stressin hallintaan Massachusettsin yliopistossa. Mindfulness-sana liitetään nykyisin lähes kaikkeen, minkä halutaan kuulostavan miellyttävältä ja rentoutumiselta. Tällöin menetelmän alkuperäinen tarkoitus hämärtyy ja harjoittamisesta voi tulla epämääristä höttöä, kun tavoitellaan ainoastaan rentoutumista ja hyvää oloa, ja kun sitä ei joka kerta harjoituksessa saada, hylätään menetelmä toimimattomana. Silloin ei ole ymmärretty menetelmän ideaa lainkaan. Tarkoitus on opetella asteittain läsnäoloa ja uskallusta kohdata vaikeatkin tunteet ja ajatukset, jolloin niitä ei tarvitse paeta kiireeseen tai addiktioihin.

Ei, kyse ei ole myönteisestä ajattelusta

Kohtaan kursseillani monia väärinkäsityksiä liittyen tietoisuustaitoihin. Jotkut ajattelevat sen olevan myönteistä ajattelua, mutta sitä se ei ole. Nykypsykologinen tutkimustieto vahvistaa, että kielteisten ajatusten kieltäminen johtaa siihen, että ne lisääntyvät entisestään (Lappalainen & Lappalainen 2014, 91). Sen sijaan tietoisuustaidoissa tunteita, ajatuksia ja mielihaluja tarkastellaan neutraalisti ja uteliaasti tutkien ilman tuomitsemista tai itsensä syyllistämistä tai puolustelua. Tavoitteena ei ole ajatusten ja tunteiden kontrolloiminen vaan lisääntyvä psykologinen joustavuus, jonka on todettu edistävän kokonaisvaltaista hyvinvointia. (Ks. Hayes 2016.)

Kyse ei myöskään ole omassa itsessä rypemisestä tai itsensä analysoimisesta vaan omien automaattisten reaktiotapojen tiedostamisesta. Vasta tiedostaminen tuo valinnan mahdollisuuden vuorovaikutustilanteisiin; siihen saakka ihminen on totuttujen ja yleensä tiedostamattomien reaktiotapojensa armoilla. Tietoisuustaidot auttavat vähitellen valitsemaan ”aikuisen mielentilan” yhä useammin ja nopeammin. Aikuisen mielentila on järkevän luova tapa reagoida nimenomaisessa tilanteessa, kun otetaan kyseisen tilanteen realiteetit huomioon. Siinä ei takerruta puolustautumiseen, syyttämiseen tai uhrin rooliin, vaan vuorovaikutusta johtaa hyvä tahto ymmärtää kokonaisuutta.

Kansalaistaitoja verkosta ja kursseilta

Kurssilaiseni ovat antaneet palautetta, että tietoisuustaitoja pitäisi opettaa kaikille kansalaistaitoina. Niin tapahtuu nykyisin jo peruskoulussa, mutta meille aikuisille tietoisuustaitoja ei vielä opetettu. Verkon kautta on saatavilla paljon hyvää materiaalia ja itseopiskelukursseja. Yleensä alussa tarvitaan kuitenkin koulutetun opettajan ohjausta ja jonkun vertaisryhmän tukea. Tietoisuustaidot auttavat kirkastamaan mielemme olemaan läsnä juuri sille tilanteelle, joka kulloinkin on edessämme. Läsnäolevassa tilassa meillä on käytössä paljon enemmän toimintamahdollisuuksia kuin reagoivassa ja supistuvassa tilassa ollessamme.

Viite

[1] Opetuksessa olen käyttänyt apuna Terve Oppiva Mieli (12–15-vuotiaille) ja Pieni Oppiva Mieli (alle kouluikäisille) tarkoitettuja tietoisuustaito-ohjelmia soveltaen meidän perheeseemme sopivalla tavalla. Samaa koiratarinaa käytän opettaessani tietoisuustaitoja aikuisille opiskelijoille sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa.

Lähteet:

Hayes, S. 2016. Mental Brakes to Avoid Mental Breaks / TEDxDavidsonAcademy. Video. [viitattu 18.9.2016]. Saatavissa: http://tedxtalks.ted.com/video/Mental-Brakes-to-Avoid-Mental-B

Lappalainen, R. & Lappalainen, P. 2014. Tietoisuustaidot hyväksymis- ja omistautumisterapian näkökulmasta. Teoksessa Kortelainen, Saari & Väänänen (toim.) Mindfulness ja tieteet. Tietoisuustaidot ja kehotietoisuus monitieteisen tutkimuksen kohteena. Tampere. Tampere University Press, 83-95.

Terve Oppiva Mieli -tutkimushanke. [viitattu 18.9.2016]. Saatavissa: https://terveoppivamieli.fi/

Walton, A. G. 2015. 7 Ways Meditation Can Actually Change The Brain. Forbes 2.9.2015. [viitattu 18.9.2016]. Saatavissa: http://www.forbes.com/sites/alicegwalton/2015/02/09/7-ways-meditation-can-actually-change-the-brain/#39f0202c7023

Kirjoittaja:

Minna Kuvajainen toimii sosiaalialan lehtorina ja tietoisuustaitokouluttajana Lahden ammattikorkeakoulussa.

Lahti 25.9.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *