Tavoitteena hiilineutraalius

Viime aikoina on uusi käsite, hiilineutraalius, noussut laajemmin esille ilmastopolitiikassa sekä -strategioissa. Suomen valtio pyrkii vähentämään 80 % kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, mikä aiheuttaa muutospaineita kunnille. Tampereen kaupungille tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä siitä mitä kaupungin tulisi tehdä ja kuinka toimia eri sidosryhmien kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Kaupunkihan ei yksin pysty saavuttamaan tavoitetta.

Kirjoittajat: Mikko Rahikkala ja Sakari Halmemies

Mitä on hiilineutraalius?

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta aiheutuvaa kasvihuonekaasujen lisääntymistä ilmakehässä (CO2-raportti 2016), minkä seurauksena maailman keskilämpötila kohoaa. Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistämme aiheutuu liikenteestä ja energian tuotannosta.

Hiilineutraaliudella pyritään tilanteeseen, jossa ihmistoiminnan hiilidioksidipäästöt pystytään sitomaan (Ilmastopaneeli 2014b, 15 – 16). Tämä edellyttää energian tuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla, energiatehokkuuden parantamista, liikenteen muuttamista päästöttömäksi, hiilinielujen kasvattamista sekä päästöoikeuksien ostamista. Hiilineutraalius on osa sekä Suomen että EU.n ilmastopolitiikkaa.

Suomen ilmastopolitiikka

Suomen uudessa ilmastolaissa (609/2015) säädetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Laki on linjassa niin kansallisen, kansainvälisen kuin EU:n ilmastotavoitteiden kanssa. Suomi noudattaa YK:n vuoden 1994 ilmastosopimusta, jota tarkentaa Kioton pöytäkirja. Tällä hetkellä kansainvälisissä neuvotteluissa keskitytään Pariisin ilmastosopimuksen voimaansaattamiseksi (Ympäristöministeriö 2016a). Euroopan Unioni on määritellyt omassa energia- ja ilmastopaketissaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteista vuosiin 2020, 2030 ja 2050 mennessä (Ympäristöministeriö 2016a). EU-komissio esitti Pariisin ilmastosopimuksessa Suomen päästövähennystavoitteeksi 39 % vuoteen 2030 mennessä. (Ympäristöministeriö 2016b.)

Hiilineutraali Tampere 2050

Opinnäytetyössä haastateltiin kahdeksaa asiantuntijaa ja heiltä kysyttiin mitä kaupungin tulisi tehdä tavoitteen saavuttamiseksi; mikä on kaupungin rooli sidosryhmätyössä, ja mitkä ovat kaupungin haasteet tavoitteen saavuttamiseksi.

Kuvio 1. Tampereen CO2 -päästöt kilotonneissa Tampereella vuosina 2014-2016 (CO2-raportti 2016)

Kuviossa 1 pystyrivi kuvaa kasvihuonekaasupäästöjä tonneittain ja vaakarivi kuvaa viikkoja.

Haastateltujen mukaan kaupungin tulisi keskittyä energiajärjestelmänsä (sähkön ja lämmön tuotanto) muuttamiseksi hiilineutraaliksi, energiatehokkuuden parantamiseen ja liikenteen muuttamiseen päästöttömäksi. Sähkön- sekä lämmöntuotannossa tulisi merkittävästi lisätä uusiutuvien energialähteiden (tuuli, aurinko, vesi ja bioenergia) käyttöä. Energiatehokkuutta voitaisiin parantaa mm. korjausrakentamisella sekä viherkattojen lisäämisellä. Liikenteen osalta suositeltiin julkisten liikennereittien tehostamista sekä asutuksen rakentamista niiden varrelle. Lisäksi kevyen liikenteen käyttö tulee tehdä kaupunkisuunnittelun avulla mielekkääksi.

Kaupungilta vaaditaan sitoutumista ilmastotavoitteisiin mm. oikeanlaisella kaavoituksella. Lisäksi kaupungin tulisi panostaa korkeakoulujen tukemiseen uusiutuvan energian innovaatioiden kehittämisessä, tehdä läheisempää yhteistyötä energia-alan yritysten kanssa sekä tukea valistuksen, tiedottamisen ja ohjauksen kautta kansalaisia kohti kestävää elämänmuotoa.

Tampereen kaupungin haasteet hiilineutraaliuden saavuttamiselle ovat kunnianhimoiset ja se edellyttää muutoksia sekä energiajärjestelmässä että asenteissa. Kaukolämmön- ja sähköntuotanto tulee saada päästöttömäksi ja toisaalta kaupungin johdon pitää sitoutua tavoitteisiin. Yhtäältä tarvitaan myös selkeää kulutustottumusten ja asenteiden muutosta kansalaisten keskuudessa. Teknologian kehittymisellä on myös ratkaiseva rooli, ja sitä tuleekin tukea niin tuotekehityksen kuin tutkimuksen avulla.

Kuvio 2. Yhteenveto toimista, joita edellytetään erikseen kaupungilta, kaupunkikonsernilta ja sidosryhmiltä

Kirjoittajat

Mikko Rahikkala opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa tekniikan alalla energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuussa tavoitteena AMK-insinööritutkinto.

TkT Sakari Halmemies toimii Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalla energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuussa vastuullisena yliopettajana.

 

Lähteet

CO2-raportti. 2016. Ilmastonmuutos on aikakautemme vakavin uhka [viitattu 28.9.2016]. Saatavissa: http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos

Ilmastopaneeli. 2014. Hiilineutraalisuuden tavoittelu – mitä se on missäkin yhteydessä. P. 15 – 16 [viitattu 28.9.2016]. Saatavissa: http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/Hiilineutraalisuuden%20tavoittelu%20-%20mit%C3%A4%20se%20on%20miss%C3%A4kin%20yhteydess%C3%A4.pdf

Rahikkala, Mikko. 2016. Tampereen kaupungin energia- ja ilmastopoliittisen roolin kehittäminen – sidosryhmien näkökulma. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö [viitattu 30.9.2016]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016093014716

Ympäristöministeriö. 2016a. Ilmastonmuutoksen hillitseminen [viitattu 28.9.2016]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen

Ympäristöministeriö. 2016. Ministeri Tiilikainen: EU-komission esitys Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta kova tavoite Suomelle [viitattu 28.9.2016]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Ministeri_Tiilikainen_EUkomission_esitys%2839909%29

Lahti 30.9.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *