Study&Meet Hub -palveluympäristö mukana työn uudistamisessa ja muutoksessa

Tässä artikkelissa käsitellään coworking-ilmiötä. Lahden ammattikorkeakoulussa on määrätietoisesti kehitetty Study&Meet Hub -palveluympäristöä, joka toimii yhteisöllisen yhteistyöskentelyn mahdollistamana kokonaisratkaisuna ja erilaisten osaajien kohtaamispaikkana ja verkostoitumisalustana. Palvelukonseptia on suunniteltu ja pilotoitu Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen YAMK-opinnäytetyössä. Aku Mattilan ”Yhteisöllisen Campus Hub -palveluympäristön kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulussa” -opinnäytetyössä suunniteltiin malli yhteistyöskentelyn palveluympäristöstä, joka tukisi alueen yritysten ja korkeakoulun välistä yhteistyötä sekä tarjoaisi niille uudentyyppisiä työskentely- ja verkostoitumismahdollisuuksia. Mattila lähestyi kehittämishankettaan opinnäytetyössään työn muutoksen, luovan luokan ja käyttäjälähtöisten co-design-menetelmien näkökulmista. Opinnäytetyön puitteissa järjestettiin kaksi käyttäjiä osallistavaa työpajaa ja toteutettiin benchmarking-tutkimus. Tässä yhteisartikkelissa kuvataan myös sitä, miten prosessi on edennyt opinnäytetyön valmistumisen jälkeen. Tarkemmin opinnäytetyöhön voi tutustua Theseuksessa.

Työ muuttuu

Työ ja työn tekemisen tavat ovat murroksessa. Työkenttä on muuttunut pirstaleiseksi, ja työtä tekevillä saattaa olla useita työnantajia ja työpisteitä samanaikaisesti. Työnteko on siirtynyt toimistoista kahviloihin ja muihin julkisiin paikkoihin. Suosiotaan kasvattavat coworking-tilat tarjoavat työtä tekeville mahdollisuuden työskennellä ja verkostoitua samanaikaisesti ilman omaa toimistoa tai kiinteää työpistettä. (TEM 2012.)

HYVE 2020 -tutkimuskonsortio on tarkastellut uudenlaista työyhteisöllisyyttä muun muassa työtilojen kehittämisen näkökulmasta. Muuttuvaa työtä värittävät yksilöllistyminen, monipaikkaistuminen ja moniarvoisuus, mutta myös uudenlaisen yksin yhdessä -tyylisen yhteisöllisyyden kaipuu. Työn tärkeäksi kokeminen ja tuottavuus sekä alati työn merkityksellistämisessä korostuva oppiminen rakentuvat yhä enemmän tahattomista, satunnaisistakin kohtaamisista, joiden ytimessä on ihmisten välinen vuorovaikutus. (Addeto 2016; Houni 2016; Tampereen yliopisto 2016.) Yhteistyöskentelytiloja pidetäänkin tällaisina serendipiteetin eli tahattomien, mutta onnekkaiden kohtaamisten ja tapahtumien kiihdyttäjinä (Moriset 2013).

LAMK ammattikorkeakoulukentän etulinjassa

Ammattikorkeakoulukenttä kuten työelämäkin on murrosvaiheessa, jossa puhutaan uudenlaisista työelämätaidoista. Ammattikorkeakoulu kehittyy yhdessä tekemällä, tutkimalla ja käymällä jatkuvaa vuoropuhelua ympärillä olevien toimijoiden kanssa työelämän kysymyksistä. Työelämän muutokset haastavat ammattikorkeakouluopetuksen etsimään tapoja opettaa uusia työelämätaitoja. Tämä tuo tilallisia muutoksia ja perinteisistä koulurakennuksista siirrytään monitilatoimistoihin, resurssiviisaaseen työelämään ja yhteisölliseen työtapaan. (Raappana & Välttilä 2016.)

LAMKin kehitysjohtaja Oreston mukaan LAMKin strategia on yhteinen arvopohjainen sitoumus, joka sisältää vision kautta johdetut valinnat ja tavoitteet. Erilaisten osaamisten törmäyttäminen, yhteisöllinen kehittäminen, dialogi, ja muutosten mahdollistaminen ovat keinoja, joiden avulla muodostetaan uutta kampusta ja uutta LAMKia. (LAMK 2016.)

Tähän haasteeseen vastaten LAMKiin on rakenteilla Study&Meet Hub -palveluympäristö, joka kokoaa saman katon alle korkeakouluyhteisön, yrittäjiä ja muita sidosryhmiä merkityksellisiin tapahtumiin, oppimistilanteisiin ja yhteistyöhön. Pk-yritysbarometrin (2015) mukaan vuonna 2015 Suomessa oli 250 000 alle kymmenen hengen yritystä, mikä tarkoittaa yli 90 prosenttia kaikista yrityksistä. Puolet näistä on yhden hengen yrityksiä. Päijät-Hämeessä on 9300 yritystä, näistä 60 prosenttia yrittää yksin. Hub tuo osaltaan ratkaisun luomalla alueen yrityksille yhteisöllisen ja monikäyttöisen työskentelypaikan FellmanniCampukselle, joka toimii jakamisperiaattein LAMKin osaamisen näyteikkunana Lahden keskustassa.

YAMK-opinnäytetyö monialaisena kehittämisalustana

Study&Meet Hubin suunnittelutyö käynnistyi syksyllä 2015 LAMKin monialaisen tiimin vetämänä. Päätettiin käynnistää käyttäjälähtöinen prosessi, johon kutsuttiin mukaan opiskelijoita, yrittäjiä ja muita yhteistyöorganisaatioita. Suunnitteluprosessi rakentui kolmesta osa-alueesta, jotka olivat:

  • benchmarking muihin coworking-tiloihin
  • osallistavat työpajat
  • Hubin hankkeistaminen

Ensimmäinen työpaja järjestettiin tammikuussa 2016. Sen tavoitteena oli hakea palvelutarpeita yrittäjiltä, yhteistyökumppaneilta sekä opiskelijoilta. Tavoitteena oli myös sitouttaa eri käyttäjäryhmiä yhteisen teeman ympärille ja alkaa rakentaa Hub-verkostoa. Työpajassa keskusteltiin siitä, mistä työpäivä yleensä koostuu, mitä tarvitaan hyvään työpäivään sekä miksi korkeakouluyhteisö on kiinnostava kumppani.

Study&Meet Hub -ideaa esiteltiin Päijät-Hämeen liitolle helmikuussa 2016. Idea sai hyvän vastaanoton ja sen nähtiin tukevan uutta työtä ja yrittäjyyttä. Keskustelujen pohjalta ideaa lähdettiin hankkeistamaan suunnitteluryhmän kesken. Hanke sai rahoituksen ja hankkeen myötä palveluympäristön kehittäminen mahdollistui. Hanke on käynnissä aikavälillä 1.6.-31.12.2016.

Hub tarkoittaa eriasteisia palvelutasoja, joista käyttäjä voi valita haluamansa tarpeensa mukaan. Hubiin rakentuu kuusi erilaista jäsenyysmallia, jotka on rakennettu FellmanniCampuksen palvelutarjooman mukaan.

thumbnail_hub-jasenyysmallit
Kuva 1. Study&Meet Hubin jäsenyysmallit (Mattila 2016)

Työ jatkuu

Syyskuussa 2016 järjestettiin toinen työpaja nimeltään ”Tule tekemään parempaa työpäivää” keräten yli 50 kiinnostunutta yrittäjää, opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä yhteen. Työpajan keskusteluissa nousi tärkeiksi asioiksi työn tekemisen kannalta mm. kohtaamiset sekä palvelun helppokäyttöisyys.

hub_tyopaja
Kuva 2. Tule tekemään parempaa työpäivää –työpaja

Työtä tekeville ja työskentelypisteitä etsiville tehdään kiinnostavilla kaluste- ja sisustusratkaisuilla hauskoja työpisteitä ja kohtaamispaikkoja, joista palvelun käyttäjä voi valita haluamansa. Kiinnostavilla sisustusratkaisuilla elävöitetään muuten niin kliinisiä aulatiloja ja tuodaan kodinomaisuutta ja viihtyisyyttä työskentelypisteisiin.

Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli alueellisissa innovaatioekosysteemeissä välittäjänä, aktivoijana ja tekemisen tapojen uudistajana (Ståhle & Pirttivaara 2015; Rautkorpi, Mutanen & Vanhanen-Nuutinen 2014). Kokonaisuutena tämä Study&Meet Hub -esimerkki korkeakoulun kehittämistyöstä tuo esille sen, millaisen kehittämisvälineen YAMK-opinnäytetyö voi tarjota. YAMK-opinnäytetöitä kannattaakin suunnata paitsi ulkoisten toimeksiantajien prosessien ja johtamisen kehittämistyöhön myös ammattikorkeakoulujen omiin sekä alueen tarpeista lähteviin hankkeisiin, ongelmien ratkaisemiseen ja kehittämistyöhön.

Lähteet

Addeto 2016. Vuorovaikutuksesta hyötyä työelämään. Saatavissa: http://www.addeto.com/2016/02/16/fi-FI/vuorovaikutuksesta-hy%C3%B6ty%C3%A4-ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-30684407

Houni 2016. Yhteistyössä on tuotantovoimaa ja luovaa pöhinää. Saatavissa: http://www.tyoelama2020.fi/uutishuone/blogipalstat/ilmioita_tyosta?2504_a=comment&2504_m=2887

Kansallinen ennakointiverkosto. 2009. Yhteistyöskentely on vahvasti kehittyvä luovan luokan ja prekariaatin työmuoto. Saatavissa: http://foresight.fi/yhteistyoskentely-on-vahvasti-kehittyva-luovan-luokan-ja-prekariaatin-tyomuoto/

LAMK. 2016. Kampuskehitys-sivusto. Lahden ammattikorkeakoulun Intra-sivut.

Mattila, A. 2016. Yhteisöllisen Campus Hub -palveluympäristön kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulussa. YAMK-opinnäytetyö. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/110690

Moriset, B. 2013. Building new places of the creative economy. The rise of coworking spaces. Saatavilla: https://halshs.archives-ouvertes.fr/halshs-00914075/document

Pk-yritysbarometri. 2015. Päijät-Hämeen alueraportti, kevät 2015. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/migrated_documents/alueraportti_paijat_hame_kevat2015.pdf

Raappana & Välttilä. 2016. Lahden ammattikorkeakoulun kokeilukulttuuri. Julkaisematon.

Rautkorpi, T., Mutanen, A. & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) 2014. Kestävä innovointi – Oppimista korkeakoulun ja työelämän dialogissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Saatavissa: http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/TAITO/PDF/METROPOLIA_Taito_7_Kestava_innovointi.pdf

Ståhle, P. & Pirttivaara, M. (toim.) 2015. Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit. Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Saatavissa: https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/innovaatio_ekosysteemi_yhteiskunnan_ajurina_317_2015.pdf

Tampereen yliopisto. 2016. Kohtaamistaloudessa lisäarvo syntyy epämuodollisesta vuorovaikutuksesta. Saatavissa: http://www.uta.fi/en/node/88

TEM. 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Suomen työelämä vuonna 2030. Saatavissa: https://www.tem.fi/files/33157/TEMrap_14_2012.pdf

Kirjoittajat

Aku Mattila

Palvelukoordinaattori, Tradenomi (YAMK)
Lahden ammattikorkeakoulu, palvelut
aku.mattila@lamk.fi

Aku Mattila valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutuksesta YAMK-tradenomiksi kesäkuussa 2016. Hänen työnkuvaansa Lahden ammattikorkeakoulussa kuuluu FellmanniCampuksen tilojen ja toimintojen kehittäminen.

Mika Kylänen

Yliopettaja, HTL
Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala
mika.kylanen@lamk.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *