Mikroyritysten verkostot – tutkimustuloksia päijät-hämäläisten mikroyrittäjien verkostoitumisesta

Tämä artikkeli on jatkoa aiemmin julkaistuille artikkeleille ”Mikroyritykset, innovaatiotoiminta ja ammattikorkeakoulut” (Kinnunen, 2013) ja ”Mikroyrittäjien osaamisen kehittämistarpeet -tutkimustuloksia päijät-hämäläisten mikroyrittäjien tilanteesta” (Kinnunen, 2015).  Tässä artikkelissa käsitellään verkostoitumista sekä esitellään päijät-hämäläisten mikroyrittäjien näkemyksiä verkostoitumisesta.

 Kirjoittaja: Ritva Kinnunen

Mikroyritysten verkostoituminen

Carter, Hardy ja Buckley (2014) pohtivat verkostoitumisen käsitettä artikkelissaan kolmen ulottuvuuden kautta. Heidän mukaansa perinteisesti verkostoitumista on määritelty sen mukaan, onko kyseessä organisaation sisäinen vai ulkopuolinen verkostoituminen. Toisena ulottuvuutena mainitaan suhteen kehittymisen vaiheet. Vaiheet nähdään jatkumona, jossa suhteen hyöty ja laatu vaihtelevat. Toiset suhteet ovat vahvempia kuin toiset ja suhteiden hyödyllisyys vaihtelee eri tilanteissa ja eri aikoina. Kolmas ulottuvuus pitää sisällään ajatuksen siitä, että verkostoitumisen edellytyksenä on jokin tavoite tai päämäärä. Verkostoitumisen tavoitteellisuus erottaa heidän mukaansa verkostoitumisen tavanomaisista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista.   Käsiteanalyysinsä tuloksena he määrittävät verkostoitumisen seuraavasti.

Verkostoituminen on tavoitteellista toimintaa niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella, ja sen avulla keskitytään ihmisten välisten suhteiden luomiseen, ylläpitoon ja hyödyntämiseen (Carter ym. 2014).

Verkostoituminen on pitkään ymmärretty mikroyritysten omistajien luonnolliseksi tavaksi johtaa yritystensä toimintaa sekä tavaksi markkinoida tuotteita ja palveluita. Verkostoituminen sinällään ei hyödytä pientä yritystä vaan se edellyttää omistajajohtajalta aktiivista verkoston tarjoamien resurssien hyödyntämistä. (O’Donnell, 2014.)  O’Donnell (2014) esittää artikkelissaan seuraavassa kuviossa esitetyn mallin verkostoitumisen hyödyistä pienten yritysten markkinoinnille.

kuvio-1-verkoston-tuottamat-hyodyt-pienten-yritysten-markkinoinnissa-odonnell-2014

KUVIO 1. Verkoston tuottamat hyödyt pienten yritysten markkinoinnissa (O’Donnell, 2014)

Kuviossa on kuvattu verkostoon kuuluvat jäsenet, verkostossa hyötyä tuottavat sidokset sekä aktiviteetit, joihin verkostojen on todettu tuottavan hyötyä. Verkostot muodostuvat asiakkaista, kilpailijoista, ystävistä ja kollegoista, julkisen vallan   ylläpitämien tukiorganisaatioiden edustajista sekä yrityksen omista työntekijöistä. Keskeiset sidokset muodostuvat tavaroiden ja palvelujen vaihdannasta, tietojen vaihtamisesta sekä sosiaalisen kanssakäymisen tuottamasta arvosta verkoston jäsenille. Näiden sidosten ja toimijoiden avulla pienet yritykset kokevat saavansa apua markkinoinnin suunnitteluun, rajallisten resurssien hallintaan, asiakkaista huolehtimiseen sekä uusien asiakkaiden hankintaan. Lisäksi koetaan saatavan tukea tietojen hankintaan asiakkaista ja kilpailijoista sekä apua ihan konkreettiseen toimintaan huolehdittaessa omasta tarjonnasta, hinnoittelusta ja toimituksista. (O’Donnell, 2014.)

Sowonin (2013) tutkimuksessa selvitettiin kuinka ihmiset toimivat verkostoissa ja kehittävät suhteitaan. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti verkostoitumista edistäviin ja haittaaviin seikkoihin.  Verkostoitumista edistäviksi seikoiksi havaittiin verkostoon pääsyn helppous, ja myönteisten käsitysten sekä yhteisten etujen ilmeneminen. Verkostoitumista rajoittaviksi tekijöiksi nousivat yhteisten etujen katomainen tai puuttuminen.

Päijät-hämäläisten mikroyrittäjien kokemuksia verkostoitumisesta

Tutkimuksen toimeksiantajana oli Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima ”Mikroyritysten innovaatio- ja kaupallistamisosaamisen kehittäminen” -hanke. Tutkimuksen aineistonhankinta toteutettiin opiskelijaryhmän toimiessa haastattelijoina. Tutkimuksen tässä osiossa keskityttiin verkostoitumisen kartoittamiseen mm. seuraavien tutkimuskysymysten avulla:

Miten yrityksenne on verkostoitunut?

Millaista hyötyä koette saavanne verkostoitumisesta?

Minkälaisia ongelmia näette verkostoitumisessa?

Haastatteluihin osallistui 13 mikroyrityksen edustajaa. Tutkimuksen suorittaminen on kuvattu yksityiskohtaisesti aiemmassa artikkelissa ”Mikroyritykset, innovaatiotoiminta ja ammattikorkeakoulut” (Kinnunen, 2013).

Verkostoitumisen merkitys – hyödyt ja ongelmat

 Kaikki haastatellut yrittäjät pitivät verkostoitumista tärkeänä. Verkostoitumisen myötä yrittäjät jakavat keskinäistä tietotaitoaan, saavat ulkopuolista näkökulmaa sekä tukea ja mahdollisesti uusia asiakkaita.

”Se on oikeestaan se bensa, mitä heitetään liekkeihin silloin kun toisten kanssa sitä tehdään.”

Verkostoituminen saman alan toimijoiden kanssa koettiin myös välttämättömäksi, sillä mikroyrityksillä ei välttämättä ole taloudellisia resursseja palkata omia työntekijöitä kaikkiin eri tehtäviin korkeiden kiinteiden kustannusten takia. Palvelu on järkevämpää ostaa ulkopuoliselta tarvittaessa.

”Mä saan siitä kontakteja, jotka on mulle tosi tärkeitä, koska niiden kontaktien kautta tulee sit kauppoja.”

”Näkisin verkostoitumisen yhtenä mahdollisuutena rakentaa yrittäjien keskinäistä yhteistyötä, kehittää uusia toimintoja ja palveluja sekä luoda kilpailuetua.”

Verkostoituminen tapahtuu usein saman alan toimijoiden, esimerkiksi valokuvaajien, kirjapainojen ja toimittajien kanssa.

”Mulla on muita yrittäjiä. Yhden naisen, miehen yrittäjiä tai mikroyrittäjiä, joiden kanssa mä teen jatkuvasti yhteistyötä, löyhempinä verkostoina tai nyt sitten itse asiassa ollaan parhaillaan tällaista tiukempaakin yhteistyöverkostoa rakentamassa.”

Verkostojen rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa ja verkostoitumisen täytyy hyödyttää molempia osapuolia. Verkostoitumisessa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa ja sitä pidetään erittäin tehokkaana verkostoitumisen välineenä, kunhan sitä osaa käyttää oikealla tavalla.

” Se [sosiaalinen media] on todella, todella tehokas tapa verkostoitua, jos sen oivaltaa oikein, osaa käyttää oikein ja siihen suhtautuu vakavasti.”

”Verkostoituminenhan on ihan älyttömän tärkeetä. Sitä kautta ne ihmiset tulis tietty meidän yritykseen myöskin asiakkaiks ja ne saattais tarjota meillekkin jotain hyvää ostettavaa -hyödynnettävää.”

Kilpailijan voidaan nähdä myös yhteistyökumppanina, jolta voi saada apua ja hyötyä.

”Kyl tos on semmoinen, yks toinen saman alan myyjä. Periaatteessa se on vähän ehkä puoliksi kilpailijakin, mutta me tehdään sen kanssa tiivistä yhteistyötä. Et sieltä saa kyl paljon sellaista apuu. Tosi tärkeet apuu, mistä mäkin hyödyn kyllä itse myös.”

Monien mielestä verkostoituminen tuo mukanaan ainoastaan positiivisia asioita, eivätkä he nähneet siinä mitään ongelmia. Kilpailijoiden mukanaolo verkostossa kuitenkin epäilytti. Osa vastaajista mietti verkostoitumisen negatiivisia vaikutuksia, ja osa sitä miten verkostoituminen onnistuu käytännössä.

”Ei mul oo mitään ongelmia siellä – –  mä harvoin nään ongelmia ylipäätään yhtään missään.”

” Tietysti kilpailijat pystyy soluttautumaan sinne väliin ja se on ehkä vähän huono homma.”

” Mulle se on tietty hankalaa, koska mä oon yksin tässä, enkä mä pääse tuolla käymään kaupungilla.”

Useiden haastateltavien mielestä verkoston ongelmat liittyvät luottamukseen. Jos sitä ei synny, ei verkostokaan voi olla toimiva.

”Ja verkostoitumisessa mä itse koen, että ellen mä tiedä yhtään mitään siitä minne mä oon verkostoitumassa, niin en mä uskalla ehdottaa sille yhtään mitään. Tässä on se, että pitää tuntea se jonka kanssa haluaisi lähteä tekee yhteistyötä ja tutustua siihen.

Lisäksi vaikeaksi koettiin juuri oikean kontaktin löytäminen, mihin koettiin tarvittavan apua.

”Verkostoitumisessa on tärkeintä, että siellä on se joku, joka osaa yhdistää ne, joiden on oleellisesta verkostoitua.”

Into verkostoitumiseen on alakohtaista.  Koska mikroyrityksessä on vain vähän työntekijöitä, aikaresurssit eivät monilla haastateltavilla riitä tarpeeksi verkostoitumiseen.

”Niiku me ollaan aika huonosti viel verkostoiduttu niiku sinänsä ainakin muitten yrittäjien kanssa, koska mullei oo siihen ihan hirveesti aikaa.”

Verkostoitumista tehdään, jos aikaa jää varsinaiselta liiketoiminnalta. Verkostoituminen ja erilaiset tapahtumat saattavat viedä turhankin paljon aikaa varsinaiselta työltä.

Yhteenveto

O’Donellin (2014) tutkimuksessa pienyritysten verkostoitumisesta löydettiin yritykselle koituvan moninaisia hyötyjä mm. tiedon lisääntymisenä asiakkaista, kilpailijoista, tavarantoimittajista sekä koko toimialasta. Verkostojen nähtiin myötävaikuttavan liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kasvattamiseen, sekä uusien tuoteideoiden löytymiseen. ”Word of Mouth-markkinoinnin” katsottiin lisääntyvän ja maineen kasvavan ja paranevan. Verkostojen avulla koettiin myös toimitusvarmuuden paranevan sekä syntyvän kustannusten ja ajan säästöä. Raaka-aineiden vaihdon mahdollisuuden katsottiin helpottavan tuotantoa. Lisäksi koettiin saatavan enemmän tietoa markkinoista, opastusta liiketoiminnan ja markkinoinnin hoitamiseen sekä konkreettisesti uusia kontakteja ja suosittelijoita.

O’Donnellin tutkimustulosten kanssa on helposti nähtävissä yhtäläisyyksiä tämän tutkimuksen aineistosta kohonneiden havaintojen kanssa. Sidoksista korostuvat tietojen vaihtamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen tuottama arvo. Lisäksi uudet kontaktit, toimintatavat, kilpailuetujen luominen, uusien tuotteiden ja palvelujen löytyminen nähtiin verkostojen tuomina hyötyinä.  Sowonin tutkimuksen tulosten kanssa voidaan nähdä hyvinkin paljon yhdenmukaisuutta. Haastatteluissa nousivat esiin verkostoon pääsy, ja myönteisten käsitysten sekä yhteisten etujen ilmeneminen. Yhteisten etujen puuttuminen taas koettiin haittana verkoston toiminnalle. Carter ym. korostivat verkostoitumisen määrittelyssään tavoitteellisuutta, mikä myöskin on nähtävissä myös tässä aineistossa.

Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että verkostoitumisen käsite ymmärretään monella tavoin. Jotta verkostoimisesta saataisiin enemmän hyötyä, olisi hyvä selkiyttää verkostoitumisen käsitettä sekä käsitellä avoimesti verkostojen tuottamia hyötyjä ja haittoja yrittäjien ja esim. koulutus- tai tukiorganisaatioiden kesken. Verkostoituminen epämääräisyydestään huolimatta koetaan kuitenkin erittäin tärkeäksi ja verkostoitumisen koettiin onnistuvan, jos se hyödyttää osapuolia ja perustuu luottamukseen.

LÄHDELUETTELO

Kinnunen, R. 2015. Mikroyritykset, innovaatiotoiminta ja ammattikorkeakoulut. Verkkolehti Lahtinen. Lahden ammattikorkeakoulu. [viitattu 11.11.2016]. Saatavissa: http://lahtinen.lamk.fi/?p=640

Kinnunen, R. 2015. Mikroyrittäjien osaamisen kehittämistarpeet -tutkimustuloksia päijät-hämäläisten mikroyrittäjien tilanteesta. Verkkolehti Lahtinen. Lahden ammattikorkeakoulu. [viitattu 11.11.2016]. Saatavissa: http://lahtinen.lamk.fi/?p=991

O’Donnell, A. 2014. The Contribution of networking to Small Firm Marketing. Journal of Small Business Management. Vol. 52(1) pp. 164 – 168. Saatavissa: http://web.a.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=cebf83ba-6d6f-4c24-adf6-b3eb07f70f2a%40sessionmgr4009&vid=3&hid=4002

Sowon Kim, (2013),”Networking enablers, constraints and dynamics: a qualitative analysis”, CareerDevelopment International, Vol. 18 Iss 2 pp. 120 – 138. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1108/CDI-04-2012-0051

Carter Gibson Jay H. Hardy III M. Ronald Buckley , (2014),”Understanding the role of networking in organizations”, Career Development International, Vol. 19 Iss 2 pp. 146 – 161. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1108/CDI-09-2013-0111

Haastatteluaineiston kokoamiseen osallistuneet opiskelijat

Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskelijaryhmä, syksy 2013: Henri Ahonen, Annukka Annanniemi, Siiri Eerola, Jenni Heikkilä, Henna Herranen, Carita Hinkka, Laura Honkanen, Teemu Huumoinen, Katariina Inkilä, Emmi Järvinen, Kadi Kanarik, Laura Kilpeläinen, Mira Kirmanen, Mia Kuorelahti, Emmi Kärkkäinen, Viivi Laaksonen, Mimmi Lehto, Erika Luhtala, Raine Niemi, Noora Ojava, Joonas Pihkala, Erik Rantahakala, Essi Salmela, Kaisa Tuovinen, Salla Tonteri, Mari Uusitalo, Lilian Pöppönen

Kirjoittaja

KTT Ritva Kinnunen on väitellyt palvelujen ideoinnista, suunnittelusta ja palvelukonseptien testaamisesta Hanken Svenska handelshögskolanissa ja toimii markkinoinnin yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt markkinoinnin, palvelujen markkinoinnin sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetukseen. Viime vuosina uusina teemoina ovat olleet markkinointi sosiaalisessa mediassa ja mikroyritykset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *