Opintojen erityinen tuki Lahden ammattikorkeakoulussa

Tässä artikkelissa tarkastellaan millaista tukea Lahden ammattikorkeakoulussa tarjotaan erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle ja miten pedagogista esteettömyyttä tukevat palvelut ovat rakentuneet. Korkeakoulujen tavoitteena on ollut kehittää fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja pedagogista ympäristöä niin, että jokainen voisi opiskella yhdenvertaisesti. Tämä on käytännössä tarkoittanut moninaistuneen opiskelija-aineksen huomioimista pedagogiikassa, tukipalveluissa sekä opiskelun erityisjärjestelyissä. Myös ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli on luonut entistä enemmän tarvetta erityisen tuen palveluille. (ESOK 2011.) 

Yhdenvertaisuuslain uudistus vuonna 2014 korosti velvollisuutta edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. (Yhdenvertaisuus 2016.)

Kirjoittajat: Tarja Kempe-Hakkarainen, Juha Tiitta

1. Hyvinvointikyselyt palvelujen kehittämisen taustalla

Lahden Ammattikorkeakoulussa merkittävänä tekijänä tukipalvelujen kehittämisessä on ollut opiskelijoiden hyvinvoinnin näkeminen yhä merkityksellisempänä ja opintoja edistävänä asiana. Lahden Ammattikorkeakoulussa on toteutettu Hyvinvointikysely FUAS-tasoisesti.

Viimeisin kysely toteutettiin vuonna 2015. Kyselyn pohjalta on pystytty selvittämään opiskelijoiden tilannetta ja nostamaan selkeitä kehittämiskohteita. Tulokset antavat suuntaa myös opiskelijoiden kokemuksesta erityisen tuen tarpeelle. Edelliseen kyselyyn verrattuna oppimisvaikeuksien testaus ja huomioiminen olivat parantuneet. Vuodesta 2013 tutkimuksen tarvetta kokevien osuus oli laskenut. Lisäksi 7,7 % ilmoitti todennetusta oppimis- tai keskittymisvaikeudesta. Luku on aikaisempaa korkeampi. (Ahonen 2015.)

Tyytyväisyys LAMKin palveluihin oli myös noussut hieman. Erityisesti tyytyväisyys opettajatutorin toimintaan oli parantunut (Tuki riittävää 17,65 %), mutta opintojen ohjaukseen laskenut (Täysin riittämätöntä 10,4 %). Myös oppimiskyky huomioidaan aikaisempaa paremmin ja oppimismenetelmät tukevat hyvinvointia. Toisaalta aiempaa suurempi osuus opiskelijoista oli huolissaan opintojensa suunniteltua hitaammasta etenemisestä. Yhtenä kehittämistoimena on LAMKissa käynnistetty Opiskelijahyvinvointityöryhmien toiminta kaikilla aloilla. (Ahonen 2015.)

2. Erityinen tuki Lahden ammattikorkeakoulussa

Erilaisella oppijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka syystä tai toisesta tarvitsee erityistä tukea oppimiseen tai joustavia yksilöllisiä ratkaisuja opintojen edistämiseen ja tutkintotavoitteen saavuttamiseen (Backman 2010, 69).  LAMKin tutkintosääntö ei tarkemmin määritä erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa ja erillisiä tukimuotoja, ainoastaan opiskelijan oikeuden saada opinto-oikeusaikanaan ohjausta henkilökohtaisen opintosuunnitelman suunnitteluun ja päivittämiseen (Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 2015, 11).  Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle on LAMKissa kuitenkin tarjolla eri tason ohjausta ja tukitoimia sekä erityisopettajan tarjoamaa laaja-alaista tukea oppimiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa.

Tukitoimien painopiste ammattikorkeakoulussa on opiskelun erityisjärjestelyissä, jotka ovat oppimiseen ja opiskeluun liittyvien esteiden poistamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä. Lahden ammattikorkeakoulussa erityisjärjestelyjen lähtökohtana on aina lääkärin tai muun asiantuntijan toteama tarve (Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015, 5). Yksilölliset erityisjärjestelyt voivat kattaa opiskelijan koko opintojen kaaren tai niitä voidaan tarjota opiskelijalle myös silloin kun tarve on lyhytaikainen, esimerkiksi onnettomuuden jälkeen. Erityisjärjestelyiden tarve voi aiheutua fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta, kuulo-, näkö- tai muusta aistivammasta, oppimisvaikeudesta, jännittämisestä, elämänhallinnallisista ongelmista, erilaisista kriiseistä tai opintojen viivästymisestä. Perusteina erityisjärjestelyille voivat olla myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, tarkkaavaisuuden vaikeus, Asperger-oireyhtymä tai paniikkihäiriö.

Erityisen tuen toiminta on Lahden ammattikorkeakoulussa suunniteltu mahdollisimman yksinkertaiseksi ja se rakentuu erityisopettajan ympärille. Näin taataan myös palvelun tasa-arvoisuus ja tasalaatuisuus kaikkien alojen opiskelijoille. Vähäinen hierarkia mahdollistaa suoran vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen sekä opiskelijan yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamisen. (Backman 2010, 88–89.) Erityinen tuki pyritään aina järjestämään mahdollisimman joustavasti, tapauskohtaisesti ja opiskelijan edun mukaisesti. Keskeinen toimintamallin lähtökohta on myös mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen, jolloin voidaan mahdollisesti ehkäistä koulutuksen keskeyttäminen. Mallissa on myös luotu selkeät vastuualueet kullekin toimijalle.

2.1. LAMK Support opiskelijan tukena

Lahden ammattikorkeakoulussa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tuki- ja palveluverkostosta vastaa LAMK Support, jolla tarkoitetaan kaikkien alojen opiskelijoille suunnattua tehostettua tukea oppimiseen.

LAMK Supportin tuki on jaettu kolmeen eri tasoon opiskelijoiden tarvitseman eriasteisen tuen tarpeen mukaan. Tuen tasot ja muodot ovat seuraavat:

  1. Yleinen tuki on jokaiselle opiskelijalle tarkoitettua tukea kuten ryhmäyttämistä, vertaistutorointia, opinto-ohjausta ja HOPS-keskusteluja.
  2. Tehostettu tuki on tiettyyn oppimista haittaavaan aiheeseen kohdistettavaa palvelua omalla alalla tai LAMKissa yhteisesti järjestettynä. Tällaisia palveluja ovat mm. Lukireppu -sivusto, mikä on tarkoitettu avuksi lukivaikeuksissa sekä opiskelijalle että opettajalle. Verkossa oleva kielten itseopiskelumateriaali ja erityisopettajan tekemät lukitestit kuuluvat myös tehostettuun tukeen. Näiden lisäksi tehostetun tuen palveluja ovat erilaiset ryhmät esimerkiksi psykologin vetämä jännittäjäryhmä ja erityisopettajan ohjaamat opinnäytetyön intensiivipäivät ja -viikonloput. Tehostetun tuen piiriin kuuluu myös opiskelijatutoreiden opetus ja ohjaus, kokemustutoreiden ohjaus ja opetus kielissä sekä matematiikassa sekä henkilöanalyysit.
  3. Erityinen tuki on todettuun oppimisvaikeuteen saatavia erityisjärjestelyjä ja tukea esimerkiksi lisäaika kokeeseen, erityisopetus, joustot tai erityisjärjestelyt kurssien ja kokeiden suorittamiseen (Learning Support Center -hanke 2013). Erityisen tuen lisäksi opiskelija voi tarvittaessa saada oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa myös muuta psykososiaalista tukea esimerkiksi psykologin tarjoamaa opiskelijan psyykkistä opiskelukykyä ja hyvinvointia ylläpitävää ja kuntouttavaa palvelua (Opiskeluhyvinvointisuunnitelma 2014).

2.2. Erityinen tuki opintojen aikana

Opiskelija voi ottaa oppimiseen tai opiskeluun liittyvän erityisjärjestelyjen tarpeen esille opintojen missä vaiheessa tahansa esimerkiksi opettajatutorin hops- tai muussa ohjauskeskustelussa. Opintojen aikaisia yksilöllisiä erityisjärjestelyjä haetaan erillisellä hakulomakkeella, jonka liitteenä tulee aina olla asiantuntijan esimerkiksi lääkärin, psykologin tai erityisopettajan lausunto niiden tarpeesta. (Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015, 5.) Arviointi tuen tarpeesta tehdään yhdessä erityisopettajan kanssa. Opintojen aikaiset erityisjärjestelyt voivat koskea opetus-, ohjaus- ja arviointitilanteita, erilaisia suoritustapoja, joustavia oppimisympäristön järjestelyjä tai erilaista materiaalia. Tavoitteena on, että opiskelija toimisi järjestelyiden osalta ennakoivasti, kun opintojakson toteutustapa on hänen tiedossaan.

Opiskelijalla on tarvittaessa oikeus käyttää opinnoissaan itse hankkimiaan apuvälineitä tai avustajaa, joista vastuu on hänen kotikuntansa sosiaalitoimella.  Rakennuksiin ja tiloihin kuuluvista erityisjärjestelyistä vastuu on Lahden ammattikorkeakoululle. (Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015.) Opiskelijalla on myös mahdollisuus hakea lisäaikaa erityisjärjestelyihin, mikäli hän ei valmistu normiajassa. Kun opiskelija on saanut päätöksen myönnetyistä erityisjärjestelyistä, hänellä on päätöstä näyttämällä mahdollisuus saada tarvitsemansa tuki ja erityisjärjestelyt eri opintojaksoilla. Näin erityisjärjestelyiden toteuttaminen on sekä opiskelijalle että opettajille helpompaa. Opettajat toteuttavat erityisjärjestelyjä opintojakson osaamistavoitteet huomioon ottaen niin, että ne eivät estä opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista.

Ammattikorkeakoulussa tarjottava tuki on opiskelijalle aina vapaaehtoista, jolloin opiskelijan pitää osata hakea palveluita tai tulla ohjatuksi niihin (Kyrö 2016, 124). Tästä syystä opetus- ja ohjaushenkilöstöllä tulee olla tieto tarjolla olevista palveluista ja niihin hakeutumisen prosessista.  Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukeminen on nähtävä ennen kaikkea yhteistyönä eri toimijoiden välillä. Moniammatillisilla opiskeluhyvinvointiryhmillä onkin merkittävä rooli opiskelua tukevan oppimisympäristön edistämisessä, erityisen tuen palveluihin ohjaamisessa sekä opintojen sujuvan etenemisen edistämisessä. Erityisopettajan jäsenyys alakohtaisissa ryhmissä mahdollistaa yhteistyön ja vuoropuhelun eri hyvinvointitoimijoiden välillä ja takaa, että tarjottava tuki on määrältään ja laadultaan samanlaista koko ammattikorkeakoulussa (ks. Kyrö 2016, 120).

Lähteet

Ahonen, Simo (psykologi). 13.9.2013. FUAS-opiskeluhyvinvointikysely 2013. LAMKin opiskelijoiden hyvinvointi.

Ahonen, Simo (psykologi). 30.6.2015. FUAS-opiskeluhyvinvointikysely 2015. LAMKin opiskelijoiden hyvinvointi.

Backman, A. 2010. Ammatillinen koulutus – erilaisen oppijan mahdollisuus vai mahdottomuus? Sosiaalipedagoginen aikakauskirja. Vuosikirja 2010. 11. vuosikerta. Suomen sosiaalipedagoginen seura ry. Kuopion kaupungin painatuskeskus. Kuopio.

ESOK-hanke 2011. Viitattu 18.5.2016. Saatavissa: http://www.esok.fi/esok-hanke/

Kyrö, K. 2016. Erityinen tuki elinikäisen oppimisen mahdollistajana ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Helsinkin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 383. Akateeminen väitöskirja. H Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki.

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2013 – 2016. Strategiset linjaukset vuosille 2013 – 2016 ja lähiajan toiminnan kehittämisen painopisteet. [Viitattu 11.4.2016]. Saatavissa: https://intra.lamk.fi/toiminnanohjaus/strateginen-perusta/Documents/lamk_strategia.pdf

Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 2015. [Viitattu 11.4.2016]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/opiskelijalle/opinto-opas/Documents/tutkintosaanto-010415.pdf

Learning Support Center -hanke 2013. Lahden ammattikorkeakoulu 13.9.2013.

Opiskeluhyvinvointisuunnitelma 2014. Lahden ammattikorkeakoulu 15.4.2014.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015. Lahden ammattikorkeakoulu 13.2.2015.

Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325. [Viitattu 9.4.2016]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%

Yhdenvertaisuus 2016. [Viitattu 10.5.2016]. Saatavissa: http://www.yhdenvertaisuus.fi/yhdenvertaisuus/

Kirjoittajat

Kempe-Hakkarainen, Tarja, lehtori, Lahden Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala

Tiitta, Juha, erityisopettaja, Lahden Ammattikorkeakoulu

LAHTI 28.11.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *