Yhdysvaltojen potentiaali vientimaana tulisi osata hyödyntää entistä paremmin

Yhdysvallat on maailman johtava talousmahti ja poliittinen suurvalta. Se on myös kehittynyt ja menestynyt teknologian johtotähti. Yhdysvaltojen väestö kasvaa kiihtyvää vauhtia, ja kysynnän kasvaessa, myös markkinat laajenevat tasaista tahtia. Palveluvienti kiinnostaa suomalaisia yrityksiä, sen määrä on jatkuvassa kasvussa ja siitä on tullut myös entistä helpompaa. Tämä artikkeli perustuu kansainvälisen kaupan opiskelijan opinnäytetyöhön ja sen tutkimustuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisin keinoin, millainen maa Yhdysvallat on kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta ja millaisia asioita pienen kasvuyrityksen tulee huomioida palveluviennissä ulkomaille.

Kirjoittajat: Tea Laiho ja Minna Porasmaa

Opinnäytetyön taustaa ja lähtökohdat tutkimuksen tekemiselle

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona lahtelaiselle kasvuyritykselle, jonka toimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Yritys tarjoaa osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja B2B-sektorilla. Sen palvelut on siis kehitetty asiantuntijapalveluiksi tukemaan ja tehostamaan toisten yritysten liiketoimintaa. Artikkelissa näistä palveluista käytetään yleisesti nimitystä ”KIBS-palvelut”, joka tulee englanninkielen sanoista ”Knowledge Intensive Business Services” (Lith, Patala, Toivonen, Tuominen, Smedlund 2016).

Strategia on pitkän tähtäimen näkemys ja suunnitelma siitä, millä tavoitteilla ja keinoilla visio, toiminta-ajatus ja arvot toteutuvat tulevaisuudessa (Pasanen 2005). Toimeksiantajayrityksen pitkän aikavälin strategiaan kuuluu liiketoiminnan kansainvälistäminen Yhdysvaltoihin. Yrityksen tahdosta kansainvälistyä syntyi sekä tarve kohdemaan kartoitukselle että toimeksianto opinnäytetyölle.

Työn tarkoituksena oli selvittää, millainen maa Yhdysvallat on kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta, ja millaisia asioita start up -yrityksen tulee huomioida palveluviennissä ulkomaille. Markkinoita tutkittiin kokonaisvaltaisesti palveluvientiin ja B2B-puolen yritysten kansainvälistämiseen keskittyen. B2B, eli business to business, tarkoittaa kahden tai useamman eri yrityksen välistä kaupankäyntiä, ja se eroaa huomattavasti perinteisestä, yritykseltä asiakkaalle tapahtuvasta, kaupankäynnistä.

Suomesta löytyy osaamista

Palvelujen merkitys on ollut kasvussa jo vuosia, erityisesti länsimaissa. Vuonna 2013 palvelujen osuus kaikesta viennistä Suomessa oli ennätykselliset 24 prosenttia eli 23 miljardia euroa. Tällä hetkellä (2016) palveluviennin arvo on noin 20 miljardia euroa. Kasvun hidastumista on perusteltu esimerkiksi entisen kantavan voiman eli tehdasteollisuuden palveluviennin supistumisella. Pidemmällä aikavälillä palveluviennin määrän kasvusuunta on kuitenkin ylöspäin, vaikka tasaista vuotuista kasvua ei olekaan vielä saavutettu. (Yle Uutiset 2014.)

Muihin EU-maihin verrattuna Suomen KIBS-palvelut ovat erityisen teknologiapainotteisia, niiden viedessä 70 prosenttia kaikista KIBS-palveluista. Myös tietojenkäsittelypalveluissa on ollut enemmän kasvua kuin muualla EU-alueella, mutta teknisen konsultoinnin alueella Suomen kasvu on keskitasolla. Suomen KIBS-alojen toimipaikat ovat yleensä hyvin pieniä, joten jotta niiden kasvaminen saataisiin samaan suhteeseen koko toimialan kanssa, on kansainvälistyminen avainasemassa tämän tavoitteen kanssa. (Toivonen ym. 2016.)

Kansainvälistyminen entistä helpompaa, mutta se vaatii sitoutuneisuutta

Asiantuntijoiden mukaan, palveluyritysten osallistuminen globaaliin kilpailuun on nykypäivänä entistä helpompaa, sillä digitaalisten palvelujen siirtäminen maiden rajojen yli on yksinkertaisempaa kuin fyysisen tavaran vieminen ulkomaille. Erään asiantuntijan mukaan, digitaaliset palvelut tulisikin nostaa Suomen talouden tukijalaksi ja sitä kautta jatkuvasti kasvavaksi, kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Suomen valtion tuki on avainasemassa eri kansainvälistymismuotojen mahdollistamisessa. (Yle Uutiset 2014; Äijö 2008.)

KIBS-yritykset vaativat syvää asiantuntijuutta, joka ei useimmiten ole kovin helposti siirrettävissä tai kontrolloitavissa. Tällöin sitoutuneen henkilökunnan merkitys korostuu entisestään. Ymmärrys ja tietotaito eri aloja kohtaan on välttämätöntä, jotta yritys pystyy tarjoamaan aidosti helpottavia ratkaisuja toisille yrityksille. (Toivonen ym. 2016) Moniosaajia kaivataan siis enenevissä määrin ja maiden välinen yhteistyö korostuu kaupankäynnissä. KIBS-yrityksille tyypillisiä ovat ulkomaiset investoinnit, joita voivat olla esimerkiksi yritysosto ulkomailta, toimipisteen siirtäminen ulkomaille tai uuden yrityksen perustaminen ulkomaille, mikä tuo osaltaan tietoa ja kokemusta yritykseen. Johansson & Vahvaselkä 2010.)

Yhdysvaltojen potentiaali vientimaana

Yhdysvallat on maailman johtava talousmahti ja poliittinen suurvalta. Se on myös kehittynyt ja menestynyt teknologian johtotähti, jonka kansalaisille on myönnetty vuodesta 1950 lähtien noin puolet kaikista Nobelin tiedepalkinnoista. Tilastojen mukaan Yhdysvallat on yksi maailman suotuisimmista maista yrittäjille, ja sijoittuu International Finance Corporationin (IFC) listauksen mukaan sijalle seitsemän maailman vertailussa siitä, missä maassa on helpointa harjoittaa liiketoimintaa. Vertailussa Suomi on sijalla 10. (Tamminen 2000.)

Yhdysvaltojen väestö kasvaa kiihtyvää vauhtia, ja kysynnän kasvaessa myös sen markkinat laajenevat tasaista tahtia. Maan työttömyys on kuitenkin pysynyt kurissa jo vuosia; maailmanlaajuisen laman jälkeen suunta on ollut ainoastaan laskeva ja tammikuussa 2016 saavutettiin laman jälkeen alhaisin työttömyyden prosentti 4,9. Korkeimmillaan työttömyys on ollut 10 prosenttia vuonna 2009. (Trading Economics 2016.) Vuonna 2012 tietointensiiviset palvelut (KIS) työllistivät jopa 18 miljoonaa työntekijää (National Science Foundation 2014).

”Work hard, play hard”

Kauppakumppanina yhdysvaltalaiset ovat hyvin rahaorientoituneita ja täsmällisiä. Kauppaneuvotteluissa valttikortteja ovat faktat, tilastot ja numerot. Nopeutta ja tehokkuutta arvostetaan kaikessa päätöksien tekemisestä neuvotteluihin, jolloin myös tavoitteisiin päästään nopeasti. Yhdysvaltalaiset ovat lähes orjallisia aikataulun noudattajia ja he vaativat sitä myös muilta. Aika on rahaa ja raha valtaa. Suomalainen vaatimattomuus ja rauhallisuus eivät sovi yhdysvaltalaiseen liiketoimintakulttuuriin vaan tapaamisiin tulee hankkia asennetta. Yhdysvaltalaiset haluavat, että tuote myydään heille, joten visuaalisissa tuotoksissa saa myös käyttää mielikuvitusta. Myyntitapahtuman tyylillä on suuri vaikutus tuleviin kauppoihin; huumori ja vitsit ovat avaimia yhdysvaltalaisten raha-arkuille. ”Work hard, play hard” -asenne kiteyttää liiketoimintakulttuurin Yhdysvalloissa. (Tamminen 2000; Mikluha 1998; Lehtipuu 2010.)

Kaupankäynnin vapauttaminen

Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat tunnetusti hyvin lämpimät. Yhdysvaltalaiset ovat kiinnostuneita Suomen opiskelijavaihto-ohjelmista sekä Suomalaisista korkean teknologian yrityksistä. Yhdysvallat on puolestaan Suomelle tärkein Euroopan ulkopuolinen kauppakumppani, ja vuonna 2014, Yhdysvallat oli Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppanimaa kokonaiskauppavaihdolla mitattuna. Yksi Yhdysvaltain tärkeimmistä kauppakumppaneista on Euroopan Unioni, mitä suomalaisten tulisi osata hyödyntää entistä paremmin. (Ulkoasiainministeriö 2016.)

Yhdysvallat ja Euroopan Unioni ovat heinäkuusta 2013 lähtien neuvotelleet TTIP-sopimuksesta, eli mantereiden välisestä vapaakauppasopimuksesta. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista ”Transatlantic Trade and Investment Partnership”. Yksi sopimuksen tärkeimmistä kohdista olisi julkisten hankintojen ja palvelukaupan avaaminen puhtaasti kilpailulle, jolloin suomalaisille yrityksille avautuisi uusia, entistä menestyksekkäämpiä mahdollisuuksia. Toisin sanoen yhdysvaltalaisia suosiva laki kumottaisiin, ja suomalaiset yrittäjät olisivat samalla viivalla yhdysvaltalaisten yritysten kanssa.

Kuluttajalla sopimus näkyisi parhaimmassa tapauksessa kuluttajahintojen laskuna tullimaksujen poistuessa sekä kilpailun lisääntyessä. Euroopan unionissa viennin on ennustettu kasvavan jopa 18 prosenttia sopimuksen tullessa voimaan, joka tarkoittaisi samalla myös 400 000 uutta työpaikkaa Euroopassa. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tulisivat hyötymään sopimuksesta, sillä ne pääsisivät Yhdysvaltojen markkinoille aiempaa helpommin. (Eurooppatiedotus 2013.)

Neuvottelut vapaakauppasopimuksesta ovat aiheuttaneet sekä päättäjien että kansalaisten keskuudessa myös vastalauseita ja pelkoa suomen kotimaisen kilpailun sekä itsemääräämisoikeuden puolesta, vaikka nyt jo olemassa olevat tullit ja kiintiöt ovat hyvin minimaaliset valtioiden välillä. Sopimuksen tekoa hidastamassa ovat olleet lähinnä osapuolten toisistaan eroavat standardit koskien terveyttä, kuluttajansuojaa ja ympäristöä, mutta lakeja pyritään yhdistämään. (Verkkouutiset 2014; Verkkouutiset 2015.)

Apuja kansainväliseen kauppaan

Oikeiden valintojen merkitys korostuu entisestään pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sillä resurssit ovat pienemmät ja virhearvioista voidaan joutua maksamaan kovaa hintaa. Toistuvat takaiskut voivat myös heikentää yrityksen halukkuutta pysyä kansainvälisillä markkinoilla tulevaisuudessa, jolloin joudutaan ottamaan aikalisä. Yrityksen ei tarvitse kuitenkaan olla suuri ja valmiiksi menestynyt saadakseen ammattilaisten apua kansainvälistymisen monivaiheisessa prosessissa. (Pasanen 2005.) Suomesta löytyy lukuisia tahoja ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, jotka on perustettu auttamaan suomalaisia pk-yrityksiä erilaisissa asioissa; tarjolla on sekä maksuttomia että maksullisia palveluja.

Rahoitusta kansainvälistymiseen voi hakea esimerkiksi Tekesiltä tai Finnveralta, kansainvälistymisvalmennusta tai verkostoitumispalveluita voi saada esimerkiksi ELY-keskukselta ja henkilöstöhankintapalveluita voi hakea esimerkiksi Yritys-Suomen taholta. Neuvontapalveluita löytyy näistä kaikista, ja monien tahojen takana seisoo ainakin joiltain osin Suomen valtio. Yhteisenä arvona näiden tahojen kesken voidaan pitää suomalaisten yritysten liiketoiminnan tukemista ja laajentamisen helpottamista.

Puitteet palveluviennille ovat kunnossa – vielä tarvitaan uskallusta

Suomen KIBS-palvelujen teknologiapainotteisuudesta voidaan päätellä, että osaamista kyllä löytyy, mutta nyt se pitäisi myös osata suunnata oikein ja suuremmille markkinoille. Kuitenkin monien KIBS-yritysten pieni koko, ja toisaalta olemassa olevien riskien suuruus, voivat joskus osoittautua ensikertalaiselle liian haastaviksi. Vientitoiminnan käynnistämisessä onkin pyrittävä ehdottomaan rehellisyyteen ja tarvittaessa on myös pystyttävä tekemään kielteinen päätös kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämisestä.

Kansainvälistymistä tukevia tahoja on Suomessa lukuisia, joten edellytykset kansainvälistymiselle on kotimaasta käsin kunnossa. Hyvällä suunnittelulla, kohdemarkkinoiden ja riskien kartoittamisella yhdessä asiantuntijoiden kanssa, saadaan tietoperustaa ja varmuutta kansainvälistämistä varten. Toimintaa kannattaakin laajentaa aste asteelta. Suomen ja Euroopan Unionin hyvät välit Yhdysvaltojen kanssa edesauttavat kaupankäyntiä jatkossakin, ja mahdollinen vapaakauppasopimus tulisi nostamaan viennin täysin uudelle tasolle. Kansainvälistymisen suunnittelun voi jo aloittaa.

Lähteet:

Eurooppatiedotus. 2013. Mitä hyötyä EU:n ja Yhdysvaltojen tulevasta vapaakauppasopimuksesta on suomalaisille? [viitattu 10.2.2016]. Saatavissa: http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=282851&contentlan=1#.VrsbzW7J0hI

Johansson L. & Vahvaselkä I. 2010. Uusia kansainvälistymismalleja etsimässä. Tapaustutkimus kansainvälistymisstrategioista ja -poluista [viitattu 29.2.2016]. Saatavissa: http://docplayer.fi/1526113-Uusia-kansainvalistymis-malleja-etsimassa.html#show_full_text

Lehtipuu, U. 2010. Kulttuuriälykäs bisnesviestijä Aasiassa ja Amerikassa. Porvoo. WS Bookwell Oy.

Mikluha, A. 1998. Kommunikointi eri maissa. Jyväskylä. Kauppakamari.

National Science Foundation. 2014. U.S. Knowledge-Intensive Services Industries Employ 18 Million and Pay High Wages [viitattu 27.4.2016]. Saatavissa: http://www.nsf.gov/statistics/2015/nsf15300/

Pasanen, A. 2005. Kansainvälisen kaupan käsikirja. Helsinki. Multikustannus.

Tamminen, S. 2000. Kulttuurisukellus – kohteena Yhdysvallat. Helsinki. Yliopistokirjapaino Oy Helsinki.

Trading Economics. 2016. United States Current Account [viitattu 11.2.2016]. Saatavissa: http://www.tradingeconomics.com/united-states/current-account

Toivonen M., Patala I., Lith P., Tuominen T. & Smedlund A. 2016. Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet – KIBS-selvityksen opit [viitattu 31.3.2016]. Saatavissa: https://tapahtumat.tekes.fi/uploads/c9e10104/Tiina_Tuominen_Aalto_GG-9789.pdf

Ulkoasiainministeriö. 2016. Maatiedosto Yhdysvallat. Kahdenväliset suhteet [viitattu 10.2.2016]. Saatavissa: http://formin.finland.fi/PUBLIC/default.aspx?nodeid=18024&contentlan=1&culture=fi-FI

Verkkouutiset. 2014. Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa TTIP:tä [viitattu 10.2.2016]. Saatavissa: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eurobarometri%20TTIP%20kannatus%20Suomessa-29811

Yle Uutiset. 2014. Palveluvienti kipusi uuteen ennätykseen [viitattu 1.3.2016]. Saatavissa: http://yle.fi/uutiset/palveluvienti_kipusi_uuteen_ennatykseen/7186860

Äijö, T. 2008. Kilpailukyky huippukuntoon. Suomalaisyritys kansainvälistyy. Juva. WS Bookwell Oy.

Kirjoittajat:

Tea Laiho on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa kansainvälisen kaupan koulutusohjelmassa. Minna Porasmaa toimii Lahden ammattikorkeakoulussa lehtorina liiketalouden alalla.

Lahti 1.12.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *