Polttopiste – Luovuutta ja kokeilevuutta autenttisessa oppimisympäristössä

Olopiste–ensiaskelpalvelu on kynnyksetöntä työllistymistä tukevaa toimintaa työttömille. Hankkeessa ovat toimijoina mukana Harjulan Setlementti ry, Sylvia-koti yhdistys ry Kaupunkikylä sekä Lahden ammattikorkeakoulu. Sosionomiopiskelijat voivat suorittaa hankkeessa esimerkiksi ammatillisen harjoittelun. Tässä artikkelissa kuvataan Polttopiste ryhmätoiminta -työmenetelmää, joka on kehitetty sosiaalipedagogiseen aikuistyöhön suuntaavan harjoittelun aikana.

Kirjoittajat: Carita Bäckman & Kati Ojala

Harjoittelu Olopiste –kynnyksetön työtoiminta –hankkeessa

Ammatillinen harjoittelu II, ns. suuntaava harjoittelu ajoittuu opiskelijan opinnoissa neljännen lukukauden jälkeen (Sosionomikoulutus: Opetussuunnitelma 2014-2015). Harjoittelu Olopiste –kynnyksetön työtoiminta –hankkeessa tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää osaamistaan sosiaaliohjauksen käytännön työssä pitkäaikaistyöttömien parissa. Olopisteessä opiskelija toimii pitkäaikaistyöttömien matalan kynnyksen palvelussa, jonka keskeisenä tavoitteena on saavuttaa sellaisia asiakkaita, jotka ovat tavanomaisen palvelujärjestelmän ulkopuolella ja joiden sosiaalista osallisuutta halutaan lisätä. (Leemann & Hämäläinen 2015, 1.) Työmenetelminä ensiaskelpalvelussa käytetään mm. dialogista vuorovaikutusta avoimessa kohtaamispaikassa, jalkautuvaa ja etsivää sosiaaliohjausta, Kykyviisari työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmää sekä työhönvalmennusta asiakkaiden jatkopolkujen rakentamiseen. Keskeistä on myös asiakkaiden osallisuuden tukeminen ohjatun ryhmätoiminnan ja erilaisten retkien muodossa. Harjoittelussa sosionomiopiskelija toimii osana moniammatillista työyhteisöä.

Polttopiste – osallistava ja yhteisöllinen ryhmätoiminta

Polttopiste on strukturoitu, tavoitteellinen ja ryhmämuotoinen sosiaaliohjauksen malli, jonka taustalla on sosiaalihuoltolain (1301/2014, 16 §) sosiaaliohjaukselle määritelty tavoite edistää yksilöiden hyvinvointia ja osallisuutta elämänhallintaa ja toimintakykyä vahvistamalla. Polttopisteen toimintamalli on kehitetty osana aikuistyön suuntaavaa harjoittelua. Toimintamallissa käytetään sosiaalipedagogista työotetta, jossa korostuvat osallisuuden, dialogisuuden ja yhteisöllisyyden periaatteet (Hämäläinen 1999, 75). Ohjaajina toimivat sosiaaliohjausta harjoittelevat sosionomiopiskelijat työpareina. Polttopiste rakentuu toiminnallisen työskentelyn vaiheiden mukaisesti (Blatner 1997, 24 – 26). Työskentelyn teema vaihtuu viikoittain ja se voidaan valita joko ohjaajien toimesta tai asiakkaiden toiveiden perusteella Polttopisteen toiminnan tavoitteisiin liittyen.

Polttopistettä työmenetelmänä voidaan tulkita voimavarakeskeisen lähestymistavan soveltamisen näkökulmasta. Lähestymistavan taustateoriana on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan ihmisten todellisuus syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tarkasteltaessa asiakkaan ja työntekijän suhdetta on huomioitava, että heidän välisensä kohtaamiset johtavat asiakkuuden, työntekijyyden ja käsiteltävien asioiden yhteiseen ymmärrykseen. (Vogt 2016, 30.) Vuorovaikutus on siten toimintaa, jossa työntekijä rakentaa suhteen vastavuoroisuutta omalla toiminnallaan eikä pyri asiakkaan tai hänen toimintansa muuttamiseen, vaan tilan antamiseen asiakkaalle määrittää omaa elämäänsä (Seikkula & Arnkil 2009, 28-29).

Polttopiste on kohdennettu asiakkaille, jotka elävät muutosvaihetta elämässään. Jouttimäen (2011) mukaan yhdessäolo ryhmässä ja vertaistuki ovat avuksi oman elämäntilanteen pohdinnoissa. Asiakkaan saaminen mukaan osallistumaan ryhmään edesauttaa häntä sekä löytämään uusia näkökulmia elämään että voimavaraistumaan omassa muutosvaiheessaan. Asiakkaan osallistuminen säännölliseen ryhmätoimintaan voidaan nähdä saavutuksena ja asiakkaan omana onnistumisena ja ryhmässä toimiminen voi innostaa osallistumaan muihinkin toimintoihin. (Tanskanen 2015, 115-116, 123.)

Polttopiste-työskentely harjaannuttaa opiskelijan ryhmänohjaustaitoja sekä vuorovaikutusosaamista

Polttopisteen ohjaamisesta ovat vastanneet syksyllä 2016 aikuissosiaaliohjauksen opintojaksolla mukana olevat sosionomiopiskelijat. Yhdellä ohjauskerralla on ollut yhdestä kuuteen asiakasta. Polttopisteen työskentelyn teemoina ovat olleet arjen ajankohtaiset aiheet, itsetunto ja ihmissuhteet sekä työelämätaitojen vahvistaminen. Polttopisteessä työvälineinä aloitusvaiheessa on käytetty työskentelyyn virittäytymiseen monipuolisesti erilaisia kuvakortteja, kuten vahvuus-, tunne- ja fiiliskortteja. Aloitusvaihe on tärkeä ryhmän mielialojen ja tunnetilan selvittämiseksi sekä vuorovaikutuksen tukemiseksi (Blatner 1997). Varsinaisen aiheen käsittelyvaiheessa on käytetty osallistavaa toimintatapaa sekä työvälineinä esimerkiksi Mind map –työskentelyä, verkostokarttaa ja hyödynnetty asiantuntijaa mukana aiheesta keskustelemassa. Polttopisteen työskentely on päätetty niin ikään korttityöskentelyyn. Lopetusvaihe on erityisen tärkeä, koska käsitellyt asiat ovat saattaneet olla vaikeita sekä kipeitä ja niistä tulee päästää irti turvallisesti ohjaajan johdolla (Blatner 1997).

kuva_1

Kuva 1: Post it-lappu työskentelyä Arjen talous- ja säästövinkit aiheen ympärillä Polttopiste 13.7.2016 (Leite-Ferraz 2016).

Sosionomiopiskelijoiden kirjaaman palautteen mukaan Polttopisteen ohjaaminen on harjaannuttanut erityisesti ryhmänohjaustaitoja sekä vuorovaikutusosaamista. Ryhmänohjaajan taidoissa korostuvat ryhmän perustyöskentelyn periaatteiden mallintaminen sekä turvallisen ja mukavan ilmapiirin luominen, joka toimii luottamuksellisten keskustelujen mahdollistajana. Ajankäytön hallitsemiseksi ohjaajan on tarvittaessa palautettava osallistujat takaisin keskustelun valittuun aiheeseen toimimalla määrätietoisesti ja napakasti.

Vuorovaikutusosaamista koskevissa palautteissa tulee näkyviin niin ohjaajan kuin asiakkaan näkökulma. Opiskelijoiden havaintojen mukaan keskustelut sekä Polttopisteen työskentely ovat harjaannuttaneet niin opiskelijoiden kuin osallistujien vuorovaikutustaitoja. Virittäytyminen yhteiseen työskentelyyn sekä huolella valitut harjoitukset ovat synnyttäneet keskusteluja monesta eri näkökulmasta. Avoimet kysymykset ovat toimineet keskustelujen avaajina ja dialogin eteenpäin viejinä. Tärkeää vuorovaikutuksessa on ollut lisäksi huomioida ryhmään osallistujien yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys esimerkiksi Polttopisteen teemoja valittaessa.

Lopuksi

Tarkasteltaessa Polttopisteen työskentelyä asiakkaan näkökulmasta voidaan tavoitteina nähdä asiakkaiden omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen, yhteiskunnalliseen osallisuuteen kannustaminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Sosionomiopiskelijoiden osalta tavoitteena on  ryhmämuotoisen sosiaaliohjauksen ja asiakastyön harjoittelu sekä voimavarakeskeisen lähestymistavan soveltaminen työmenetelmissä. Polttopisteen toimintamallin strukturoitu rakenne ja selkeät tavoitteet helpottavat ohjausta teknisesti ja opiskelija voi keskittyä ohjauksen sisältöihin.

Harjoittelujakso Olopiste –hankkeessa antoi mahdollisuuden Polttopiste -toimintamallin luomiseen ja toi uusia näkökulmia pitkäaikaistyöttömien ohjaamiseen. Kohderyhmä on haastava ja heterogeeninen. Asiakkaista on havaittavissa, että mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä oppimisvaikeuksia on monen asiakkuuden taustalla. Asiakkaiden sosiaaliset taidot vaihtelevat paljon tehden asiakastyöstä välillä haastavaa. On huomioitava, että monimuotoiset sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kytkeytyvät yhteen työttömyyden kanssa. (Ohisalo, Laihiala & Saari 2015, 438.)

Lähteet:

Blatner, A. 1997. Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja koulutuksessa. Psykodraaman ja sosiodraaman tekniikat käytäntöön sovellettuna. Suomen Morenoinstituutin julkaisusarja nro 2. Suom. R. Virkkunen. Naantali: Resurssi.

Hämäläinen, J. 1999. Johdatus Sosiaalipedagogiikkaan. Kuopion Yliopisto. Kuopio 1999.

Leemann, L. & Hämäläinen, R.-M. 2015. Matalan kynnyksen palvelut. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [luettu 20.9.2016]. Saatavilla: www.thl.fi/sokra.

Ohisalo, M., Laihiala, T. & Saari, J. 2015. Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):5, 435-446.

Seikkula, J. & Arnkil, T. 2009. Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205084999

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Sosionomikoulutus: Opetussuunnitelma 2014-2015. Lahden ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://www.lamk.fi/opiskelijalle/opinto-opas/Documents/ops1415-st-sosionomi.pdf

Tanskanen, S. 2015. Toiminnallisuus ryhmämuotoisessa asiakastyössä. Teoksessa Näkki, P. & Sayed, T. (toim.) Asiakastyön menetelmiä sosiaalialla. Helsinki: Edita, 105-126.

Vogt, I. 2016. Voimavarakeskeinen lähestymistapa sosiaaliohjauksessa. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita, 29-43.

Kuvalähteet:

Kuva 1. Leite-Ferraz, M. 2016. Olopisteen kuvapankki.

Kirjoittajat:

Carita Bäckman on kolmannen vuoden sosionomiopiskelija ja Kati Ojala tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalalla sekö asiantuntijana Olopiste – kynnyksetön työtoiminta -hankkeessa.

LAHTI 7.12.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *