Hyvinvointiteknologian omaksuminen ikääntyvien keskuudessa

Artikkeli pohjautuu Liiketalouden ja matkailun alan tietojenkäsittelyn koulutuksen opinnäytetyöhön, joka käsittelee ikääntymisen haasteita hyvinvointiteknologian omaksumisessa. Opinnäytetyö pohjautuu keväällä 2016 Lahden sosiaali- ja terveysalan ikääntyvien palveluneuvonta Siirille tehtyyn web-palvelukehitysprojektiin. Projektissa kehitettiin ikääntyneille web-pohjainen hyvinvointiteknologian esittelypalvelu. Tutkimusaineisto kerättiin palvelun kolmen eri kehitysvaiheen testauksen yhteydessä sekä havainnoimalla että haastattelemalla ikääntyneitä testaajia. Aineisto analysoitiin kategorisoimalla se fyysisiin, psyykkisiin, kognitiivisiin ja oppimisen ympäristöllisiin tekijöihin.

Kirjoittajat: Jemina Wallenius ja Sariseelia Sore

Johdanto

Väestön ikärakenteen muutos ja jatkuvat terveydenhuollon budjettien leikkaukset luovat kasvavaa painetta uudistaa vanhoja toimintamalleja. Yksi merkittävä kehityskohde on hyvinvointiteknologian ja digitaalisuuden hyödyntäminen ikäihmisten tukimuotoina. Lahden sosiaali- ja terveysalan ikääntyvien palveluneuvonta Siirissä havahduttiin siihen, että apuvälineitä tarvitsevat ikäihmiset eivät tiedä tarjolla olevista mahdollisuuksista, eikä palvelujen tarjoajien tietoja ole helppo löytää.

Keväällä 2016 Siirissä päädyttiin toteuttamaan web-palvelu, jonka tavoitteena oli tarjota tietoa olemassa olevista palveluista ja hyvinvointiteknologisista välineistä erilaisiin tarpeisiin ja terveystilanteisiin. Tavoitteena oli, että sovelluksessa esitellään jokainen hyvinvointiteknologinen väline sekä graafisesti että kirjallisesti. Ohjeessa tulisi ilmetä miten välinettä käytetään ja millaisissa tilanteissa se on hyödyllinen. Lisäksi sovelluksen tulisi listata mahdolliset palveluntarjoajat alueella sekä arvioidut hinnat välineen vuokraukseen ja ostamiseen. Palvelun tulisi olla rakenteeltaan yksinkertainen ja helppo käyttää. Ulkomuotoon, kuten esimerkiksi fontteihin, väreihin ja kontrastiin, tulisi kiinnittää erityisesti huomiota.

Lahden ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelijaryhmä tarttui annettuun haasteeseen ja he päätyivät toteuttamaan web-palvelun ketterästi siten, että kohderyhmän edustajat saivat testata palvelua eri kehitysvaiheissa. Näin palvelun kehittäjät saivat arvokasta tietoa edelleen kehitystä varten.

Toimintakyvyn muutokset hyvinvointiteknologian omaksumisessa

Hyvinvointiteknologialla käsitetään kokoelmaa teknologisia ratkaisuja, yksinkertaisia mekaanisia apuvälineitä sekä edistyneempiä elektronisia ratkaisuja, joiden tarkoitus on tukea ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointiteknologian omaksumiseen vaikuttavat useat toimintakyvyn muutoksen tekijät, jotka voidaan jaotella fyysisiin, psyykkisiin, kognitiivisiin ja oppimisen ympäristöllisiin tekijöihin.

Fyysisistä muutoksista merkittäviä hyvinvointiteknologian omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat näkökyvyn, nivelten liikkuvuuden ja lihasvoiman heikkeneminen. Erityisesti digitaalisten palveluiden käyttö vaikeutuu huomattavasti likinäköisyyden ja värien erottelukyvyn heikkenemisen myötä. Lisäksi ranteen ja sormien liikkuvuuden rajoitukset vaikeuttavat hiiren ja näppäimistön käyttöä sekä kykyä tehdä tarkkoja ja nopeita liikkeitä, joita erityisesti kosketuspohjaisten päätelaitteiden käyttö vaatii. (Hitchcock ym. 2001; Stelmach & Nahom 1992; Chaparro ym. 2000.)

Laajat fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn muutokset vaikuttavat osaltaan psyykkisiin muutoksiin, kuten mielialaan, pelkoihin ja muihin emotionaaliseen vakauteen vaikuttaviin tekijöihin. Aistien heikentyminen luo kasvavaa epävarmuutta ja neuvottomuutta, jotka voivat kärjistyä pelkoon, eristäytymiseen ja lopulta yksinäisyyteen. Hyvinvointiteknologia voi kuitenkin tukea emotionaalista vakautta tarjoamalla harrastuksia, helpottamalla tiedonhakua ja avustamalla yhteydenpidossa. (Kivimäki 2010; Alastalo 2014.)

Ikääntyminen tuo myös kognitiivisia muutoksia, kuten haasteita tarkkaavaisuuteen, ongelmanratkaisuun ja havainnointiin. Reaktioaika pitenee ja kyky huomioida useita asioita samanaikaisesti vaikeutuu. Tämä näkyy etenkin päätöksiä tehtäessä, mikä hidastaa teknologian käyttöä ja oppimista merkittävästi. (Hitchcock ym. 2001; Alastalo 2014.)

Ympäristö vaikuttaa myös ikääntyneen oppimiseen, sillä mm. läheisten tuki vaikuttaa ikääntyneen asenteeseen teknologiaa kohtaan. Ilman asianmukaista tietoa ikääntynyt jää riippuvaiseksi läheisistään ja teknologiaa kauppaavista osapuolista. (Alastalo 2014; Wessman ym. 2013.)

Web-palvelun kehitys

Web-palvelun kehitys jaettiin kolmeen vaiheeseen, joiden aikana opiskelijaryhmä suunnitteli ja kehitti palvelua eteenpäin loppukäyttäjiltä saamansa palautteen perusteella. Jokaisessa vaiheessa ikäihmiset saivat testata palvelua ja antaa palautetta ryhmähaastattelutilanteessa. Loppukäyttäjät antoivat palautetta lähinnä palvelun tuoteluettelon rakenteeseen, painikkeisiin, väreihin, kontrastiin ja fonttien kokoon liittyen.

Eri vaiheissa saadun palautteen perusteella web-palvelu saatiin muokattua toivottujen ominaisuuksien mukaiseksi. Valmis web-palvelu Reino (http://asiakasohjaussiiri.net/) sai loppukäyttäjiltä pääosin myönteisen vastaanoton. He olivat innoissaan uudesta kattavasta palvelusta ja valmiita käyttämään sitä.

Yhteenveto

Web-palvelun kehittäminen vaiheittain loppukäyttäjien palautteen perusteella osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Palvelusta saatu palaute kuvasti kirjallisuudesta nousseita näkökulmia: Kirjainkoko, värimaailma, kontrasti ja kohdealueiden koko vaikuttivat odotetusti palvelun käytettävyyteen. Yksinkertaistettu käyttöliittymä, porrastettu ohjeistus ja selkokielisyys esitettävissä tuotteissa paransivat ikääntyneiden palvelun käyttökokemusta.

Toimintakyvyn heikkeneminen liittyy teknologian omaksumiseen useista eri näkökulmista. Vaikka teknologia koetaan viehättäväksi, sen omaksuminen vaatii tukea, kärsivällisyyttä ja luottamusta omiin kykyihin. Ajan virrassa pysyminen edellyttää aktiivista omatoimista elämäntapaa, joka onnistuu vain vankan yleiskunnon pohjalta. Elämäntavan ja tukiverkon hiljainen vaikutus ikääntyneen hyvinvointiin ja asenteisiin on merkittävä taustatekijä teknologian omaksumisessa.

Ikääntyvien mukaanotto heitä koskeviin teknologisiin kehitysprosesseihin tuo tärkeää näkökulmaa. Kun teknologia, palvelu ja sosiaaliset tukistruktuurit ovat kunnossa, hyvinvointiteknologian omaksuminen helpottuu.

Kirjoittajat

Jemina Wallenius valmistuu joulukuussa 2016 Lahden ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutuksesta. Harrastava kuvittaja, joka on kiinnostunut tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä.

Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana liiketalouden ja matkailun alalla.

Lähteet

Alastalo, K. (2014). Viisi toivomusta teknologian tekijöille: ikäihmisten, läheisten ja vanhustyöntekijöiden ajatuksia teknologiasta. Opinnäytetyö, AMK. Metropolia ammattikorkeakoulu, vanhustyön tutkinto-ohjelma. [viitattu 10.10.2016]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111916027.

Hitchcock, D. R., Lockyer, S., Cook, S., & Quigley, C. (2001). Third age usability and safety—an ergonomics contribution to design. International Journal of Human-Computer Studies, 55(4), 635-643.

Kivimäki, T. (2010). Ikääntymisen vaikutus näköön ja kuuloon: aistitoimintojen heikentymisen tunnistaminen ja arviointi sekä ikääntyneen tukeminen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. [viitattu 30.01.2016]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201012143166.

Stelmach, G. E., & Nahom, A. (1992). Cognitive-motor abilities of the elderly driver. Human Factors: The Journal of the Human Factors and Ergonomics Society, 34(1), 53-65.

Wallenius, J. (2016). Hyvinvointiteknologian omaksuminen ikääntyvien keskuudessa. Opinnäytetyö, AMK. Lahden ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutus. [viitattu 30.01.2016]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417227.

Wessman, J., Erhola, K., Meriläinen-Porras, S., Piper, R., & Luoma, M. (2013). Ikääntynyt ja teknologia–Kokemuksiani teknologian käytöstä. KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013. [viitattu 30.01.2016]. Saatavissa: http://www.ikateknologia.fi/images/stories/Julkaisut/ikaantynyt_ja_teknologia_tutkimus_netti.pdf.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *