NIPA tukee maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista

Maahanmuutto on aina suuri elämänmuutos riippumatta maahan muuton syistä, sillä uuteen maahan kotoutuminen vaatii aikaa sekä sopeutumista. (Suomen Mielenterveysseura, 2015.) Kotoutuminen ei myöskään tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä vaan se etenee ihmissuhteiden verkostoissa. Sosiaalisten suhteiden merkitys liittyy ihmisten hyvinvointiin ja pääsyyn osalliseksi muista yhteiskunnan areenoista kuten muun muassa työmarkkinoista (Schubert, 2013). Tässä artikkelissa kuvataan NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi – hanketta (ESR) ja sen tavoitteita maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi ja työllistymisen edistämiseksi.

Kirjoittaja: Pirjo Tuusjärvi

Maahanmuutto ja kotoutuminen

Ihmisten muuttaminen omasta kotimaastaan toiseen maahan tapahtuu useasta eri syystä ja usein taustalla on joko työn perässä muuttaminen tai naimisiin meno. Viime aikoina toiseen maahan muuttaminen on kuitenkin lisääntynyt turvallisuussyistä ja useat maahanmuuttajat ovat pakolaistaustaisia. EU:n pakolaiskriisin eskaloituminen vuonna 2015 kasvatti Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrää räjähdysmäisesti. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 476 turvapaikanhakijaa, joka oli yli 28 000 turvapaikanhakijaa enemmän kuin vuonna 2014. Vuoden 2016 marraskuuhun mennessä on myönteisiä turvapaikkapäätöksiä Suomeen myönnetty yhteensä 3500 kappaletta (Sisäministeriö, 2016.) Pakolaiskriisi vaikutti myös Päijät-Hämeeseen ja alueella on noin 2 000 turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuttoviraston (Migri) arvion mukaan myönteisen oleskeluluvan saa noin 30-35 prosenttia turvapaikanhakijoista, joten heitä arvioidaan jäävän Päijät-Hämeen alueelle noin 650 – 800. Hämeen ELY-keskuksen mukaan Lahden alueelle on vuoden 2016 lopulla tullut jo 300 uutta maahanmuuttajaa eli myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa.

Maahanmuuttajien asettumista uuteen kotimaahan pyritään avustamaan kotouttamistoimenpiteillä, joiden tavoitteina ovat maahanmuuttajien täysimääräinen osallistuminen suomalaiseen yhteiskuntaan sen kaikilla elämänalueilla (Valtion kotouttamisohjelma, 2012, 22.) Kotoutuessaan uuteen yhteiskuntaan yksilö joutuu määrittelemään uudelleen oman elämäntilanteensa ja etsimään itselleen sekä voimavaroja että motivaation lähteitä. Elämässä eteenpäin menemiseen liittyvät ajattelun painottuminen tulevaisuuteen, pärjäävyyttä edistävä identiteettityö sekä toimijuus ja pystyvyys oman elämän suhteen. Mahdollisuuksilla toteuttaa erilaisia identiteettiprojekteja ja rakentaa omaa elämäntarinaa on varsinkin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille tärkeä merkitys. (Suomen Mielenterveysseura, 2015.)

Forsanderin (2013) mukaan hyvinvointiyhteiskunnan jäsenyys ansaitaan työteon kautta, sillä työnteolla on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen merkitys. Maahanmuuttajabarometrin 2012 tulosten mukaan työ on maahanmuuttajienkin mielestä tärkein yksittäinen kotoutumisen osatekijä. (TEM, 2013.) Valtion kotouttamisohjelman 2016-2019 (TEM, 2015) yhtenä painopisteenä on maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyn edistäminen.

Maahanmuuttajan sisäänpääsyä suomalaisille työmarkkinoille vaikeuttaa se, ettei olemassa olevien taitojen ja tutkintojen hyödyntäminen Suomessa ole välttämättä yksinkertaista. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastaminen suomalaisiin tutkintoihin ei ole ongelmatonta ja lisäksi työnantajien on havaittu arvostavan ennen kaikkea Suomessa hankittua työkokemusta (Eronen & al., 2014). Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelmassa 2015-2020 todetaan, että kotoutumiskoulutusten jälkeen monen maahanmuuttajan kotoutuminen ja työllistyminen eivät edisty odotusten mukaisesti. Sama asia nostetaan esille OKM raportissa (2016), jossa todetaan, että maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat usein pitkiä ja sisältävät usein tyhjäkäyntiä tai päällekkäisyyksiä.

Uusia oleskelulupia hakevista on pääosa työikäisiä miehiä, jotka oleskeluluvan saatuaan siirtyvät kotoutumistoimenpiteiden piiriin. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen on edessä kriittinen nivelvaihe. Jos työ- tai koulutuspaikkaa ei löydy, laskee kotoutumiskoulutuksen aikana saavutettu motivaatio nopeasti. Kielitaito ei kehity, kotoutuminen ei etene ja edessä on helposti pitkittyvä työttömyys. Pitkittynyt työttömyys on ongelma niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin kannalta.

Nivelvaiheen tuki työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseksi

LAMKin hallinnoiman ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tukena – hankkeen (1.11.2016 – 31.10.2018) tavoitteena on tuottaa tukipalvelumalli kotoutumiskoulutuksen päättäneille, työttömille maahanmuuttajille.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen ja kohderyhmään, joka tarvitsee räätälöityjä palveluita ja/tai yksilöllistä tukea edetäkseen työllistymisessä. Erityisesti pyritään tavoittamaan alle 30-vuotiaita sekä yli 54-vuotiaita miehiä.

Usein nivelvaiheen onnistuneeseen ylittämiseen tarvitaan tukea, jonka tulee kohdentua yksilöllisten tarpeiden mukaan.

NIPA- hanke toteutetaan nelivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään ja kuvataan alueelliset palvelut, jotka kohdistuvat kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen. Toisessa vaiheessa paikannetaan palveluverkoston aukot ja epäjatkumokohdat maahanmuuttaja-asiakkaan näkökulmasta. Kolmannessa vaiheessa kehitetään ja testataan toimintoja, joilla havaitut palvelujen aukot ja epäjatkumokohdat voidaan täyttää. Neljännessä vaiheessa kokeilut mallinnetaan kokemusten ja kerätyn palaute- ja arviointiaineiston perusteella.

Malli sisältää kolme osiota:

– työelämään poluttamisen malli
– vertaisuuteen perustuva Luotsi-palvelumalli sekä
– mukautettu työllistymistä tukeva malli

Tukipalvelumallin avulla työtön maahanmuuttaja

– työllistyy avoimille työmarkkinoille tai hakeutuu ammatilliseen koulutukseen
– löytää omaa työllistymistavoitettaan tukevat mahdollisuudet ja osaa hyödyntää niitä
– säilyttää motivaationsa toimia aktiivisesti oman työllistymisensä eteen

Hanke tuo lisäarvoa olemassa olevaan palvelutarjontaan selkiyttämällä kokonaisuuden palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Tämä helpottaa myös palvelujen tuottajien yhteistyötä, mikä puolestaan säästää kaikkien resursseja.

Hankkeessa rakennettavat mallit (poluttaminen, Luotsi-toiminta sekä mukautettu työllistymistä tukeva malli) muodostavat palvelukokonaisuuden, joka helpottaa niiden maahanmuuttajien tilannetta, jotka ovat vaarassa jäädä kotoutumiskoulutuksen jälkeen työn tai opintojen ulkopuolelle. Hankkeessa maahanmuuttajien omaa osaamista hyödynnetään yhteiskunnan voimavaratekijänä.

Koska malli rakennetaan yhteistyössä muiden alueella maahanmuuttaja-asioissa toimijoiden kanssa, hanke vaikuttaa alueen maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden kokonaisuuteen. Tukipalvelumallin eri osiot mallinnetaan niin, että niiden levittäminen ja skaalaaminen muille alueille on mahdollista joko jo hankkeen aikana tai hankkeen päättymisen jälkeen.

Lähteet:

Eronen, A., Härmälä, V., Jauhiainen, S., Karikallio, H., Karinen, R., Kosunen, A., Laamanen, J-P. & Lahtinen, M. 2014. Maahanmuuttajien työllistyminen. Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 6/2014.

Finlex 30.12.2010/1386. Laki kotoutumisen edistämisestä. [Viitattu 22.12.2016]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Forsander, A. 2013. Maahanmuuttajien sijoittuminen työelämään. Teoksessa T. Martikainen, P. Saukkonen & M. Säävälä (toim.). Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Helsinki: Helsinki University Press, 220-244.

Isakson, BL., Jurkovic, GJ. 2013. Healing after torture: the role of moving on. Qualitative Health Research 6/23, 749-761. [Viitattu 30.12.2016]. Saatavissa Sage Journals Online –kokoelmassa: https://aineistot.lamk.fi/login?url=http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1049732313482048

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1. [Viitattu 28.12.2016]. Saatavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm1.pdf?lang=fi

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2016-2020. [Viitattu 20.12.2016]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/PalvelutSite/PerusopetusSite/Documents/Päijät-Hämeen%20maahanmuutto-ohjelma%202016-2020.FINAL.PDF

Schubert, C. 2013. Kotoutumisen psykologiaa. Teoksessa A. Alitolppa-Niitamo, S. Fågel & M. Säävälä (toim.). Olemme muuttaneet -ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Helsinki: Väestöliitto, 63–76.

Sisäministeriö. 2016. Turvapaikanhakijat. [Viitattu 20.12.2016]. Saatavissa:  http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/turvapaikka-_ja_pakolaistilastot  

Suomen Mielenterveysseura. 2015. Maahanmuutto on iso elämänmuutos. [Viitattu 22.12.2016]. Saatavissa: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/maahanmuutto-iso-el%C3%A4m%C3%A4nmuutos

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2015. Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019. [Viitattu 22.12.2016]. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/documents/1410877/2132296/Valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_2016-2019.pdf/70415e54-52cd-4acb-bd76-d411f0dc5b94

Työ-ja elinkeinoministeriö. 2013. Maahanmuuttajabarometri 2012. Loppuraportti. TEM raportteja 11/2013. [Viitattu 22.12.2016]. Saatavissa: http://docplayer.fi/4570376-Tem-raportteja-11-2013-maahanmuuttajabarometri-2012.html

Kirjoittaja:

Pirjo Tuusjärvi toimii TKI-asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalalla sekä projektipäällikkönä NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tukena – hankkeessa.

Lahdessa 30.12.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *