Fellmannia vihertää: kestävä kehitys osana toimintaa

Lahden keskustassa sijaitseva oppimiskeskus Fellmannia vihertää muutenkin kuin väritykseltään: Fellmanniaa voi hyvällä syyllä kutsua kestävän kehityksen taloksi, tarkastelipa asiaa sitten rakentamisen, sisustamisen tai toiminnan näkökulmasta. Kestävän kehityksen edistäminen on alusta saakka valittu keskeiseksi Fellmannian toimintaa ohjaavaksi teemaksi, ja talon ympäristöjalanjälkeä ja sosiaalisia vaikutuksia seurataan jatkuvasti.

Kestävän kehityksen puitteissa on toteutettu myös erilaisia yhteistyöprojekteja eri alojen opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Tämä yhdessä tekemisen toimintatapa konkretisoi yhteisöllisyyden ja vuorovaikutteisuuden ideat käytännön toiminnaksi.

Vanhasta uutta

Fellmannian kiinteistö on peräisin 1980- luvun alusta, ja se koki perusteellisen saneerauksen, kun rakennus päätettiin muuttaa moderniksi oppimiskeskukseksi. Fellmannian myötä vanha ja tunnettu koulurakennus sai uuden elämän elävöittäen näin omalta osaltaan kaupunkikeskustaa. Keskeinen sijainti ja kestävän kehityksen huomioiminen ovat vaikuttaneet myös siihen, ettei Fellmanniaa varten ole suunniteltu lisää pysäköintitiloja; sen sijaan polkupyöräparkkeja on talon ympärillä runsaasti ja ne ovat etenkin lumettomaan aikaan yleensä täynnä.

Fellmannian saneerausvaiheessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat keräsivät tietoa käytetyistä rakennusmateriaaleista ja energiankulutuksesta ja laskivat yhteistyössä D-mat Oy:n kanssa Fellmannian materiaalijalanjäljen;  samalla arvioitiin myös tulevan energiankulutuksen materiaalijalanjälki. Arvion perusteella Fellmannia kuluttaa nyt huomattavasti vähemmän energiaa kuin ennen peruskorjausta, ja lämmönkulutus on lähellä matalaenergiataloa.  Kestävän kehityksen teema jatkuu talon sisustus- ja kalusteratkaisuissa, sillä suuri osa kalusteista on kierrätettyjä ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoiden tuunaamia.

Fellmanniaan on suunniteltu haettavaksi ympäristömerkkiä, jonka valinnan tukena toimii aiheesta valmistunut amk-opinnäytetyö .

Tieto- ja kirjastopalvelut kestävän kehityksen edelläkävijänä

Kirjastolaitosta voisi tituleerata maailman ensimmäiseksi kierrätyskeskukseksi: samat kirjat, lehdet ja äänitteet kiertävät käyttäjältä toiselle. Samalla kirjastot toimivat tiedonjakajina ja edesauttavat sosiaalista yhdenvertaisuutta olemalla kaikkien käytettävissä. Toiminta on siis jo lähtökohtaisesti sulassa sovussa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa, mikä ei tarkoita etteikö ympäristöä vähemmän kuormittavia toimintatapoja voisi kehitellä edelleen.

Fellmanniassa toimivan Korkeakoulujen yhteiskirjaston tarjoamissa tieto- ja kirjastopalveluissa painopiste on tietoisesti siirretty sähköisiin aineistoihin ja niiden käytön opettamiseen ja ohjaamiseen. Vahva panostus elektronisiin aineistoihin tukee osaltaan siirtymistä kohti paperitonta yhteiskuntaa ja vähentää matkustustarvetta. Lisäksi sähköisten aineistojen etuna painettuihin verrattuna on niiden saavutettavuus: samaa e-kirjaa tai artikkelia voi lukea käytännössä rajaton määrä lukijoita samanaikaisesti. Etäkäyttö tarjoaa myös ajasta ja paikasta riippumattoman aineistojen hyödyntämisen korkeakouluopiskelijoille ja henkilöstölle. Tietenkin sähköinen aineisto säästää myös paperia ja hyllymetrejä; paperinkulutuksen lasku näkyy myös tulostustarpeen vähenemisenä, kun asiakas voi joko tallentaa tarvitsemansa artikkelit esim. muistitikulle tai lähettää ne itselleen sähköpostitse.

Digitaalisten kokoelmien yhtenä haasteena on niiden saaminen näkyville ja asiakkaiden tietoisuuteen: tietokannat ja e-kirjat kun eivät ole samalla tavoin konkreettisia kuin painetut kirjat ja lehdet. Fellmanniassa haasteeseen on vastattu erityisellä Virtuaaliaineistotilalla, minkä lisäksi kirjaston suurilla seinänäytöillä esitellään ajankohtaisia ja koulutusaloja tukevia tietokantoja.

Virtuaaliaineistotilassa on asiakaskoneita työskentelyä varten, ja yhdeltä koneelta on pääsy Helsingin yliopiston sähköisiin aineistoihin. Seinänäytöllä pyörivä aineistojukebox esittelee monipuolisesti erilaisia sähköisiä aineistoja. Tilassa päivystää myös informaatikko, jolta voi pyytää apua sähköisten aineistojen käyttöön ja ylipäätään tiedonhankintaan liittyvissä kysymyksissä.  Tämä tiedonhankintaklinikkapalvelu on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta, mikä osaltaan kertoo myös tiedon siirtymisestä yhä enemmän sähköiseen muotoon. Suurimman asiakasryhmän muodostavat korkeakoulujen opinnäytetyöntekijät, jotka tarvitsevat opinnäytetyöhönsä uusinta tutkimustietoa.  Yhtenä avaintekijänä digitaalisten aineistojen käytön lisäämisessä voidaankin pitää matalan kynnyksen ohjauspalvelua, josta kuka tahansa tiedontarvitsija voi vaivattomasti ja nopeasti saada apua tietokantojen hyödyntämiseen.

Virtuaaliaineistotila

Kuva 1: Virtuaaliaineistotila tuo näkyvyyttä digitaalisille kokoelmille (kuva: Mikko Kerttula)

Fiksu fillaroi

Korkeakoulujen yhteiskirjastossa ideoidaan jatkuvasti uusia kestävää kehitystä edistäviä palveluja, mistä tuoreena esimerkkinä ovat tänä keväänä lanseeratut Fellmannian kampusfillarit.  Tieto- ja kirjastopalvelut käynnisti viime vuonna Ecomill-ympäristötehokkuuspajan kanssa Kierrätetyt kampuspyörät -yhteistyöprojektin, jonka tuloksena opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön saatiin 10 kirjastokortilla lainattavaa polkupyörää eri kampusten välillä liikkumiseen.

Kierrätetyt kampuspyörät -projektissa oli mukana eri alojen ja koulutusasteiden opiskelijoita: kampuspyörien lainauskonseptin suunnitteli ja testasi LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat, kun taas LAMKin ajoneuvomuotoilun opiskelijat ovat vastuussa pyörien ilmeen suunnittelusta. Itse pyörät ovat kierrätettyjä polkupyöriä, joita on saatu lahjoituksena Päijät-Hämeen Jätehuollosta ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin henkilökunnalta. Polkupyörien kunnostamisesta vastasi Tuoterenkaan pienkonehuolto, minkä jälkeen Salpauksen pintakäsittelyalan ja muovialan opiskelijat maalasivat polkupyörät Fellmannian ilmeen mukaisiksi.

Kampusfillarit

Kuva 2: Kampusfillarit odottavat lainaajia (kuva: Matti Halmevuo)

Kampusfillareiden lainauksen hoitaa tieto- ja kirjastopalvelut, joka myös vastaa käyttöönotto- ja pilotointivaiheesta. Pilottivaiheessa fillarit on tarkoitettu ensisijaisesti LAMKin liiketalouden ja tekniikan alojen opiskelijoille ja henkilöstölle; pilotin aikana saatua palautetta kuitenkin kuunnellaan herkällä korvalla, ja palvelukonseptia kehitetään tarpeen mukaan. Pilotointivaihe kestää toukokuulle 2014 asti.

Fellmannian toiminnasta, projekteista ja mm. kampusfillareista voi lukea lisää Fellmannian www-sivuilta www.fellmannia.fi sekä  Facebookissa  www.facebook.com/fellmannia.

Johanna Kiviluoto, informaatikko, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lahdessa 13.9.2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.