Lamkin opiskelijoiden hyvinvointi –nostoja opiskeluhyvinvointikyselystä 2015

Kirjoittaja: Simo Ahonen

Artikkelissa kuvataan FUAS –ammattikorkeakouluissa tehdyn hyvinvointikyselyn tuloksia Lahden ammattikorkeakoulun osalta. Hyvinvointikysely toteutettiin vuonna 2015 kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä; Laurea ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu. Nämä ammattikorkeakoulut muodostavat FUAS konsortion.

Kyselyn tausta ja tarkoitus

Opiskelijoiden arjesta uutisoidaan monin tavoin. Opiskelijoita voidaan pitää ehtymättömän energian ja innostuksen ilmentyminä, leppoisina veijareina tai taloudellisessa ahdingossa kamppailevana köyhällistönä. Myös päivittäin korkeakouluopiskelijoiden kanssa työskentelevällä henkilöstöllä voi olla vaihtelevia mielikuvia opiskelijoiden hyvinvoinnista. Jotta kehittämistyö perustuisi enemmän tiedolle kuin mielikuville, on FUAS ammattikorkeakouluissa kerätty systemaattisesti tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista vuodesta 2003 lähtien. Kysely on viime vuosina järjestetty joka toinen vuosi.

Kyselyn tarkoituksena on ollut saada tietoa opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Keskeisenä kysymyksenä on, minkä asioiden koetaan heikentävän ja kohentavan opiskelukykyä. Tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa siitä, millaisena opiskelijan arkielämä ja korkeakoulun palvelutarjonta näyttäytyy LAMKin opiskelijalle.

Taustalla opiskelukykymalli

Opiskeluhyvinvointikyselyn teoreettisena viitekehyksenä toimii Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (OTUS) kuusitahoinen opiskelukykymalli (Kuvio 1). Malli korostaa sekä yksilön, yhteisön että organisaation vaikutusta hyvinvointiin. Malli on muodostettu täydentämällä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n Kristina Kuntun aikaisempaa opiskelukykymallia Lavikaisen (2010) ym. tutkimusaineistosta nousevilla teemoilla. FUAS korkeakouluissa tehdyssä kyselyssä on pyritty välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä FUAS:in Koulutuksen laatupalautteen kanssa.

Kuvio 1: Opiskelukykymalli (Lavikainen, 2010)

Kuva111

Kyselyyn vastanneista

FUAS Opiskeluhyvinvointikyselyyn 2015 vastasi yhteensä 927 tutkinto-opiskelijaa. Opintojen aloitusvuosi sijoittui vuosille 2011-2014. Kysely toteutettiin Webropol -verkkokyselynä talvella 2015. Kyselyn vastausprosentti oli noin 27%. Kysely toteutettiin sekä suomeksi että englanniksi. Englanninkieliseen kyselyyn vastasi 49 tutkinto-opiskelijaa. Heistä noin puolet oli liiketalouden opiskelijoita ja noin puolet sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.

Aineisto analysoitiin määrällisten muuttujien osalta vertailemalla soveltuvin osin edellisen kyselyn tuloksiin, vertaamalla alakohtaisia tuloksia keskiarvoihin sekä tekemällä vertailua FUAS-korkeakoulujen kesken. Avoimista kysymyksistä poimittiin usein toistuvia teemoja sekä suoria kehittämisehdotuksia.

Hallinnollinen, pedagoginen ja sosiaalinen opiskeluympäristö

Opiskelijoita pyydettiin kyselyssä arvioimaan, kuinka hyvin Lahden ammattikorkeakoulun toiminta huomioi opiskelijan hyvinvoinnin muun muassa tiedonkulun, oikeudenmukaisuuden ja ohjauksen näkökulmista. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia aiemmin tehtyjen hyvinvointikyselyiden kanssa, mutta tyytyväisyys palveluihin on hienoisesti noussut monessa kohdassa.

Opiskelijat ovat edellistä kyselyä tyytyväisempiä opiskeluympäristön järjestämiseen. Opiskeluympäristö koetaan oikeudenmukaiseksi ja turvalliseksi, oppimiskyky huomioidaan ja opetusmenetelmät tukevat aiempaa paremmin opiskeluhyvinvointia tukevaksi. Kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisempiä ammattikorkeakoulun tiedonkulkuun, opetusmenetelmiin sekä tutoropettajan tukeen kuin suomenkieliset. Oma kokemus opiskelutaitojen riittävyydestä on samalla tasolla lukuun ottamatta lähiopetuksen seuraamista.

Avoimissa vastauksissa on huomionarvoista esiin nousseet tilakysymykset. Vastauksissa nostettiin yhteensä 27 kertaa esille tilojen heikko toimivuus, varustus tai ilmanlaatu opiskeluhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä.

Viime vuosina ohjauksen kehittämiseen on panostettu. Tuloksissa näkyy, että tyytyväisyys opettajatutorin tukeen oli kasvanut, sen sijaan opinto-ohjaukseen hieman laskenut. Ensimmäistä kertaa kyselyssä kysyttiin opiskelijatutorin tuen merkitystä. Noin puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa aiheeseen. Verratessa kokonaistuloksia vuoden 2013 kyselyyn voidaan havaita lukuisia myönteisiä muutoksia.

Opiskelun puitteiden koetaan tukevan opiskeluhyvinvointia aiempaa paremmin, samoin tutoropettajan tukeen ollaan aiempaa tyytyväisempiä. Kanssakäymistä opiskelijoiden kesken ja opettajien kanssa arvioitiin positiivisemmin. Opiskelun työmäärä koettiin kohtuullisemmaksi. Toisaalta opiskeluasioiden koettiin vaikeuttavan hyvinvointiin nukkumista aiempaa yleisemmin.

Opiskelijat odottavat ammattikorkeakouluopiskelun ja opiskeluympäristön tarjoavan myös sosiaalisia kontakteja sekä vapaa-ajantapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia. Vuoden 2013 kyselyyn verrattuna opiskelijat arvioivat nyt kriittisemmin ammattikorkeakoulun tarjoamia harrastemahdollisuuksia. Tämä voi johtua osittain siitä, että opiskelijat eivät miellä Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Lamkon järjestämää toimintaa osaksi Lahden ammattikorkeakoulun tarjontaa, vaikka kysymyksessä näin oletetaan.

Liikuntapalvelut ovat LAMK Sportsin myötä olennaisesti parantuneet kuluneen lukuvuoden aikana, mikä näkyy Laureaa ja Hämeen ammattikorkeakoulua suurempana tyytyväisyytenä liikuntamahdollisuuksiin. Lamk Sports, eli Lahden ammattikorkeakoulun liikuntapalvelut, tuottaa opiskelijoille harrastusmahdollisuuksia. Kyselyn vastauksissa näkyy, että liikuntapalveluiden markkinointi on suunnattu syksyllä 2014 aloittaneisiin opiskelijoihin. Heidän tyytyväisyytensä on merkitsevästi aiempina vuosina aloittaneita yleisempää. Havaittiin myös, että mitä tyytyväisempi opiskelija oli järjestettyihin liikuntapalveluihin, sitä tyytyväisempi hän oli myös omaan vapaa-aikaansa.

Sosiaaliseen opiskeluympäristöön valtaosa opiskelijoista on tyytyväisiä. Kanssakäyminen opiskelijoiden kesken koetaan miellyttäväksi (89,5%), kuten myös kanssakäyminen opettajien kanssa (82%). Yksinäisyyden kokemus on vähentynyt edellisestä kyselystä ja yhteenkuuluvuus yleistynyt, mitä voidaan pitää ilahduttavana kehityksenä. Kiusatuksi joutumisen kokemus on puolet aiempaa harvinaisempaa (muiden opiskelijoiden taholta 0,57% ja henkilökunnan taholta 0,68%), mikä voi johtua kiusaamisen määrittelystä virallisten määritelmien mukaisesti toistuvaksi toiminnaksi. Edellisen kyselyn jälkeen on laadittu toimintamalli kiusaamis- ja häirintätilanteita varten, ja opiskelijakunta LAMKOn häirintäyhdyshenkilötoiminta tulee alkamaan vielä tämän vuoden aikana.

Opiskelutaidot ja jaksaminen

Opiskelijat kokevat itsensä kyvykkäiksi seuraamaan opetusta, toimimaan ryhmätöissä ja harjoitteluissa. Erityisesti usko omiin ryhmätyötaitoihin on vahva. Selvää nousua on opiskelijoiden kyvyssä seurata lähiopetusta. Haasteellisimmiksi koetaan aiempaan tapaan suunnitelmallinen tentteihin lukeminen sekä esiintymistilanteet. Esiintymistilanteiden hankalaksi kokeminen on jopa yleistynyt aiemmasta tutkimuksesta, yhteensä 28,7% opiskelijoista kokee, ettei kykene toimimaan hyvin esiintymistilanteissa. Vuonna 2013 25,5% koki esiintymistilanteet hankaliksi.

Opiskelijoiden terveydentila ja fyysinen toimintakyky ovat keskimäärin erittäin hyvällä tasolla opintojen suorittamiseksi. Samoin opiskeluympäristö koetaan lähes poikkeuksetta turvalliseksi. 14-25% koki haasteita henkisessä jaksamisessa, elämänhallinnassa sekä elämänrytmien ylläpitämisessä. Ammattikorkeakouluopinnot vaativat opiskelijalta enemmän psyykkistä kuin fyysistä toimintakykyä. Tukea kaivataan sekä opinto-ohjaukseen että hyvinvointipalveluihin, ja esimerkiksi opintopsykologin palvelun ruuhkaisuutta valiteltiin avoimissa kysymyksissä kuusi kertaa.

Englanninkieliseen kyselyyn vastanneet olivat suomenkielisiä yleisemmin huolissaan opinnoissaan jaksamisesta (12 %) sekä opintojensa hitaasta etenemisestä (49 %). Syyt olivat samanlaisia kuin muillakin opiskelijoilla: jaksamisen, motivaation ja tiukan talouden ja työssäkäynnin kysymykset. Yleisempiä olivat ihmissuhdeasioiden sekä elämäntilannemuutosten kuormittavuus. Kansainväliset opiskelijat ovat jonkin verran suomenkielisiä tyytymättömämpiä sosiaalisiin suhteisiinsa sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksiinsa. Yksinäisyyden kokemus on huomattavasti yleisempi.

Aiemmin on todettu, että valtaosa opiskelijoista ilmoittaa olevansa sitoutuneita tutkintonsa loppuun saattamiseen. Sitoutumattomat (n=63) ovat pääasiassa ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, joilla on kasvanut huoli opintojen hitaasta etenemisestä sekä omien voimien riittämättömyydestä. Näyttäisi siltä, että tärkeimmät syyt olla sitoutumatta opintojen loppuun suorittamiseen liittyvät joko opintojen liialliseen vaativuuteen, heikkoon sosiaaliseen integroitumiseen sekä henkisen jaksamisen ongelmiin, tai näihin kaikkiin. LAMKin haasteena on pystyä vastaamaan ainakin kahteen ensin mainituista syystä olla sitoutumatta opintojen loppuun saattamiseen.

Opintoihin käytettävä aika ja opintojen eteneminen

Opiskeluhyvinvointikyselyssä ilmenee opiskelijoiden elämäntilanteiden suuri kirjo. Joidenkin kyselyyn vastanneiden kohdalla opiskelu täyttää kaiken valveillaoloajan. Toisille opiskelu on vain kapea siivu kaiken muun tekemisen ohessa. Suurin osa kokee opiskelun melko miellyttävänä elämäntilanteena, mutta pahimmillaan opiskelu on äärimmäistä sinnittelyä henkilökohtaisten voimien äärirajoilla.

Tavallisimmin opiskelijat käyttävät opiskeluun 30–39 tuntia viikossa. Vastaukset jakautuvat suhteellisen tasaisesti välillä 10–50 opiskelutuntia viikossa. Käytettyyn opiskeluaikaan vaikuttavat muun muassa samanaikainen työssäkäynti, sitoutuminen opintoihin sekä opintojen vaihe. Alle 10 tuntia viikossa opintoihin käyttävät opiskelijat ovat jaksamattomampia, yksinäisempiä ja heikosti motivoituneita, kun taas yli 50 tuntia käyttävät ovat muita yleisemmin henkisesti kuormittuneita ja näkevät opiskeluympäristönsä negatiivisemmin.

Aiempiin kyselyihin verrattuna useampi opiskelija (29,7 %) on huolissaan opintojensa suunniteltua hitaammasta etenemisestä. Valtaosa (92,8 %) ilmoitti, että on sitoutunut opintojensa loppuun saattamiseen, ja samoin suuri enemmistö kokee pystyvänsä suoriutumaan opinnoista (94,5 %).

Opiskeluhyvinvointia heikentävät monenlaiset tekijät. 99 vastaajaa koki, ettei mikään kyselyssä luetelluista asioista ollut heikentänyt opiskeluhyvinvointia kuluneen lukuvuoden aikana (katso taulukko 1). Muut löysivät ainakin jonkin hyvinvointia heikentäneen tekijän. Yleisimpiä olivat jaksamiseen liittyvä ongelma, opiskelumotivaation puute sekä riittämätön toimeentulo. Huomionarvoista on myös väärällä alalla olemisen kokemuksen yleisyys (21%) sekä liiallinen netinkäyttö (16,7%). Taulukosta 1 on nähtävissä henkilökohtaisen elämän heijastuminen opiskeluhyvinvointiin muun muassa ihmissuhteiden hankaluuksien osalta.

Taulukko 1. Opiskeluhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja niiden yleisyys

Pohdintaa ja kehittämistäSuurin osa opiskelijoista kokee voimavaransa ja sitoutumisensa opintoihin hyväksi, kokee opiskeluympäristön turvalliseksi ja yhteistyön opiskeluyhteisössä myönteiseksi. Viime vuosien kehittämistyöllä (esim. LAMK Sports ja erityisopettajan palkkaaminen) on ollut myönteinen vaikutus opiskeluhyvinvoinnin solmukohtiin.

  • Ohjauksen kehittämistyön vaikutuksia voi jo nähdä tuloksissa, mutta ohjaus- ja hyvinvointipalveluiden tunnettavuutta ja erityisesti helppoa saatavuutta on kehitettävä.
  • Yksinäisyys ja irrallisuuden kokemus ovat jaksamisen ohella suurimpia uhkia opintojen etenemiselle. Toimintoja voi kehittää joko LAMKin omana toimintana tai voi viestiä sen tarvetta kunnallisille toimijoille, järjestöille, yhdistyksille, seurakunnille ym. yhteistyökumppaneille.
  • Opiskelijoiden valmiuksia esiintymisiin on kehitettävä tai opintojen vaatimien esiintymistilanteiden vaatimuksia muutettava. Esiintymis- ja itsesäätelytaitojen harjoittelua ja opetusta on lisättävä.

Alakohtaisissa palautteissa henkilökunnan kanssa on keskitytty tällä kertaa alan erityispiirteiden ja erityistarpeiden huomioimiseen, ei niinkään opiskelijoiden hyvinvoinnin kokonaiskuvan hahmottumiseen. Näissä keskusteluissa on parhaimmillaan löydetty konkreettisia, yksinkertaisia ja välittömästi toteutettavissa olevia toimia kohentaa hyvinvointia. Yksittäisen opiskelijan ehdotus Online-oposta todettiin tekniikan alalla heti toteuttamiskelpoiseksi ja helposti järjestettäväksi palveluksi. Samoin opiskelijoiden toiveita kahvioiden aukioloajoista, liikuntamahdollisuuksien parantamisesta luokkatilojen läheisyydessä sekä muista käytännön asioista on voitu alkaa välittömästi toteuttaa.LähteetLavikainen, Elina (2010) Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010. Tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 35/2010.Simo Ahonen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa psykologina.Lahdessa 30.9.2015

Väite

Kyllä Ei

9.1 Jaksamiseeni liittyvä ongelma.

49,65% 50,35%

9.2 Fyysiseen terveyteeni liittyvä ongelma.

15,49% 84,51%

9.3 Itsellä todettu mielenterveysongelma.

6,94% 93,06%

9.4 Ihmissuhteisiin liittyvä ongelma.

21,09% 78,91%

9.5 Oppimisen vaikeudet.

18,34% 81,66%

9.6 Puutteelliset opiskelun taidot.

20,58% 79,42%

9.7 Opiskelumotivaation puute.

45,32% 54,68%

9.8 Kokemus siitä, että opiskelen väärää alaa.

21% 79%

9.9 Osaamiseni tai pohjatietoni eivät ole olleet riittäviä opintojaksojen alussa.

25,26% 74,74%

9.10 Työssäkäynti opiskelujen ohella.

23,73% 76,27%

9.11 Riittämätön toimeentulo.

41,02% 58,98%

9.12 Muutos elämäntilanteessani.

17,4% 82,6%

9.13 Voimakas huoli läheisestä.

16,34% 83,66%

9.14 Oma aikaa vievä harrastus tai muu aktiviteetti.

18,03% 81,97%

9.15 Päihteiden käyttö.

5,46% 94,54%

9.16 Liiallinen netin käyttö.

16,71 % 83,29%

9.17 Muu, mikä.

9,74% 90,26%

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *