Mikroyrittäjien osaamisen kehittämistarpeet -tutkimustuloksia päijät-hämäläisten mikroyrittäjien tilanteesta

Artikkelissa esitellään mikroyrityksien tilannetta kartoittaneen tutkimuksen tuloksia mikroyrittäjien osaamisen kehittämistarpeiden osalta. Tutkimus pohjaa aiemmin julkaistun artikkelin ”Mikroyritykset, innovaatiotoiminta ja ammattikorkeakoulut (Kinnunen 2015) tietopohjaan. Artikkelin lopussa esitetään johtopäätökset ja kehitysehdotukset mikroyritysten toiminnan tukemiseksi osaamis- ja koulutustarpeiden osalta.

Kirjoittaja: Ritva Kinnunen

Tutkimuksen suorittaminen

Tutkimuksen toimeksiantajana oli Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima ”Mikroyritysten innovaatio- ja kaupallistamisosaamisen kehittäminen”- hanke. Hankkeen koordinaattorilta saadut asetetut ongelmat olivat:

”Millaisia ovat mikroyritysten haasteet innovaatioiden tuottamisessa?”

”Millaista tukea mikroyritykset tarvitsevat innovaatiotoimintaan, innovaatioiden kaupallistamiseen sekä uusien tuotteiden ja palveluiden markkinointiin?”

Tutkimus tehtiin Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alan kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät opintojakson osana integroivan pedagogiikan periaatteiden mukaan. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskelu tapahtui todellisessa aidossa tutkimushankkeessa, jonka aikana jokainen opiskelija osallistui teoreettisen pohjan ja esiymmärryksen muodostamiseen laatimalla oman ryhmänsä kanssa kirjallisuuskatsauksen asetettujen ongelmien pohjalta. Laadittujen kirjallisuuskatsausten ja esiymmärryksen luomisen kautta opiskelijaryhmän kanssa johdettiin haastatteluteemat ongelmien kartoittamiseksi teemahaastatteluin. Teemoiksi muodostuivat taulukossa 1 esitetyt teemat.

 

Teema 1 Osaaminen Miten teidän yrityksessänne kehitetään osaamista?

Millaista teknologiaa teidän yrityksessänne käytetään?

 

Teema 2 Verkostoituminen Miten tärkeänä pidätte verkostoitumista innovaatioiden kaupallistamisessa?

 

Teema 3 Innovaatioiden kehittäminen Minkälaisia haasteita näette innovaatioiden kehittämisessä?

 

Teema 4 Markkinointi Miten markkinoitte innovaatioita? (uusia palveluita/tuotteita)

 

Teema 5 Kilpailu Millaista kilpailu alallanne on?

 

Teema 6 Kasvu Millaisena näette yrityksenne kasvumahdollisuudet?

 

Teema 7 Yrittäjäyksilön näkökulma Mitkä ovat henkilökohtaiset tavoitteenne yritystoiminnassanne?

 

Taulukko 1. Mikroyritystutkimuksen haastattelujen teemat

Tässä artikkelissa käsitellään ensimmäisen teeman ”osaaminen” osalta saatuja tuloksia. Muut teemat käsitellään myöhemmin julkaistavissa artikkeleissa.

Haastateltavista yrityksistä osa valikoitui haastatteluihin jo aiemmin hankkeessa mukana toimineista yrityksistä. Osan haastateltavista yrityksistä opiskelijat etsivät itse.  Ainoana valintakriteerinä oli se, että yritys täytti mikroyrityksen määrittelyn mukaiset kriteerit.  Mikroyritys on Tilastokeskuksen määritelmän mukaisesti yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Mikroyrityksen tulee lisäksi täyttää riippumattoman yrityksen kriteerit. (Tilastokeskus 2015.)

Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 13 mikroyritystä. Yritykset toimivat seuraavilla aloilla:

  • sisustus, vaatteet asusteet ja kengät, kauppa ja verkkokauppa
  • lvi-ala
  • sisustussuunnittelu
  • korutarvikkeiden, maahantuonti, vähittäiskauppa ja verkkokauppa
  • yrityspalvelut 2 kpl
  • taksi
  • autojen teippaukset
  • pintakäsittelylaitteiden maahantuonti
  • sisustussuunnittelu
  • mainonnan suunnittelu
  • konttorikoneet
  • kokous, workshop ja fasilitointipalvelut, soveltava taide

Opiskelijat haastattelivat yrittäjiä syksyllä 2013 ja kokosivat tämän jälkeen yhteenvetoanalyysit teemoittain ryhmissä. Alla olevassa kuviossa esitetään tämän tutkimuksen vaiheet.

ritva1

Kuvio 1.        Tutkimuksen etenemisen vaiheet.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämistä lähdettiin kartoittamaan seuraavien kysymysten avulla.

Pääkysymys:

Miten teidän yrityksessänne kehitetään osaamista?

Apukysymykset:

Millaisiin koulutustapahtumiin henkilöstönne osallistuu?

Millaista koulutustarvetta koette yrityksellänne olevan?

Miten koette mahdollisuutenne osallistua ammattitaitoa kehittäville kursseille?

Miten koette taloudelliset resurssinne osallistua kursseille?

Tutkimukseen osallistuneiden mikroyritysten haastatteluista selvisi, että osaamisen kehittämistä pidetään tärkeänä osana yrityksen toimintaa. Yrittäjät pyrkivät seuraamaan alansa kehitystä ja lukevat julkaisuja omaan alaansa liittyen. Osaaminen kehittyy työtä tehdessä. Yrittäjät osallistuvat koulutuksiin sekä seminaareihin.

”Kun yritys on asiantuntija yritys, on tärkeää, että koko ajan kehitetään osaamista. Olen itse tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt kuusi tutkintoa. Se on ollut oleellista. Sitten pitää tietysti koko ajan käydä alan seminaareissa ja verkostoitua.”

Useissa haastatteluissa nousi esiin yrittäjän aidon kiinnostuksen merkitys omaa alaansa kohtaan. Tätä kuvaa hyvin seuraava kommentti alan kehityksen seuraamista kysyttäessä:

“Seuraan, voin sanoa et se kuka mua enemmän seuraa ni se on hullu, eli mä seuraan aamulla ku mä herään, mä seuraan illal ku mä meen nukkumaan. — mulle tää homma ja duuni on intohimo, ei se raha mikä palkitsee vaan mä pystyn sanoo ihan oikeesti et se on työ ja se oma saavuttaminen niin se tuo parhaimman palkinnon ainaki mulle”.

Se, miten osaamista pyritään kehittämään, riippuu paljon alasta. Haastateltavista yrityksistä ne, jotka tekevät konsultointiin ja valmennuksiin liittyvää työtä, kehittävät osaamistaan lukemalla ja käymällä eri koulutuksissa sekä seminaareissa. Yrittäjien, joiden työ liittyy käsillä tekemiseen oppivat pääasiassa työn kautta.

”Se kuuluu tavallaan niinkun, tai ei tavallaan, vaan kuuluu osana meidän ihan toimintaa.”

”Käsityöt kun niitä ei voi oikeen opettaa sillain teoriassa kauheasti. Tai voi toki, mutta se ei tarkoita et sen jälkeen osaa, kun on lukenut ne. Ihan päivittäin kokeillaan uusia asioita jatkuvasti.”

Kaikki haastateltavat kokivat että yksi parhaimmista ammattitaidon luojista on itse tekeminen ja sen tuoma kokemus ja tietotaito.

“Tää neljän vuoden henkilökohtainen koulutus on kyl ollu paras. Et neljä vuottahan mä oon näit tehnyt ja siin on oppinut aika paljon.”

” — päivä oppii jotain uutta. Vaikka luulet osaavas jo jotain ni jokapäivä sä sit osaat sen todellisuudessa pikkasen paremmin.”

”Tullu vuosien kokemuksen myötä ehkä tää sitten tää ammatillinen osaaminen”.

Usein työn luonne pakottaa tekijän kehittämään taitojaan. Esimerkiksi tekniikan kehittyminen ja alan muuttuminen ovat seikkoja, joiden takia on laajennettava osaamistaan.

”Jos tekee duunii, niin ei voi oikeestaan niinkun olla oppimatta koko ajan uutta lisää, muuten ne duunit loppuu. Se tulee melkein siinä sivussa, et huomaa, et mun pitäis tietää tää ja sit se pitää kaivaa se tieto jostain.”

Verkostoitumisen tärkeys nousi monessa vastauksessa esille. Verkostoitumalla yrityksen kokevat saavansa uutta tietoa, näkökantaa ja motivaatiota. Kursseille, messuille ja seminaareihin osallistutaan myös verkostoitumistarkoituksella.

”…keskustellaan tietysti kolleegojen kanssa. Muissa yrityksissä toimivien kolleegojen kanssa. Ja sitä kautta saada uutta tietoa.”

”…niin tavallaan on kauhean kiva lähtee johonkin kurssille tai ryhmään, sen takia et siellä tapaa myös muita yrittäjiä.”

”No se on aina meidän työajasta pois, mutta monta kertaa se taas tuo uusia …se että siellä tapaa samasta asiasta kiinnostuneita ja monta kertaa seallaisest tietyt kurssit johtavat siihen, että sitä kautta tulee meille myöskin asiakkaita.”

Haastateltavat kokivat työkavereiden olevan tärkeässä roolissa osaamisen kehittämisessä.

“Tietotaitoa jaetaan hyvin avoimesti työntekijöiden kesken, jonka avulla pystymme siirtämään osaamista työntekijältä toiselle hyvinkin nopeasti.”

Kouluttautuminen mikroyrityksissä

Haastateltavien vastauksista ilmeni laaja kirjo erilaisia vaihtoehtoja kouluttautumiselle ja osaamisen kehittämiselle. Haastateltavat kertovat mm. osallistuvansa messuille, seminaareihin sekä kursseille ja koulutuksiin.

”Osallistun esimerkiksi tällaisten workshoppien kautta tarpeen mukaan. Velvoitettuihin workshopeihin, jotka ratkaisevat jonkun tietyn asian, mihin mä tartteen osaamista.”

”… Katon jos on jotain mielenkiintosia seminaareja jossain, vois niihin ottaa osaa, jos niistä on jotain hyötyä. Ei se oikeestaan, se on tullu vuosien kokemuksen myötä ehkä tää sitten tää ammatillinen osaaminen. Sitten muuta osaamista, niin just tämmösiä luentoja tai tämmösiä niin tuota, mikä liittyy esimerkiks yrityksen kehittämiseen, yrityksen johtamiseen, taloushallintoon. No siitä mä oon aikoinaan käyny toimitusjohtajakurssin. Saanu sitä kautta vinkkejä sitten taas.”

Osa opiskelee ja kouluttautuu internetin välityksellä.

”–pääsääntösesti tää kaikki on ihan täysin itseopiskelua. Netti on tosi tehokas väline siihen.”

Lähes kaikilla haastatelluilla oli jo entuudestaan yksi tai useampi tutkinto ja muutama opiskelee työn ohessa. Yksi yrittäjistä kertoi suorittavansa Yrittäjänaisten yrittäjän ammattitutkintoa, ja toinen yrittäjä kertoi opiskelevansa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

”No esimerkiks nyt mä teen yrittäjän ammattitutkintoa tuolta Yrittäjänaisten kautta.”

”Nyt en ole vähään aikaan mennyt (kursseille), kun olen täällä ylemmässä suorittamassa tutkintoa.”

Osa haastateltavista koki alansa kurssitarjonnan alueella olevan kattavan.

”– kyllä seuraan jatkuvasti ja niissä on hirveän paljon tarjontaa. On sellaisia edullisia ja sitten on niitä kalliimpia. Niiden välillä tekee valintoja.”

Toiset haastateltavat taas ilmoittivat että kyseisellä alalla on vähemmän koulutustarjontaa.

”Tosin tälle alalle on hyvin vähän koulutuksia tarjolla. Silloin kun koulutukseen päätetään osallistua, koulutusten tärkein valintakriteeri on niiden sisältö”

Koulutuksen tarve

Haastateltavat suhtautuivat kouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen pääsääntöisesti erittäin positiivisesti.

”X on ollut ely-keskuksen järjestämässä myynnin johtamisen koulutuksessa viime talvesta lähtien, jonka kautta on pyritty kehitettämään myyntiä. Olemme myös molemmat nyt aloittamassa tuotekehittäjän ammattitutkintoa, eli oikeastaan koko ajan ollaan oltu koulunpenkillä.”

”Se kuuluu tavallaan niinkun, tai ei tavallaan, vaan kuuluu osana meidän ihan toimintaa. Elikkä me aika ajoin, tai sanotaan että jompikumpi meistä koko ajan opiskelee jotakin uutta. X on käynyt pari, tai suorittanut pari ammattii… koska tää ala muuttuu jo teknisestikin osin ja tehtävät muuttuu, niin on joutunut opiskelemaan kokonaan uusia ammatteja. Elikkä kaks alaa tai tällaista niinkun ammattitutkintoa hän on suorittanut. Mä oon nyt viimeksi käynyt Aalto yliopistossa, suorittanut meidän IDBM Pro-tutkinnon ja nyt eilen kävin just palvelutuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon starttipäivässä.”

Osaamisen kehittämistä pidettiin tärkeänä liiketoiminnan ja henkisenkin jaksamisen kannalta. Monesta vastauksesta kävi kuitenkin ilmi, että osaamisen kehittäminen ei yleensä tapahdu suunnitellusti vaan enemmänkin päivittäisen tekemisen ja kokeilun kautta.

”– kehittyminen tapahtuu kaikkialla 24/7, ne ei tapahdu vaan siellä, missä otsikko on seminaari, koulutus tai luento.”

Useista kommentista kävi lisäksi ilmi, että kursseilla ja erilaisissa oman alan tapahtumissa käydään mielellään, koska siellä tavataan muita yrittäjiä ja asiakkaita.

”Elikkä kun yksin tekee, niin tavallaan on kauheen kiva lähtee johonki kurssille tai ryhmään, sen takia et siel tapaa myös muita.”

”Varsinkin mikroyrittäjän kannalta tollaset seminaarit, missä pystyy samalla hankkimaan asiakkaita ja oppimaan itse ja innovoimaan ja tuotekehittämään ni nehän olis todella kallisarvoista pääomaa”

Muutama haastateltava ei kaivannut niinkään kursseja alaansa liittyen vaan enemmänkin yleisesti yritystoimintaa käsitteleviä kursseja, liittyen esimerkiksi yrityksen pyörittämiseen.

”– mut ei ehkä ihan korun tekoon liittyen, mut sit taas yrityksen pyörittämiseen liittyen, niin joo.”

Vastausten perusteella voidaan yhteenvetona todeta, että kouluttautumisen pääasialliset tavoitteet liittyvät asiakkaan parempaan palvelemiseen, verkostoitumiseen ja oman osaamisen kehittämiseen.

Mahdollisuudet ja resurssit koulutuksiin osallistumiseen

Kuten aikaisemmin mainittu, haastateltavat korostivat vastauksissaan mikroyritysten tarvetta asioiden priorisoinnille. Kun päivittäistä toimintaa pyörittämässä on vain yksi tai muutama käsipari, toiminnasta ei voida kovin helposti irrottautua. Vastauksista ilmeni, että aika ja raha nähdään ratkaisevina tekijöinä kouluttautumiseen liittyen.

”Kyllä, jos kurssin hinta alkaa olla 250 – 300 euroa niin kyl niit miettii. Sen täytyy olla jotain tosi spesiaalia mitä tarvii siihen hetkeen, et näkee että sen pystyy muuttamaan rahaksi…”

”…Et sanotaan, et joku 150 eurookoulutuspäivästä on ihan ok hinta, mut sit kun kurssin hinta alkaa lähenee jotain vaik tuhatta euroo, niin pitää alkaa jo miettiä, et onks se just sellanen, mitä tarvin.”

”Ne ei ole ollut kynnyskysymyksiä tähän asti mutta toki esimerkiksi tällaiset tilaisuudet, joissa on suuri pääsymaksu, puhutaankin sitten jo sadoista euroista, niin saattaa lähteä pois laskusita.”

”Tietysti nyt alkuun ainakin kun vasta on aloitettu niin aika hankalaa osallistua ku aikaa on niin vähän. Mut tämmöiset vajaan päivän tai päivän koulutukset on mahdollista järjestää.”

”No se on aina meidän työajasta pois—”

Osallistuminen varsinkin pidempikestoisiin koulutustapahtumiin koettiin lähes mahdottomana.

”– että olis viikon pois, se on melkein mahdottomuus tällä hetkellä”.

”Ehkä enemmän puhutaan siitä, että monet niistä vaativat fyysistä läsnäoloa. Se on kuitenkin aika vaativaa tästä yrittäjyyden arjesta olla paikalla aktiivisesti. Tarjonnasta enemmänkin sen huomioon ottaminen että tarvitseeko läsnäoloa vai voisiko tehdä etänä verkonkin kautta ns. ryhmätöitä. En kuitenkaan itse ole keskittynyt siihen, että lähtisin opiskelemaan, mutta yksittäisissä seminaareissa tulee käytyä ja niitä on ollutkin tarjolla.”

Toisaalta taas lyhempikestoisille koulutuksille saattaisi olla kysyntää pienyrittäjien puolelta.

”Tämmöset intensiiviset, niinku viikonloppu koulutukset, olis meille ihan täydellisiä, koska me ei pystytä viikkoo olee pois töistä”

Kurssien hinnat vaikuttavat paljon osallistumispäätökseen. Siksi ilmaiset tai edulliset tapahtumat, perinteiset ammattitutkinnot tai tukiorganisaatioiden järjestämät kurssit ovat tärkeitä yrittäjille.

”Koska yrittäjän on mahdollista opiskella oppisopimuksella ja silloin se on ilmaista. Niin olen sen mahdollisuuden hyödyntänyt tosi hyvin.”

”No eihän ne kurssit sinänsä älyttömiä maksa. Joku tommonen niinku tj-kurssi niin sehän tuota, oliko se se TE-keskuksen kautta järjestettyjä kursseja. Ne on suhteellisen edullisia kun sitä kautta sen homman hoitaa.”

Muutama haastateltu oli sitä mieltä, että pienyrittäjiä ei tueta kouluttautumisen saralla tarpeeksi.

”Kouluttamista yleensä ei tueta.”

Yritysten käyttämä teknologia

Lähes kaikki vastaajat kertoivat käyttävänsä päivittäisessä työssään tietotekniikkaa, eikä muuta teknologiaa työn luonteen takia tarvita. Käytössä olevat tietokone- ja internetohjelmat vaihtelevat alojen vaatimusten mukaisesti, mutta niitä pidetään toiminnan kannalta erittäin tärkeinä. Tietokoneohjelmia, joita yrityksissä käytetään ovat mm. Photoshop, Autocad, toiminnanohjausjärjestelmät, toimisto-ohjelmat, asiakashallintaohjelmat ja pilvipalvelut. Älypuhelimet ja tabletit sovelluksineen ovat myös käytössä.

”…mä käytän Photoshoppia, Illustraattoria ja sit on muut noi normi toimisto-ohjelmat. Et nyt mä vasta tajusin, mikä etu on käyttää dropboxia, tällast verkon pilvitiedostonsäilytintä”

“Oikeestaan se teknologia, mitä ite mä käytän, ni sehän on tietysti normaalia tätä toimistotekniikkaa. Ajantasaset toimisto-ohjelmat, Autocad-ohjelmat, on ne mitä tarvitaan. “

Edellisitä poiketen taksin kuljettajan pääasiallinen työväline on luonnollisesti auto sekä siihen kuuluvat laitteet: taksamittari ja kuittikone tulostimineen.

“…mutta kun ei ole mitään valmistavaa teollisuutta niin mitään tälläisia järeempää laitteistoa ei tarvita.”

Myös putkiasennuksia tekevä yrittäjä totesi kalustonsa ensisijaisesti muodostuvan käsityökaluista.

Pääsääntöisesti vastaajien yritystoiminta vaatii uutta teknologiaa, mutta sitä päivitetään sitä mukaan kun tunnetaan tarvetta sille. Ohjelmistoja tulee päivittää silloin tällöin, että ne pysyvät ajantasaisena ja etteivät lisenssit vanhene. Eräs vastaajista koki, että uusien ohjelmisto päivitysten myötä joutuu opettelemaan ”uudelleen” käyttöjärjestelmän ja opettelemaan uusia ominaisuuksia, jotka eivät aina edes auta työntekoa. Eli ohjelmien ja laitteiston päivittäminen ei kuitenkaan ole välttämättä aina tarpeellista.

“Et tälläiset uudet sähköpostiohjelmat ja nää, niin näitä tulee kehittää. Ne ei oo mulla nyt ihan ajantasalla. Parempiakin löytyy.”

”Se on raivostuttavaa, jos tekniikka tulee työnteon edelle. Että vanhassa vara parempi, mutta saa nähdä…”

Johtopäätökset teemasta osaaminen

Seuraavaan taulukkoon on koottu osaamisen kehittämistä koskevan teeman päähavainnot ja esitetty niiden pohjalta johtopäätökset.

Havainto Johtopäätös
Suhtautuminen osaamisen kehittämiseen on positiivista ja osaamisen kehittäminen koetaan välttämättömäksi. Mikroyrittäjien asenne osaamisen kehittämistä kohtaan on hyvä eikä kaipaa lisää toimenpiteitä tukiorganisaatioilta.
Osaamisen lisäämiseksi käytetyt keinot: ammattitutkinnot, kurssit ja työn kautta oppiminen. Varmistetaan mahdollisuudet suorittaa työn ohessa yritystoimintaa tukevia ammattitutkintoja sekä kursseja.
Verkostoituminen on koulutustilaisuuksien lisäanti. Koulutustilaisuuksien järjestäjien tulee suunnitella koulutusohjelmansa niin että asia annin ohella luodaan tilanteita, joissa kontaktien solmiminen on helppoa ja luontevaa.
Koulutuksiin osallistumista rajoittaa raha ja aika. Ylläpidetään tukijärjestelmiä, joiden avulla mikroyrittäjät saavat taloudellista tukea kouluttautumiseen ja sijaisten palkkaamiseen koulutuksen ajaksi.

Järjestetään verkko-opintoja.

Koulutusten annin on oltava täyspainoista ja koulutusten lyhytkestoisia. Koulutuksen tarjoajien on varmistettava koulutuksen laatu etukäteen ja koulustapahtumat suunniteltava lyhytkestoisiksi.
Yritysten käyttämä teknologia on alalla yleisesti käytettyjä tietokoneiden perusohjelmistoja. Järjestetään lyhyitä koulutuksia perusohjelmistojen päivitysten yhteydessä, jotta uudet ominaisuudet tulevat helposti hallittaviksi.

Taulukko 2 Havainnot ja johtopäätökset teemasta osaaminen

Tässä artikkelissa esiteltiin tutkimuksen tuloksia osaamis-teeman alueelta. Seuraavissa artikkeleissa esitellään teemoittain loppujen artikkelin alussa esiteltyjen teemojen tulokset.

Lähteet

Kinnunen, R. 2015. Mikroyritykset, innovaatiotoiminta ja ammattikorkeakoulut. Lahtiset. Lahden ammattikorkeakoulu. [viitattu 18.11.2015]. Saatavissa: http://lahtinen.lamk.fi/?p=640

Tilastokeskus 2015a.  [viitattu 3.6.2015].  Saatavissa: http://www.stat.fi/meta/kas/mikroyritys.html

Aineiston kokoamiseen osallistuneet opiskelijat

Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskelijaryhmä, syksy 2013: Henri Ahonen, Annukka Annanniemi, Siiri Eerola, Jenni Heikkilä, Henna Herranen, Carita Hinkka, Laura Honkanen, Teemu Huumoinen, Katariina Inkilä, Emmi Järvinen, Kadi Kanarik, Laura Kilpeläinen, Mira Kirmanen, Mia Kuorelahti, Emmi Kärkkäinen, Viivi Laaksonen, Mimmi Lehto, Erika Luhtala, Raine Niemi, Noora Ojava, Joonas Pihkala, Erik Rantahakala, Essi Salmela, Kaisa Tuovinen, Salla Tonteri, Mari Uusitalo, Lilian Pöppönen

Kirjoittaja: 

KTT Ritva Kinnunen on väitellyt palvelujen ideoinnista, suunnittelusta ja palvelukonseptien testaamisesta Hanken Svenska handelshögskolanissa ja toimii markkinoinnin yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa. Opetustyössään hän on keskittynyt markkinoinnin, palvelujen markkinoinnin sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien opetukseen. Viime vuosina uusina teemoina ovat olleet markkinointi sosiaalisessa mediassa ja mikroyritykset.

Lahti 26.11.2015

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *